Kestävä liiketoiminta ei ole tauolla, mutta tekemisen ehdot ovat muuttuneet nopeasti ja perustavanlaatuisesti. Geopoliittinen epävarmuus, talouspaineet ja teknologinen murros pakottavat yritykset tekemään vaikeita valintoja – usein puutteellisen tiedon varassa. WBCSD:n vuosikokous ja sen 600 osallistujaa Sveitsin Montreux’ssa teki tämän ristipaineen näkyväksi poikkeuksellisen selväsanaisesti. Keskeisin kysymys seuraavien 2-5 vuoden aikana on se, miten osoitamme kestävyyden liiketoiminta-arvon tässä ajassa. Tämä edellyttää kestävyyden kääntämistä yhä vahvemmin talouden, riskien ja investointien kielelle.
FIBS on ollut World Business Council for Sustainable Development eli WBCSD:n kansallinen kumppani vuodesta 2012 yhdessä yli 60 muun FIBSin kaltaisen organisaation kanssa. Tässä kirjoituksessa me matkalla olleet Nicholas Wardi ja Marja Kurkela käymme läpi konferenssin antamaa viestiä.
Mitä maailmalla tapahtuu juuri nyt kestävän liiketoiminnan näkökulmasta?
Montreux totesi, että näyttävien julkilausumien aika on ohi. Ilmastotyö ei ole ottamassa askelta taaksepäin, mutta sen reunaehdot ovat muuttuneet. Fokus siirtyy siihen, mikä tekee työstä kestävää myös taloudellisesti pitkällä aikavälillä. Nyt menestyvät ne yritykset, jotka pystyvät tekemään harkittuja kompromisseja, kohdentamaan pääomaa viisaasti ja tuottamaan tuloksia yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä.
Suurin uhka ei ole vastustus, vaan lyhytjänteisyys. Juuri ennen konferenssia julkaistu tuore raportti Safeguarding Sustainability: A Dynamic Risk Assessment for the Sustainability Agenda osoittaa, että lyhytjänteisyys on raportissa kuvatun riskiverkoston ytimessä ja voimistaa monia muita riskejä. Merkittävää on, että monet kestävyyssiirtymää hidastavat riskit liittyvät ajattelumalleihin ja päätöksentekoon, eivät vain teknologiaan tai sääntelyyn. Tässä kontekstissa oppiminen, poisoppiminen, systeeminen ajattelu ja pitkän aikavälin päätöksenteko ovat yrityksille kriittisiä kyvykkyyksiä. Jos luulemme, että voimme palata joskus ”takaisin normaaliin”, emme rakenna kyvykkyyksiä, joita kompleksinen maailma oikeasti vaatii. Cynefin-viitekehys kannattaa viimeistään nyt ottaa haltuun.
Miksi Montreux’n kokous oli tänä vuonna erityisen merkityksellinen?
Aikaikkuna kapenee. Ilmastokriisin aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin on nyt sopeuduttava, ei vain varauduttava. Samanaikaisesti geopoliittinen epävakaus haastaa yrityksiä ennennäkemättömällä tavalla. Kestävyys kilpailee nyt johdon ajasta, hallituksen huomiosta ja pääomasta samalla viivalla tekoälyn, turvallisuuden ja kasvun kanssa.
Kuten Nicholas tiivistää: kestävyydessä ei ole enää kyse tavoitteista vaan suorittamisesta. Tämä ei ole sanavalintakysymys – vaan kertoo siitä, mitä yrityksiltä nyt odotetaan liiketoiminnan näkökulmasta.
Tässä tilanteessa luottamuksellinen vuoropuhelu ja ratkaisujen jakaminen yritysten kesken nousevat uuteen arvoon. Ja tähän WBCSD:n kokous tarjosi osallistujilleen erinomaisen foorumin. Se oli myös demonstraatio yhteiseen pohdintaan ja ratkaisuhakuisuuteen kannustavien menetelmien voimasta. Lukuun ottamatta toimitusjohtaja Peter Bakkerin avauspuhetta, neljä konferenssipäivää oli napakoiden alustusten lisäksi täynnä paneelikeskusteluja ja monipuolisia ryhmätöitä sekä jopa pelillisiä, huolella rakennettuja päätöksenteko- ja investointiharjoituksia VUCA-maailmassa.
Miksi toimeenpano nousi näin vahvasti esiin?
Turbulenssi ei ole enää väliaikainen poikkeus, vaan uusi normaali. Silti moni yritys toimii kuin tilanne menisi pian ohi – ja lykkää kestävyysinvestointeja. Montreux’ssa viesti oli selvä: kilpailuetu syntyy siitä, kuka pystyy viemään kestävyyden läpi samalla kurinalaisuudella kuin ydinliiketoiminnan. Päätöksen lykkääminen on yhä useammin kalliimpaa kuin epätäydellinen toiminta.
Kestävyysinvestoinnit ja riskienhallinta kietoutuvat toisiinsa, no-regrets investointeja on mahdollista löytää: luontotyö rakentaa resilienssiä, kiertotalous vähentää kriittisten raaka-aineiden riskejä ja ilmastotyö parantaa energiaturvaa koko arvoketjussa. Ei ole sattumaa, että rahoittajat ja vakuuttajat kysyvät jo konkreettisia, investointeihin kytkeytyviä siirtymäsuunnitelmia.
Mitä tästä kaikesta pitäisi suomalaisyritysten ymmärtää juuri nyt?
Yritysten on oltava hereillä siinä, miten kestävyyttä johdetaan osana liiketoiminnan ydintä – ei erillisenä teemana. Ristipaine kasvaa, ja vastuullisuusjohtajan rooli muutosjohtajana korostuu. Kyky rakentaa resilienssiä, kuunnella eri näkökulmia ja tuoda ne ylimmän johdon päätöksentekoon on nyt kriittisempi kuin koskaan. Suomalainen kohtuullisen korkeasti koulutettu luottamusyhteiskunta tarjoaa tähän loistavat mahdollisuudet. Johdon on kuitenkin rohkeasti tartuttava mahdollisuuksiin ja edistettävä niitä pitkäjänteisesti. Viiden vuoden päästä kestävyyssiirtymästä saatava kilpailuetu saattaa jo olla menetetty.
Lopuksi: yksi ajatus Montreux’sta
Montreux muistutti siitä, että kestävyystyö on pitkän pelin pelaamista lyhyen aikavälin paineessa. Suuntaa on pidettävä silloinkin, kun katse kääntyy muualle. Vastuullisuusfunktion yksi tärkeimmistä rooleista on toimia pitkän tähtäimen päätöksenteon muistuttajana – ja auttaa organisaatiota oppimaan pois vanhoista toimintamalleista nopeammin. Kansainvälisten yhteisöjen ja henkilökohtaisen kohtaamisen merkitys korostuu epävarmassa ajassa. Kun ymmärrys ja tahto ovat jaettuja, keinotkin löytyvät.
Kirjoittajat
FIBSin johtava kestävyysasiantuntija Nicholas Wardi ja vanhempi kestävyysasiantuntija Marja Kurkela.
Mikä WBCSD ja Montreux Annual Meeting?
World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) on kansainvälinen, toimitusjohtajavetoinen yritysverkosto, jonka tavoitteena on tehdä kestävyydestä yritysten kilpailukyvyn keskeinen ajuri. Laajasti eri aloilla toimivat jäsenet tekevät yhteistyötä arvoketjujen yli edistääkseen järjestelmätason muutosta kohti ilmastoneutraalia, luontopositiivista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista tulevaisuutta. Yli 30 vuoden aikana WBCSD ja sen jäsenet ovat olleet mukana luomassa käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka tähtäävät kestävyyden skaalautumiseen yksittäisistä toimista järjestelmätasolle. FIBSin jäsenistä mukana WBCSD:n globaalissa toiminnassa ovat Ahlstrom, Kone ja Stora Enso. FIBS on ollut WBCSD:n kansallinen kumppani vuodesta 2012 alkaen. Annual Meeting on WBCSD:n lippulaivatapahtuma, joka kokoaa yhteen WBCSD:n jäsenet, ylimmän johdon, yhteyshenkilöt ja yritysvastuun kokeneet asiantuntijat. Tänä vuonna osallistujia oli 600, merkittävä joukko USA:sta Euroopan, Aasian sekä Latinalaisen Amerikan lisäksi.
