Sanoista tekoihin – julistettiin COP-kokouksen alkaessa. Brasilian kokeneet neuvottelijat tekivät hartiavoimin töitä kokouksen johtamisessa, mutta lopputulema jäi silti kädenlämpöiseksi. Vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajoa ajoi yli 80 maan koalitio, ei päätöslauselmassa otettu tähän lopulta tiukkaa kantaa. Merkittäväksi aiheeksi nousi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, jota seurataan jatkossa maailmanlaajuisesti yhteisten mittarien avulla. FIBS seurasi kokousta Brasilian Belémissä.
Viime viikonloppuna yliajalle venyneessä COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä saatiin lopulta aikaiseksi “Global Mutirão” eli yhteisten toimien poliittinen kokonaisuus. Pakettiin haluttiin kunnianhimoisesti yhdistää useita kiistanalaisia kysymyksiä, kuten päästövähennysten kunnianhimo, ilmastorahoitus sekä kauppapolitiikka. Lisäksi keskeisiä aiheita kokouksessa olivat ilmastonmuutoksen sopeutuminen sekä oikeudenmukainen siirtymä.
Lopputulemaa monet kutsuvat jonkinlaiseksi torjuntavoitoksi. Esimerkiksi EU:n ja Suomen kanta on, että lopputulema on kunnianhimoltaan riittämätön erityisesti suhteessa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen ja päästövähennyksiin. Tämän vuoden neuvotteluasetelmalla oli osuutensa lopputuloksessa. USA:n puuttuessa kokouksesta virallisesti nostivat niin sanotut BRICS-maat painoarvoaan. Näistä monille päästövähennyksiä merkittävämpi asia oli ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Geopoliittisesti epävarmoina aikoina oli kuitenkin monen mielestä saavutus sekin, että monenkeskinen ilmastokokous piti edelleen pintansa ja siellä päästiin lopputulokseen, jossa oli kuitenkin askelia eteenpäin.
Kansallisissa päästövähennystavoitteissa edettiin, mutta ei riittävästi
Valtioiden kunnianhimoa heijastavat kansalliset päästövähennystavoitteet (NDC:t) vuodelle 2035 olivat yksi tärkeimmistä teemoista Belémissä. Aihe ei ollut virallisella neuvotteluagendalla, mutta sitä pidettiin tärkeänä suunnannäyttäjänä ilmastopolitiikan ja yritysten investointien kannalta. Ennen Belémin kokouksen alkamista vasta 64 maata oli julkaissut uudet tavoitteensa. COP30-kokouksen aikana luku tuplaantui, ja noin 120 maata jätti uuden tai päivitetyn NDC-tavoitteensa. Nämä kattavat noin kaksi kolmasosaa maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Lopullisessa päätöslauselmassa teema näkyi siten, että valtioita kehotetaan nopeuttamaan ilmastolupaustensa täytäntöönpanoa sekä pyrkimään parempaan. Huomioitavaa on, että ensimmäistä kertaa COP-tekstissä tunnustetaan myös, että 1,5 celsiusasteen lämpeneminen todennäköisesti ylitetään.
Ennen ilmastokokousta EU sai määriteltyä oman välitavoitteensa: se on sitoutunut vähentämään päästöjä 66–72 % vuoteen 2035 mennessä ja nostamaan uusiutuvan energian osuutta. Isäntämaa Brasilia on luvannut vähentää metsäkatoa 80 % vuoteen 2030 mennessä ja vahvistaa Amazonin suojelua. Merkittävistä päästäjämaista Kiina on määritellyt oman päästövähennystavoitteensa, Intia puolestaan on luvannut julkistaa sen joulukuussa. Intia on kuitenkin jo nyt kertonut aikovansa kasvattaa uusiutuvan energian kapasiteetin 500 GW:iin vuoteen 2030 mennessä. Kuriositeettina mainittakoon, että Intia on ollut kiinnostunut myös vuoden 2028 ilmastokokouksen puheenjohtajuudesta.
Suomalaisyrityksille valtioiden päästövähennystavoitteet tarjoavat monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. NDC-tavoitteita kannattaa siis tarkastella tarkemmin ja huomioida seuraavat neljä trendiä:
- Päästövähennystavoitteet kattavat koko talouden: Päästövähennystavoitteet linkitetään pitkän aikavälin nettonollastrategioihin (2040–2060). Kun aikahorisontti ulottuu aiempaa pidemmälle, pitkän pelin pelaaminen korostuu.
- Metaanin vähentäminen: Metaanipäästöjen hillintä on noussut keskiöön, erityisesti jäte- ja maataloussektoreilla.
- Luontopohjaiset ratkaisut: Metsien suojelu ja ennallistaminen ovat vahvasti mukana päästövähennysten keinona, ja monet maat sitoutuvat pysäyttämään ja kääntämään metsäkadon vuoteen 2030 mennessä.
- Uusiutuvan energian lupaukset: 133 maata tukee UAE-konsensusta, joka tähtää uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Yrityksille tämä tarkoittaa investointimahdollisuuksia teknologioissa (mm. aurinko, tuuli, varastointi, älyverkot) ja kasvavia raportointivaatimuksia toimitusketjujen päästöistä.
Fossiilisten polttoaineiden alasajon tiekartta ei päätynyt lopputulemaan
Presidentti Lula da Silvan kokouksen aikana ehdottama fossiilisten polttoaineiden alasajon tiekartta sai näyttävästi jopa yli 80 maan tuen. Tämä olisi ollut merkittävä tasonnosto verrattuna Dubain COP28-kokoukseen kaksi vuotta sitten, jossa lopputulos oli sitoumus “siirtyä pois fossiilisista polttoaineista”. Hyvistä aikeista huolimatta lopputulemassa tiekarttaa ei näy. Tiekarttaa vastustivat kokouksessa monet öljyvaltiot, kuten Saudi-Arabia ja Venäjää.
Brasilia on kuitenkin luvannut jatkaa sekä fossiilisten polttoaineiden alasajon että myös metsäkadon ehkäisemiseen liittyvien tiekarttojen edistämistä virallisen COP-prosessin ulkopuolella.
Ilmastorahoitukseen tarvitaan yksityistä rahaa
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii valtavasti yksityistä rahaa: Maailmanpankin arvion mukaan jopa 80 % investoinneista, joita näihin tavoitteisiin pääsemiseksi vaaditaan, on tultava yrityksiltä. COP30-kokouksen yksi kärkiaiheista oli Baku–Belém-rahoituskehys, joka syntyi jatkona COP29:n (Baku) rahoituspäätökselle. Lopputulemaan hyväksyttiin tavoite, jossa mobilisoidaan vähintään 1,3 biljoonaa USD kehitysmaille vuoteen 2035 mennessä.
Lisäksi COP30-kokouksessa päätettiin perustaa kahden vuoden työohjelma, joka vie eteenpäin Pariisin sopimuksen 9. artiklaa – eli kohtaa, joka velvoittaa kehittyneet maat tarjoamaan rahoitusta ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen kehittyvissä maissa.
Vaikka USA virallisesti loisti poissaolollaan, oli amerikkalaisia silti kokouksessa paikalla – niin yritysten edustajia kuin poliitikkoja. Esimerkiksi Politico-lehden ”ilmastorokkitähdeksi” kutsuma Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom oli näkyvä hahmo COPissa ja nosti esille esimerkiksi yritysten roolia kestävässä kehityksessä. Newsom totesi Belémissä, että “Ilmastotoiminta on yksi tämän vuosisadan suurimmista taloudellisista mahdollisuuksista.”
Hiilirajamekanismi nousi kauppapolitiikan keskustelun aiheeksi
Hiilen hinnoittelu ja siihen liittyvä kauppapolitiikka olivat paljon esillä sekä neuvottelupöydissä että Suomen maapaviljongin keskusteluissa, koska ne vaikuttavat suoraan teollisuuden kilpailukykyyn ja vientiin. Neuvotteluissa painopiste oli markkinamekanismien vahvistamisessa Pariisin sopimuksen pohjalta. EU:n hiilirajamekanismi CBAM oli yksi COP30:n kiistanalaisimmista aiheista. EU puolusti CBAM:ia painotetusti ilmastotoimena, kun taas kehittyvät maat näkivät sen epäreiluna kauppapoliittisena rajoitustoimena.
Lopulliseen päätöslauselmaan CBAMia ei sisällytetty, vaan sen sijaan se sisälsi lupauksen järjestää erillisiä dialogeja kauppapolitiikasta. COP30 vahvisti kuitenkin, että hiilirajamekanismit ovat nousseet keskeiseksi aiheeksi ilmasto- ja kauppapolitiikan rajapinnassa.
Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen mittareita
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen oli tämän vuoden COP-kokouksen yksi merkittävistä teemoista. Tätä teemaa pitivät esillä vahvasti esimerkiksi kehittyvät maat, joille aihe oli päästövähennyksiä merkittävämpi. Lopputulemaan saatiin sopu globaalin sopeutumistavoitteen (GGA) seurantaan liittyvistä indikaattoreista, joista yhteisesti hyväksyttiin 59. Näiden osalta sovittiin vielä kahden vuoden jatkoprosessi (”Belém-Addis visio”), joiden aikana tavoite on tarkentaa mittareita edelleen.
COP30-kokouksessa ei virallisesti neuvoteltu uudesta ilmastonmuutoksen sopeutumisen rahoitustavoitteesta. Päätöslauselmassa on kuitenkin esitetty poliittinen signaali siitä, että sopeutumisrahoitus kolminkertaistettaisiin vuoden 2025 tasoon verrattuna. Tämä päätös sai kritiikkiä hätäisyydestä monilta mailta.
Oliko luonto esillä COP30-kokouksessa?
Belémin ilmastokokousta tituleerattiin etukäteen myös luonto-COPiksi. Puheenjohtajamaa Brasilialle maatalous on tärkeä aihe, ja COP30-kokouksen yhteydessä nostettiin esiin vahvasti trooppisten metsien suojelun ja metsäkadon torjunnan tarve, Rion puitesopimusten välinen yhteistyö sekä biotalous erilaisten aloitteiden kautta. Kokoussaleissa neuvoteltiinkin laajasti maankäyttösektorin ja maatalouden ilmastotyön edistämiseksi.
Brasilia lanseerasi Tropical Forest Forever Facility -rahaston, jonka tavoitteena on suojella miljardi hehtaaria trooppista metsää ja ohjata rahoitusta suoraan alkuperäiskansoille ja paikallisyhteisöille. Rahasto sai tukea yli 50 valtiolta, ja sen perustamista pidetään yhtenä kokouksen onnistumisena. Lopputulemassa metsäkato mainittiin sanana kerran – huomioiden se, että metsäkadon pysäyttämistä tulee tehostaa osana päästövähennystoimia vuoteen 2030 mennessä.
Luontopositiivisuus sanana vilahteli neuvottelijoiden puheissa sekä näkyi sekä päästövähennyksien että oikeudenmukaisen siirtymän keinovalikoissa.
Uusi yritysten viitekehys kiertotalouteen
Kiertotalouden osalta kokouksen osana nähtiin mielenkiintoinen avaus, kun globaali yritysvastuuverkosto WBCSD lanseerasi ”Global Circularity Protocol for Business (GCP)” -viitekehyksensä.
Se on maailman ensimmäinen vapaaehtoinen, tieteeseen perustuva ja globaalisti harmonisoitu viitekehys, joka auttaa yrityksiä mittaamaan, hallitsemaan ja raportoimaan kiertotalouden vaikutuksia. Protokolla tarjoaa standardoidut mittarit ja käytännön askeleet, joilla yritykset voivat siirtyä pois lineaarisista, resurssia tuhlaavista malleista kohti kiertotaloutta.
Se tukee yrityksiä täyttämään kasvavat sääntely- ja sidosryhmävaatimukset ja luo vertailukelpoisen raportointitavan. Protokollaan voi tutustua täällä.
Suomalaisilla yrityksillä paikka näkyä ja tehdä enemmän
Suomalaisyrityksillä oli vahva läsnäolo Brasilian COP30-kokouksessa. Se sai käytävillä paljon kiitosta. Vaikka poliittinen tahto ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen ottaa tällä hetkellä ennemmin varovaisia askelia kuin harppauksia, oli kokouksessa selvää, että yritysten kestäville ja vihreän siirtymän ratkaisuille on kova tarve. Suomessa on merkittävää osaamista puhtaassa energiantuotannossa, teollisuuden ja liikenteen sähköistämisessä sekä vaikkapa vähäpäästöisen teräksen tuottamisessa. Tätä osaamista tarvitaan avuksi globaalisti valtioiden päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen yhtä lailla kuin ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja varautumiseen.
COP31-kokous järjestetään vuoden 2026 marraskuussa Turkin Antalyassa. Neuvottelujen puheenjohtajana toimii Australia.
Lue myös aiempi FIBSin COP30-artikkeli ja katso video
- FIBS seuraa COP30-kokousta Brasiliassa: Lupausten aika on ohi, nyt on otettava ilmastoratkaisut käyttöön
- Siirrytäänkö ilmastokokouksessa viimein lupauksista toimeenpanoon?
