Yritysten ilmastotyö on muuttunut nopeasti. Päästöjen laskenta ja raportointi ovat jo pitkään olleet tärkeä osa yritysten vastuullisuustyötä, mutta niiden rooli on laajentunut.
Muutos näkyy erityisesti toimitusketjuissa. Yhä useampi suuri yritys edellyttää alihankkijoiltaan päästötietoa ja uskottavia päästövähennyssuunnitelmia, vaikka varsinaiset raportointivelvoitteet eivät niitä vielä suoraan koskisi.
Samalla energian hinnan vaihtelut, kiristyvä lainsäädäntö, ilmastonmuutokseen liittyvät liiketoimintariskit ja asiakkaiden kasvavat vastuullisuusodotukset lisäävät painetta ymmärtää, mistä päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää.
Vaikuttava ilmastotyö alkaa vasta silloin, kun päästödataa hyödynnetään päätöksenteossa: tunnistetaan olennaisimmat päästölähteet, asetetaan uskottavat päästövähennystavoitteet ja rakennetaan konkreettinen tiekartta niiden saavuttamiseksi.
Päästölaskenta on vaikuttavan ilmastotyön perusta
Vaikuttava ilmastotyö alkaa lähes aina päästölaskennasta. Ensimmäinen laskenta auttaa tunnistamaan, mistä liiketoiminnan päästöt syntyvät ja miten ne jakautuvat eri toimintojen ja toimipisteiden välillä. Samalla se auttaa tunnistamaan myös liiketoiminnan merkittävimpiä kustannuslähteitä, sillä suurimmat päästöt liittyvät usein suoraan esimerkiksi energiankulutukseen tai materiaali- ja palveluhankintoihin.
Päästölaskennan tulisi perustua kansainvälisesti tunnettuun kasvihuonekaasuprotokollaan (GHG Protocol), jonka mukaan päästöt jaetaan kolmeen luokkaan:
- Scope 1: suorat päästöt omasta toiminnasta (esim. polttoaineet, prosessipäästöt)
- Scope 2: ostetun energian epäsuorat päästöt
- Scope 3: kaikki muut arvoketjun epäsuorat päästöt (esim. hankinnat, logistiikka, jätteet, liikematkustus).
Standardin noudattaminen auttaa jäsentämään, mitä tietoja yrityksen tulee kerätä omasta toiminnastaan ja arvoketjustaan.
Yritykset yllättyvät usein siitä, kuinka paljon olennaista tietoa niillä jo on olemassa. Useimmiten haaste ei ole tiedon puute, vaan sen hajanaisuus, sillä tietoa löytyy eri järjestelmistä, yksiköistä ja vaihtelevilla tarkkuustasoilla. Siksi ensimmäinen päästölaskenta auttaa usein myös kehittämään tiedonhallintaa ja tunnistamaan mahdolliset puutteet datassa.
Asiantuntevan konsultin avulla tiedonkeruu voidaan tehdä mahdollisimman suoraviivaiseksi, sillä kokemus auttaa tunnistamaan nopeasti olennaisimmat tietolähteet ja rakentamaan laskennan tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Alkuun pääsemiseksi ei tarvita täydellistä dataa – tärkeintä on muodostaa riittävän kattava kokonaiskuva, jonka avulla merkittävimmät päästö- ja kustannuslähteet voidaan tunnistaa ja toimenpiteet kohdistaa oikein.
Kun pohjatyö on tehty huolellisesti, laskenta voidaan toistaa vuosittain yhä tehokkaammin ja päästökehitystä seurata johdonmukaisesti.
Päästölaskennassa kannattaa edetä seuraavasti GHG-protokollan standardien määrittämällä tavalla:
- Määritä laskentaperiodi sekä organisaation ja laskentaan sisällytettävien toimintojen rajaukset.
- Kerää laskentaan tarvittavat lähtötiedot mahdollisimman tarkasti ja kattavasti.
- Kerää lähtötietoja vastaavat päästökertoimet hyödyntäen ensisijaisesti mahdollisimman tarkkoja toimittaja-, tuote- tai toimipaikkakohtaisia päästökertoimia ja täydentäen niitä tarvittaessa luotettavilla julkisilla päästökerrointietokannoilla.
- Suorita laskenta huolellisesti ja tarkista tulosten johdonmukaisuus.
- Dokumentoi menetelmät, rajaukset ja oletukset toistettavuutta ja läpinäkyvyyttä varten.
Päästöprofiilin analyysi ohjaa toimenpiteitä
Päästölaskennan valmistuttua varsinainen ilmastotyö vasta alkaa. Seuraava vaihe on tulosten analysointi: mistä merkittävimmät päästöt syntyvät, millaisilla päästövähennystoimilla voidaan saavuttaa suurin vaikutus ja mitkä ilmastoriskit ovat liiketoiminnan kannalta olennaisimpia.
Päästölaskennan avulla saadaan selville, miten päästöt jakautuvat oman toiminnan ja arvoketjun välillä. Tämän pohjalta voidaan tunnistaa niin sanotut hotspotit eli ne toiminnot, hankinnat tai prosessit, joihin suurin osa päästöistä keskittyy. Monessa yrityksessä nämä liittyvät esimerkiksi energiankulutukseen, raaka-aineisiin, logistiikkaan tai ostettuihin palveluihin. Erityisen merkittävässä roolissa ovat usein Scope 3 -päästöt eli arvoketjun epäsuorat päästöt, jotka muodostavat monessa yrityksessä suurimman osan kokonaispäästöistä.
Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen jälkeen seuraava askel on arvioida, millaisilla toimenpiteillä päästöjä voidaan vähentää mahdollisimman tehokkaasti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuusinvestointeja, materiaalitehokkuuden parantamista, kuljetusten optimointia tai hankintakriteerien kehittämistä. Tässä vaiheessa keskeistä on priorisoida toimenpiteet sen perusteella, missä yhdistyvät suurin päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja toteutettavuus.
Päästöprofiilin analyysi auttaa tunnistamaan myös liiketoiminnan keskeiset ilmastoriskit. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista, energiaintensiivisistä prosesseista tai päästöintensiivisistä hankinnoista voi altistaa yrityksen kustannuspaineille, sääntelymuutoksille ja toimitusketjun häiriöille. Näiden riskien tunnistaminen auttaa varautumaan muutoksiin ennakoivasti ja kohdistamaan investoinnit tarkoituksenmukaisesti.
Uskottavat päästövähennystavoitteet rakentavat kilpailuetua
Päästövähennystavoitteet kannattaa asettaa vasta silloin, kun yrityksellä on riittävän hyvä ymmärrys omasta päästöprofiilistaan, merkittävimmistä päästölähteistään sekä realistisista vähennyskeinoista. Ilman tätä on vaikea arvioida, mihin tavoitteet kannattaa kohdistaa ja millä aikataululla ne voidaan saavuttaa.
Kun päästöjen hotspotit, keskeiset vähennystoimenpiteet ja liiketoimintaan liittyvät ilmastoriskit on tunnistettu, voidaan rakentaa uskottava ilmastotiekartta, joka määrittää päästövähennystavoitteet, toimenpiteet ja aikataulun niiden saavuttamiseksi.
Tässä tieteeseen perustuvat tavoitteet, kuten Science Based Targets initiative (SBTi), tarjoavat yrityksille kansainvälisesti tunnustetun viitekehyksen. Sitoutumalla SBTi:hin yritys voi varmistaa, että päästövähennystavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Samalla SBTi auttaa määrittämään, millaisia päästövähennyksiä yritykseltä edellytetään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jotta tavoitteet ovat ilmastotieteen näkökulmasta riittävät. Lisäksi SBTi-prosessi tuo tavoitteiden asettamiseen selkeän rakenteen ja tarkat ohjeet niiden määrittelyyn.
SBTi:n mukaiset tavoitteet lisäävät yrityksen ilmastotyön uskottavuutta ja vertailtavuutta. Yhä useammin asiakkaat, sijoittajat ja muut sidosryhmät odottavat, että tavoitteet eivät ole vain kunnianhimoisia, vaan myös läpinäkyviä, mitattavia ja tieteeseen perustuvia. Ilman selkeitä tavoitteita ja ilmastotiekarttaa päästöraportointi jää helposti vain nykytilan kuvaukseksi.
Muistilista vaikuttavaan ilmastotyöhön
- Aloita riittävän kattavasta päästölaskennasta – täydellisyyttä ei tarvita ensimmäisellä kierroksella.
- Tunnista merkittävimmät päästö- ja kustannuslähteet.
Aseta päästövähennystavoitteet vasta, kun päästöprofiilista on riittävä kokonaiskuva. - Hyödynnä tieteeseen perustuvia tavoitteita uskottavan ilmastotiekartan rakentamisessa.
- Priorisoi toimenpiteet vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja toteutettavuuden perusteella.
- Kytke päästödata osaksi liiketoiminnan johtamista, ei vain raportointia.
Päivitä laskentaa ja ilmastotiekarttaa säännöllisesti, jotta edistymistä voidaan seurata ja poikkeamiin reagoida ajoissa.
Maija Saijonmaa
Senior Advisor, osakas, Nordic Impact Oy
maija.saijonmaa@nordicimpact.fi
Nordic Impact on toiminut vuonna 2026 FIBSin kasvihuonekaasulaskennan kumppanina. Kumppanuuteen sisältyi FIBSin hiilijalanjäljen laskenta, joka kattoi kaikki päästöjen osa-alueet (Scope 1, 2 ja 3). Päästölaskenta toteutettiin Nordic Impact Climate Platformilla. Lisäksi järjestettiin yhteinen webinaari hiilikädenjäljestä.
