Monimuotoisuuden, inkluusion ja yhdenvertaisuuden teemoista puhuttaessa nousevat usein esiin haasteet, epäkohdat ja niihin puuttuminen. Ongelmakohtien tunnistaminen ja avoimuus niiden olemassaolosta onkin tärkeää, mutta arvokasta on myös kääntää katse positiiviseen ja tunnistaa oman yrityksen vahvuudet, osaamisalueet ja arvot, joiden varaan uutta rakennetaan.
Monimuotoisuuden ja inkluusion teemat tulevat niin yhteiskuntaan kuin organisaatioonkin usein hieman epätasaiseen tahtiin – joskus lähes huomaamatta ja joskus niin että rämisee. Itse muistan, että työskennellessäni Isossa-Britanniassa 20 vuotta sitten pohdittiin siellä jo asioita, jotka ovat vasta viime aikoina nousseet keskusteluun suomalaisilla työpaikoilla.
FIBSin tutkimuksen mukaan monimuotoisuus ja inkluusio koetaan Suomen yrityksissä tällä hetkellä melko olennaisina teemoina ja niiden olennaisuuden arvioidaan kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Ympäröivän maailman muutokset heijastuvatkin myös DEI-työhön yrityksissä. Siksi on luonnollista, että myös oppimispolut näyttävät erilaisilta niin yksilöiden, yritysten kuin yhteiskuntienkin välillä.
Vain harvoin DEI-polulle kuitenkaan lähdetään tyhjästä. Usein pohjan muodostavat osin arkisetkin asiat – kunnioittava puhe, hyvät käytöstavat ja kyky kuunnella. Meillä VTT:llä työ on ollut luonnollinen jatkumo pitkään jatkuneelle sitoumuksellemme positiivisen yrityskulttuurin rakentamiseksi sekä turvallisen, vastuullisen ja hyvinvoivan työyhteisön tukemiseksi.
Sama pitää paikkansa myös yksilöiden tasolla. Yli 2000 työntekijämme joukkoon mahtuu valtava määrä kokemuksia, näkemyksiä ja taitoja, jotka vievät meitä eteenpäin kohti entistä inklusiivisempaa työyhteisöä. Siksi olemmekin DEI-polullamme pysähtyneet miettimään, miten tuoda työyhteisömme vahvuudet parhaalla tavalla mukaan myös henkilöstön monimuotoisuus- ja inkluusiotyöhön.
Monimuotoisuuden kasvaessa inkluusioon on panostettava
Me VTT:llä olemme siitä onnekkaassa asemassa, että monimuotoisuus on pitkään ollut orgaaninen osa yritystämme. Kun eri alojen huippuosaajia haetaan erilaisilla taustoilla ja eri puolilta maailmaa, tulee työyhteisöön luonnostaankin jatkuvasti lisää monimuotoisuutta. Tämä on meille voimavara, mutta monimuotoisuuden kasvaessa myös vastuumme inkluusiosta ja yhdenvertaisuudesta kasvaa.
Meille onkin tärkeä miettiä keinoja, joilla saamme organisaatiosta jo löytyvän kokemuksen ja näkemyksen tukemaan myös DEI-työtä. Jatkuvasti kasvava osa VTT:läisistä on työskennellyt erilaisissa organisaatioissa, kulttuureissa ja eri kielillä eri puolilla maailmaa, minkä myötä ymmärrys ja tietoisuus monimuotoisista työyhteisöistä on vahvistunut myös omien kokemusten kautta. Arkisena esimerkkinä voi sanoa, että jos on itse päässyt kokemaan, millaista on olla työporukan ainoa vieraskielinen kollega, tulee herkemmin huomattua, jos joku meinaa jäädä keskustelusta sivuun kielen vaihtuessa.
Arjen DEI-työssä pyrimme siihen, että tietoisuutta lisäämällä teemat tulevat osaksi jatkuvaa vuorovaikutusta ja asioiden esiin nostaminen on helppoa. Oli kyse sitten tiimipalaverista, projektista tai työpajasta, on hyvä havahtua pohtimaan, oliko esillä riittävästi näkökulmia tai tulivatko kaikki kuulluiksi. Jo aiheen äärelle pysähtyminen synnyttää usein oivalluksia ja kannustaa kehittymään.
Intohimoisten ja uteliaiden ihmisten voima
Tutkimusorganisaationa VTT on täynnä uteliaita, ajattelevia ja kriittisiä ihmisiä. VTT:läisiä yhdistää halu ratkoa vaikeita ongelmia ja innostus ja intohimo omaa työtä kohtaan. Työtä pidetään merkityksellisenä ja kollegoiden kesken on vahva sparraamisen kulttuuri. Avoimuus uuteen ja valmius asioiden kriittiseen tarkasteluun luo vahvan pohjan myös monimuotoisuuden, inkluusion ja yhdenvertaisuuden teemojen käsittelyyn.
Samalla työmme tutkimuksen parissa tarjoaa meille myös erilaisen perspektiivin DEI-asioihin, sillä monissa projekteissamme tutkijat pääsevät pohtimaan, miten periaatteet on huomioitava tutkimusta tehtäessä. Vaikkapa äänentunnistusta tutkittaessa on huomioitava inhimillisen puheen koko kirjo, tai liikenneturvallisuusprojekteissa otettava huomioon erilaiset kehot. Jatkossa haluammekin varmistaa, että tutkimuksemme kautta kasvanut ymmärrys ja erilaiset näkökulmat saadaan mukaan tukemaan myös omaan henkilöstöömme keskittyvää DEI-työtä.
Kannustankin muitakin yrityksiä uuden äärellä tarkastelemaan omia vahvuuksia ja liiketoiminnasta syntyneitä oppeja. Olemassa olevan hyvän päälle kannattaa rakentaa.
Uuden oppiminen vaatii tahtoa sekä kykyä sietää yritystä ja erehdystä
Tärkeä DEI-koulutuksista mukaan tarttunut oppi niin meille yksilöille kuin organisaatioillekin on hyväksyä uuden opetteluun liittyvä kompurointi. Me VTT:llä koetamme luoda ilmapiiriä, jossa lähdetään liikkeelle avoimuudesta ja halusta oppia uutta, parantaa vanhaa ja laajentaa näkökulmaa.
Sama pätee niin tutkimukseen kuin uuden opetteluun DEI-aiheiden äärellä: Pelko ei saa tulla kehittymisen tielle. Rohkeus tehdä virheitä on meillä osa kulttuuria, ja työssä tapahtuneita mokia jaetaan vuosittain VTT:läisten Gala of Failures -tapahtumassa. Armollisuudelle on siis tilaa, ja jos virheitä tehdään, niin korjataan jäljet ja yritetään uudestaan. Samaa eteenpäin katsovaa rohkeutta tarvitaan myös monimuotoisuuden ja inkluusion teemojen äärellä.
Koska hyvästä tahdosta huolimatta uuden äärellä kaikki ei aina mene ensimmäisellä yrittämällä nappiin, pyrimme synnyttämään ilmapiirin, jossa täydellisyyden tavoittelu ei ole este toiminnalle. Uuden oppiminen edellyttää nöyryyttä ja aika ajoin omien kokemusten ja taitojen rajallisuuden kohtaamista. Jos esimerkiksi joskus herkkiäkin monimuotoisuusteemoja käsiteltäessä tulee sanottua väärin tai tahdittomasti, myönnetään virhe ja otetaan siitä opiksi. Kompasteluun ei ole syytä jäädä rypemään.
Kaikkea muuta kuin pakkopullaa
Työtä monimuotoisuusteemojen edistämiseksi riittää, eikä ”valmista” ole tarkoituskaan tulla. Tavoitteena meillä VTT:llä on, että tietoisuuden, ymmärryksen ja taitojen kehittyessä DEI-teemat muuttuvat luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä työntekoa ja linssiä, jonka läpi tarkastelemme työtä, työyhteisöä sekä organisaation prosesseja ja rakenteita. Omaan silmääni DEI-työn haasteista puhuminen on jopa hieman hankalaa, sillä yksittäisten selätettävien haasteiden sijaan edessä näyttäytyy iso määrä arjen työtä, uuden opettelua ja kehittyvää kulttuuria.
Itselleni tärkeää on, ettei DEI-työtä aja eteenpäin ainoastaan tunne siitä, että sitä ”kuuluu” tehdä. On arvokasta, että standardi nousee ja tietoisuus kasvaa myös vastuullisuustyön sääntelyn kautta, mutta samalla yritysten tulisi oppia entistä paremmin tunnistamaan monimuotoistuvan, yhdenvertaisen ja mukaan ottavan työyhteisön arvo niin hyvinvoinnille kuin liiketoiminnallekin. Avoimuus ja asioista puhuminen ovat tärkeä osa kaikkea vastuullisuustyötä, oli kyseessä sitten oma henkilöstö, kumppanuudet tai vaikka hankintapäätökset. Kun tehdään monimuotoisuuden mukaan ottamisen ja yhdenvertaisuuden teemoja näkyväksi, tullaan samalla helposti kirittäneeksi omia verkostoja ja koko alaa laajemmin. Tästä kiitosta ansaitsee myös FIBS, jonka Monimuotoisuus ja inkluusio yrityksissä -tutkimus oli mielenkiintoinen kurkistus siihen, mitä suomalaisyrityksissä aiheen tiimoilta tapahtuu.
Oli kyse sitten vahvistuvasta työnantajamielikuvasta tai kunnioittavista asiakaskohtaamisista, DEI-työssä käsiteltävät asiat ovat osa hyvinvoivan ja menestyvät yrityksen käytäntöjä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.
Peppi Härme
Head of Wellbeing and DEI, VTT
PS. Ison kuvan lisäksi myös pienillä muutoksilla voidaan tukea näkyväksi tekemistä. Meillä VTT:llä tuotiin DEI vuoden vaihteessa mukaan myös roolinimikkeisiin. Se, että vastuuhenkilöt DEI-asioista on helposti löydettävissä mm. intranetissä, on sekä osoitus aiheen tärkeydestä että hyvä työkalu ohjata mahdolliset mietteet ja kysymykset vaivatta oikealle taholle.
