EU:lta uudet suositukset kestävälle rahoitukselle.
EU:n komission asiantuntijaryhmä julkaisi vuoden alussa suosituksensa kestävämpään rahoitukseen. Suositusten avulla EU pyrkii saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen 2030 -tavoitteet. Kiinteistöalaan vaikuttaa muun muassa tavoite 40 prosentin kasvihuonepäästövähennyksistä. Tavoitteisiin pääsemiseksi on arvioitu tarvittavan 180 miljardin euron lisäinvestoinnit vuosittain. Rahoitusmarkkinoilla on merkittävä rooli, kun yksityistä pääomaa kohdistetaan kestäviin sijoituskohteisiin.
Toistaiseksi jokaisella kestävän rahoituksen myöntäjällä on ollut omat kriteerinsä kestäville hankkeille, joten EU-laajuiset pelisäännöt ja luokitusjärjestelmät ovat tarpeen alan yhdenmukaistamiselle. Asiantuntijat antavat suosituksia sijoittajille muun muassa siitä, millaiset projektit ja yritykset ovat ’kestäviä’, mitä sijoittajien tulee tehdä saavuttaakseen kestävämmän rahoitusjärjestelmän sekä miten rahoitusinstituutioiden ja yritysten tulee kertoa, kuinka kestävyys huomioidaan heidän päätöksenteossaan.
Raportissa hahmotellaan myös uutta EU-laajuista merkkiä vihreille sijoitusrahastoille, tukea energiatehokkaille asuntolainoille sekä eurooppalaista standardia vihreille joukkovelkakirjoille (Green Bonds). Ensimmäinen kestävien sijoituskohteiden luokitusjärjestelmä sekä vihreiden joukkovelkakirjojen standardi julkaistaan vuoden 2019 alussa.
Kestävyys näytettävä toteen
Rahoitusta kohdennetaan tulevaisuudessa sijoituksiin, joiden kestävyys on mahdollista todentaa. Tällaisia sijoituskohteita ovat esimerkiksi ympäristösertifioidut kiinteistöt ja rakennushankkeet.
EU:n komission asiantuntijaryhmä määrittelee myöhemmin tarkemman luokituksen kestäville rakennus- ja kiinteistöprojekteille, mutta toistaiseksi suositellaan The Climate Bonds Initiativen ja ICMAn eli International Capital Market Associationin suosituksia. Yksittäisten kiinteistöjen osalta tämä tarkoittaa muun muassa tunnettujen ympäristöluokitusten, kuten LEEDin ja BREEAMin lisäksi pienimpiä päästöjä ja parasta energiatehokkuutta markkinoihin nähden.
Kiinteistöportfolioiden kestävyyden, erityisesti vastuullisuusjohtamisen käytäntöjen arviointiin EU:n asiantuntijaryhmä ei antanut suosituksia. Alalla on kuitenkin jo laajasti käytössä oleva arviointijärjestelmä, GRESB Real Estate Assessment REA.
Sijoittajien vaatimuksiin vastataan hyvällä vastuullisuusjohtamisella
Rahoitusjärjestelmät ja sijoittajat tulevat kasvavissa määrin kannustamaan vihreisiin ja kestäviin kiinteistö- ja rakennushankkeisiin.
OP:n Kiinteistösijoitus Oy:n kiinteistöpäällikkö Matti Puromäenmukaan paine yrityksen vastuullisuuteen tulee myös muilta kiinteistöalan toimijoilta sekä käyttäjiltä.
– Signaalit toimia vihreiden arvojen puolesta yhä paremmin tulevat siis monelta suunnalta, mutta koemme ulkoisen paineen toimivan ennemmin tukena omalle työllemme ja valinnoillemme, Puromäki sanoo.
Useimmiten paine toimia vastuullisesti tuleekin sisäisesti.
– Olemme ottaneet huomattavasti enemmän ESG-asioita huomioon kiinteistöliiketoiminnassamme viime vuosina. Tämä johtuu pääasiassa koko Varman tasoisesta vastuullisuuden kehittämisestä ja siihen sitoutumisesta läpi organisaation, sanoo Varman seniorianalyytikko Johanna Haikala.
Kommentteja tukee myös Rambollin pohjoismainen Green Market Study (2017), jossa selvitettiin kestävän kehityksen trendejä ja kehityskulkua kiinteistöalalla. Sen mukaan kestävä kehitys nähdään ensisijaisesti lähtökohdaksi kannattavalle liiketoiminnalle. Ajureita kestävään kiinteistöliiketoimintaan olivat muun muassa sidosryhmien, sijoittajat, asiakkaat, alihankkijat, kumppanit, kasvaneet vaatimukset ja brändi. Yrityksen oma strategia, arvot, tavoitteet sekä niiden johtaminen kestävään kehitykseen liittyen ovat siis avainasemassa, mikäli aikoo pysyä alan lisääntyvien vaatimusten mukana.
ANNA RANNISTO
Konsultti, Kiinteistöjen ympäristö- ja elinkaarikonsultointi, Ramboll Suomi
Kirjoitus on alunperin julkaistu Rabollin verkkosivuilla
