Lapsen oikeudet ja liiketoiminta – muutakin kuin lapsityövoima
Lähes kolmannes maailman väestöstä on lapsia eli alle 18-vuotiaita.Monissa maissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on melkein puolet. On siis väistämätöntä, että yritykset, koostaan riippumatta, ovat vuorovaikutuksessa lasten kanssa, ja että niiden toiminnalla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia lasten elämään.
Kun puhutaan lapsen oikeuksista ja liiketoiminnasta nousee useimmilla ensimmäisenä mieleen lapsityövoiman hyväksikäyttö. Tämä on ymmärrettävää, onhan maailmassa edelleen yli 200 miljoonaa lasta jotka tekevät työtä, ja myös monet suurimmista yritysvastuuskandaaleista liittyvät nimenomaan lapsityövoiman hyväksikäyttöön. Myös joillakin yrityksillä vastuu lapsista on rajoittunut lähinnä lapsityövoiman käytön kieltämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tämä on toki erittäin tärkeää, mutta kovinkaan pitkälle se ei kanna.
Jotta voisimme nostaa lapsen oikeudet aidosti mukaan yritysvastuukeskusteluun, on tärkeä tiedostaa, että lapset ovat yritystoiminnan keskeinen sidosryhmä – sekä kuluttajina, työntekijöiden perheenjäseninä, nuorina työntekijöinä että tulevina palkansaajina ja yritysjohtajina. Samaan aikaan lapset ovat myös yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ja haavoittuvaisimpia jäseniä. Koska yritysten toiminnalla voi olla pitkäaikainen ja jopa peruuttamaton vaikutus lapsen elämään, on ehdottoman tärkeää ulottaa lapsenoikeusajattelu myös yritysten valmistamiin tuotteisiin, niiden tarjoamiin palveluihin ja markkinointiin.
Miten markkinoida lapsille vastuullisesti?
Lapsuus on ainutlaatuinen nopean fyysisen ja psyykkisen kehityksen ajanjakso. Silloin koetut tai kokematta jääneet asiat voivat vaikuttaa pysyvästi ihmisen fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin – niin hyvässä kuin pahassakin.
Koska lasten kriittinen ajattelu ja ironiantaju ovat usein vasta kehittymässä, ovat he aikuista alttiimpia mainonnan tehokeinoille ja vaikutuksille.Lapsen oikeuksien kannalta on tärkeää, ettei tätä lasten erityispiirrettä unohdeta, eikä myöskään käytetä hyväksi.
Lapsille markkinoitaessa on myös tiedostettava eri ikäisten erilaiset kehitysvaiheet sekä erilainen kapasiteetti ottaa vastaan ja ymmärtää ympäristöstä tulvivia markkinointiviestejä. Lapset ovat tottumattomia kuluttajina, joten on erityiset tärkeää, että heitä kannustetaan kestävään kulutukseen myös yritysten taholta.
Yritysten tärkeänä tehtävänä on varmistaa, ettei viestinnällä ja markkinoinnilla ole haitallisia vaikutuksia lapsen oikeuksiin. Markkinointi ei saa vahvistaa syrjintää tai luoda eriarvoisuutta, ja monikanavaisuuden aikana samat periaatteet tulisi päteä kaikissa media- ja viestintävälineissä sekä –kanavissa.
Tuoteselosteiden ja -merkintöjen tulisi olla selkeitä, tarkkoja ja mahdollisimman täydellisiä – sellaisia, joiden perusteella sekä vanhemmat että lapset voivat tehdä tietoisia kulutusvalintoja. Koska vanhemmilla lastensa kasvattajina aina lopulta oikeus päättää perheen hankinnoista, ei ostopaineiden luominen lapseen vetoamalla ole vastuullista markkinointia.
Huomioidaanko lapset tuotteissa ja palveluissa?
Lapsen oikeuksien kannalta vastuullinen liiketoimintaa tuottaa tuotteita ja palveluita, jotka ovat turvallisia eivätkä aiheuta henkistä, fyysistä tai moraalista vahinkoa. Vastuullisesti toimiva yritys myös estää lapsilta sellaisten tuotteiden ja palvelujen saatavuuden, jotka eivät sovellu lapsille tai jotka voivat aiheuttaa heille vahinkoa.
Ruotsissa toimiva kansainvälinen huonekaluvalmistaja ja -jälleenmyyjä varmistaa, että tuotteet ovat turvallisia lapsille kansainvälisten standardien mukaisesti testaamalla ne kolmansien osapuolten toimesta. Lisäksi se on luonut työntekijöilleen erityisen koulutusohjelma lasten kehittämistarpeista, turvallisuudesta ja terveydestä.
Lasten turvallisuuden edistämiseen pyrki myös amerikkalainen autonvalmistaja, joka ryhtyi moniammatillisen tiimin kanssa selvittämään mm. sitä, kuinka parantaa takapenkillä matkustavien lasten turvallisuutta.
Auton takapenkki onkin monelle lapsiperheelle arjesta hyvin tuttu tuote, ja usein takapenkillä matkustavat nimenomaan lapset. Useiden automallien kohdalla kuitenkin vaikuttaa siltä, että suunnittelun lähtökohdaksi on otettu enemminkin pienikokoinen aikuinen, joka istuu takana korkeintaan väliaikaisesti ja vain lyhyitä matkoja. Lapset kuitenkin saattavat viettää takapenkillä pitkiäkin aikoja, ja liikkuvat siellä myös hyvin eri tavalla kuin aikuiset.
Entä jos takapenkin lähtökohdaksi otettaisiinkin lapsilähtöisyys, lapsen turvallisuus ja lapset otettaisiin jopa osalliseksi sen suunnittelua? Lopputulos voisi olla hyvin toisenlainen. Myös jo aiemmin mainitun amerikkalaisen autonvalmistajan tutkimuksissa kävi ilmi, että tieto aikuisten loukkaantumisten ehkäisemisestä, jota suunnittelussa usein käytetään lähtökohtana, ei sellaisenaan sovellu lapsiin. Ovathan lapset muutakin kuin pieniä aikuisia.
Lasten oikeuksien kunnioittamisesta niiden tukemiseen
Pelastakaa Lasten, Unicefin ja YK:n Global Compactin Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet korostavat, että kaikille yrityksillä on vastuu kunnioittaa lapsen oikeuksia.
Lapsen oikeuksien kunnioittamisen lisäksi yritykset voivat aktiivisesti tukea lapsen oikeuksien toteutumista laajemminkin. Mainonta ja markkinointi tarjoavat tälle oivallisen alustan.
Yrityksillä on käytössään resurssit myydä ja markkinoida tuotteita ja palveluita tavalla, jotka lisäävät tietoisuutta lasten oikeuksista ja edistävät esimerkiksi lasten hyvää itsetuntoa, terveellisiä elämäntapoja ja syrjimättömyyttä. Tästä on olemassa myös hyviä esimerkkejä.
Pyykinpesuainetta valmistava yritys hyödynsi mainoskampanjaansa levittääkseen tietoa lasten oikeudesta leikkiin. Kampanja kannusti vanhempia arvostamaan ympäristön tutkimista, leikkiä, aktiivisuutta ja liikuntaa tärkeinä asioina lapsen kehitykselle sekä terveelliselle ja onnelliselle elämälle, vaikka lapset likaantuisivatkin siinä sivussa. Kampanjassa nousivat siis keskeisesti esille lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklan kohdat, jonka mukaan kaikilla lapsilla on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
Samoja oikeuksia nostaa esiin myös lasten vaatteita valmistava yritys, joka on kehittänyt erityisen vaatteisiin tulevan sensorin ja sitä tukevan applikaation, jotka kannustavat lapsia liikkumaan. Sensori tallentaa lapsen liikkumisen ja mitä enemmän lapsi liikkuu, sitä pidemmälle hän pääsee etenemään sovelluksessa olevien hauskojen mielikuvitusmaailmojen läpi. Myös vanhemmat voivat sovelluksen avulla kannustaa lastaan aktiivisuuteen.
Lisää vaikuttavuutta järjestöyhteistyöllä: Case Telia ja Pelastakaa Lapset
Yritysten ja järjestöjen raja-aidat madaltuvat ja erilaisten kumppanuuksien rakentaminen on yhä ajankohtaisempaa. Sekä yrityksillä että järjestöillä on halua kehittää yhteistyötä sponsoroinnista ja varainhankinnasta kohti strategisempaa yhteistyötä, jossa lisäarvoa luodaan yhdessä.
Telian ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteinen Suomi 100 -hanke Digiboom kampanjoi vuoden 2017 aikana lapsen oikeuksien toteutumiseksi netissä. Vuoden aikana järjestetyissä tapahtumissa kohdattiin noin 10 000 lasta sekä nuorta ja tuhansia vanhempia, opettajia ja nuorisotyöntekijöitä ympäri Suomea. Keskustelu lasten ja nuorten onnistumisista ja digitaitojen merkityksestä vahvistui vuoden aikana.
Digiboom näkyi ja kuului Maailma kylässä -festivaalilla, Suomi Areenassa, Tubeconissa, GameXpossa ja lukuisilla muilla messuilla ja kauppakeskuksissa ympäri Suomen sekä netissä järjestetyissä tapahtumissa. #digiboom-tunnisteella jaettiin tietoa sosiaalisessa mediassa yli 150 000 katsojalle. Vanhemmille tehtiin Lapset netissä -opas nuorten netinkäytöstä, jota jaettiin tuhansittain tapahtumissa, vanhempainilloissa ja päiväkodeissa.
Vuoden lopuksi Telia ja Pelastakaa Lapset keräsivät kohtaamiltaan lapsilta ja nuorilta vetoomuksen paremman nettikulttuurin puolesta. Tuhansien lasten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syntynyt vetoomus toivoo aikuisilta apua sekä tukea tietoturvasta huolehtimiseen ja vääryyksien tunnistamiseen, roolimallina oloa ja ymmärrystä lasten digitaaliselle harrastamiselle ja yhteisöllisyydelle.
NIKLAS KASKEALA
Advocacy and Child Rights & Business Advisor, Pelastakaa Lapset ry
Niklas Kaskeala oli yksi FIBSin ja Pelastakaa Lapset ry:n 8.5.2018 järjestämän ”Myy & markkinoi lapsille ja nuorille” -webinaarin puhujavieraista. Mukana olivat myös Fondian Nea Welling ja Telian Eija Pitkänen. Webinaari on FIBSin jäsenten katsottavissa tallenteena, tilaa webinaarilinkki täältä.
