Kesän 2018 alkaessa ilmasto -ja luontoasioiden parempi hoito, parempi työelämä sekä yritykset ja hyvinvointiala ovat tuttuja, kuumia keskustelunaiheita. Suomi on maana pyrkinyt tasapainottamaan talouden, työllisyyden ja ympäristön vaatimukset, mutta tulokset ovat monesti olleet vaihtelevia. Uudesta ajattelusta esimerkkinä on vuoden 2018 budjettiesitys, jossa otettiin Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteet huomioon mm. panostuksina ilmasto- ja energiastrategiaan, vesistöjen elvyttämiseen ja monimuotoisuuden vahvistamiseen työelämässä.
On olemassa lukuisia esimerkkejä liike-elämän ongelmanratkaisusta, jolla hyötyjä syntyy kaikille. Esimerkiksi kiertotaloudessa jäteongelma muuttuu raaka-aineeksi tai energiaksi. Kestävän kehityksen toteutuksessa yritykset ovat avainasemassa, mutta vain neljäsosa FIBSin 2017 kyselyyn osallistuneesta 125 yrityksestä hakee kasvua kestävän kehityksen tavoitteista. Tehtävää siis on.
Yrityksissä vastuullisuus ei ole erillinen saareke, vaan sitäkin pitää arvioida asiakkaiden ja tuotteiden näkökulmasta. Tämä koskee myös pieniä yrityksiä. Kulutustuotteiden lisäksi vastuullisuus on hankintalainkin mukaan iso kilpailutekijä julkisissa hankinnoissa. Myös yritysten omat hankinnat ovat miljardien mahdollisuus, ja niissä vastuullisuus on oleellista.
Vuosittaisen 200 yritystä kattavan tutkimuksemme mukaan jo 65% suurista tai keskisuurista yrityksistä otti vastuullisuuskriteereitä huomioon osana hankinta- ja ostopäätöksiään. Myös omistajat ja rahoittajat analysoivat tuotannon ja toimitusketjujen vastuullisuuden: kokonaisvaikutus luontoon on huomioitava ja esimerkiksi pelkkä ilmastotyö ei riitä. Merien muoviongelman räjähdys on varoittava esimerkki – onneksi tätä valtavaa ongelmaa on kuitenkin alettu purkamaan mm. kaupan alan muovikassirajoituksilla. Esimerkki kaikki yllättäneestä muutoksesta, jossa on myös mahdollisuuksia, ovat fossiilisen dieselteknologian viimeaikaiset haasteet. Toisaalta ne ovat myös valtava mahdollisuus Suomen älykkäille teknologioille sekä biopohjaisille polttoaineille niin maalla, merellä kuin ilmassa.
Sähköiset palvelut luovat parempaa elämää ja vähentävät saasteita, mutta toisaalta niiden hyödyntäminen on haastavaa, kuten mm. Facebook-skandaali osoittaa. Digitaloudessakin on hyvä muistaa, että kaikki mikä ei ole kiellettyä, ei ole aina järkevää.
On sanottu, että yliarvioimme muutoksen nopeuden, mutta aliarvioimme sen voiman, kun se tulee. Vastuullisuus on tullut jäädäkseen myös liikemaailmaan.
MIKKO ROUTTI
Toimitusjohtaja, FIBS
