”This is a report for change, urgent change even, starting now”.
Näin Peter Bakker toteaa johtamansa organisaation WBCSD:n tuoreen ”Vision 2050 – Time to Transform” -raportin alkusanoissa.
Muutostarve on ilmeinen: Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä kasvava eriarvoistuminen uhkaavat hyvinvointiamme, terveyttämme sekä ympäristöämme.
Jokainen näistä kolmesta haasteista yksinään vaikuttaa myös liiketoimintaan sekä sen olemassaolon oikeutukseen. Koronapandemia on lisäksi opettanut meille sen, miten toisiinsa kietoutuneita nämä kolme megahaastetta ovat, ja miten haavoittuvainen rakentamamme talousjärjestelmä on erilaisille häiriötekijöille.
Yritysvastuu ei ole täyttänyt odotuksia
Yritysvastuu näkyy ja kuuluu nykyään kaikkialla: mainoksissa, verkkosivuilla, puheissa, tavoitteissa, tiekartoissa, kilpailuissa, tuotteissa. Tästä huolimatta isossa kuvassa jatkamme ”business as usual”. Kestävyyden kaava on niin monimutkainen, että pienillä hankkeilla emme ole saaneet kurssia kääntymään kohti aitoa kestävyyttä.
Pienillä hankkeilla emme ole saaneet kurssia kääntymään kohti aitoa kestävyyttä.
Olemme viimeiset vuosikymmenet paahtaneet täydellä teholla kohti jäävuorta – nauttien talousjärjestelmämme tuottamista hedelmistä – vaikka tiedostammekin toimintamme kestämättömyyden. Edes maailmaa ravistellut pandemia ei ole saanut vauhtiamme juurikaan laantumaan – ja jo nyt olemme voineet lukea asiantuntijoiden arvioita kulutuksen ja käytöksen palaamisesta koronaa edeltäville raiteille heti, kun poikkeusolot helpottavat.
Viimeisten vuosikymmenien aikana toteutetut vastuullisuushankkeet ja projektit ovat olleet askelia oikeaan suuntaan, ja yritysmaailma on niiden avulla saavuttanut paljon hyvää. Sitä ei ole kiistäminen. Tästä huolimatta globaaleihin megahaasteisiin ei ole löytynyt ratkaisua. On aika isolle muutokselle ennen lopullista törmäystä muutaman vuoden päässä siintävään jäävuoreen.
Tarvitaan systeemistä muutosta
Kurssi muuttuisi systeemistason muutosten avulla, joista vastuullisuusasiantuntijat ovat puhuneet jo vuosia. Monelle on kuitenkin ollut vaikea hahmottaa, mikä yritysten tai saatikka yksilöiden rooli sen aikaansaamiseksi voisi olla.
Systeemimuutos tarvitsee kuitenkin onnistuakseen juuri yksilöitä – erityisesti liike-elämän johtajia. Ihmisiä, jotka haluavat mahdollistaa muutoksen.
FIBSin kansainvälisen kumppanin WBCSD:n maaliskuussa julkaisema Vision 2050 – Time to Transform -raportti tuo systeemimuutoksen reseptin johtajan arkeen: se kokoaa kymmenittäin käytännön ohjeita siihen, miten maailman tarvitsemiin muutostarpeisiin voi vastata oman liiketoimintansa ja sidosryhmien kanssa käytävän vaikuttamistyön kautta.
Vision 2050 – Time to Transform -raportissa tunnistetaan 9 polkua, joiden kautta systeemitason muutos kestävyydessä saataisiin aikaiseksi. Muutospolut liittyvät muun muassa energiaan, asumiseen, rahoitukseen ja ruoantuotantoon. Polut ovat linjassa aikaisemmin julkaistujen viitekehysten, kuten Pariisin ilmastosopimuksen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, tuoden nämä globaalit viitekehykset askeleen lähemmäksi liike-elämän käytäntöjä ja siten vaikutuspiiriä.
Yritykset vision takana peräänkuuluttamassa uudenlaista kapitalismia
Visio kestävyyden polusta on yritysten laatima. Jäsenistämme Neste oli osa raportin kokoajien ydinporukkaa. Myös 30 FIBSin jäsenorganisaatiota vaikutti raportin sisältöön tuoden globaaliin julkaisuun pohjoisen Euroopan näkökulmaa yhteisessä WBCSD:n kanssa järjestämässämme työpajassa.
Erilaisten eteenpäin katsovien ratkaisujen tunnistamisessa suomalaisyrityksiä auttavat vahvat perinteet tehdä rakentavaa yhteistyötä toisten yritysten, valtionhallinnon kuin kansalaisjärjestöjen kesken. Työpajammekin aikana FIBSin jäsenet korostivat erityisesti julkishallinnon toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä ratkaisuna kestävämpien toimintatapojen ja politiikan edistämiseksi.
Myös raportti kannustaa yrityksiä aktiivisesti vaikuttamaan niihin rakenteisiin sekä käytänteisiin, jotka ovat ajaneet meidät törmäyskurssille kestävyyden kanssa. Tärkeää olisi vaikuttaa erityisesti siihen, että talousjärjestelmämme ja sen kautta tulevat kannustimet huomioisivat taloudellisen menestyksen lisäksi myös yritystoiminnan vaikutuksen ihmisiin ja ympäristöön – niin hyvässä kuin pahassa. Näin yritysten johtamisessa alkaisi näkyä pitkän aikavälin kokonaisvaltaisempi arvonluonti lyhyen aikavälin taloudellisen menestyksen rinnalla – tai jopa sen sijaan. On kiehtovaa ajatella, minkälainen positiivinen voima tällaisella ”uudenlaisella kapitalismilla” voisi olla kestävien yritysten liiketoiminnalle sekä liiketoiminnan vakaudelle, ja sitä kautta myös hyvinvoinnillemme, terveydellemme sekä ympäristöllemme.
Ajattelutavan muutos
Ajattelutapamme on muututtava – ja sitä kautta myös toimintamme muuttuu. Yritysjohtajat ovat muutoksen mahdollistamisen suhteen avainasemassa. Viimeistään nyt heidän tulisi toimia kestävyyteen tähtäävän systeemitason muutoksen puolestapuhujina, ja entistä suoremmin tukea sen toteutumista niin politiikkaan, investointi- ja innovaatiotoimintaan, rahoitusmaailmaan kuin kulutuskäyttäytymiseenkin vaikuttavan toimintansa kautta.
Yritysjohtajat ovat muutoksen mahdollistamisen suhteen avainasemassa.
Systeemitason muutos ravistelisi eittämättä tiettyjä liiketoimintamalleja sekä tuote- ja palvelutarjontaa, mutta se toisi mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia kestävästi toimiville yrityksille. FIBSin ja WBCSD:n järjestämässä tilaisuudessa suomalaisyritykset nostivat esille myös sen tosiasian, että monet suomalaisyritykset jo johtavat työtä kestävämmän liiketoiminnan saralla omalla toimialallaan. Näkisinkin, että suomalaisyritykset kuuluisivat hyötyjien ja voittajien joukkoon, mikäli talousjärjestelmä muuttuisi entistä enemmän kestäviä toimintamalleja tukevaksi.
Tästä syystä FIBS kannustaa kaikkia suomalaisia yritysjohtajia tutustumaan Vision 2050 – Time to Transform -raportin yhdeksään muutospolkuun, ja pohtimaan, miten voisivat oman toiminnan kautta tukea muutosten toteutumista.
Tulemme myös omassa toiminnassamme huomioimaan raportin avainsanomat uutta toimintastrategiaamme laatiessamme ja siten tukemaan jäseniemme matkaa mainituilla poluilla.
Helena Kekki
Johtaja, jäsenpalvelut ja ohjelmat, FIBS
helena.kekki@fibsry.fi
