Ratkaisun hetket alkavat olla käsillä maapallollamme ilmastokriisistä luontokatoon ja yhä kasvavaan eriarvoistumiseen. Yritysten rooli kestävyysmuutoksen vauhdittajana on entistäkin keskeisempi valtioiden jarrutellessa välttämättömien päätösten edessä. Samaan aikaan yritysten on kuitenkin kehitettävä edelleen omia vastuullisuuskäytäntöjään pärjätäkseen kiristyvän sääntelyn ja kansainvälisen kilpailun ristiaallokossa. Katso alta FIBSin asiantuntijoiden suositukset, mihin vastuullisuuteen panostavien suomalaisten yritysten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota liiketoiminnassaan vuonna 2024.
Sisäisen yhteistyön tehostaminen
Vastuullisuuskentän muutosvauhti on kasvanut viime vuosina suorastaan räjähdysmäisesti. Oikeastaan kaikkien vastuullisuuden ’perinteisten’ osa-alueiden merkitys on ollut huomattavassa kasvussa. Samanaikaisesti keskusteluun ovat tulleet voimalla uudistava liiketoiminta, kiristyvä sääntely ja yhä vahvempi vaatimus vastuullisuustyön konkretisoitumisesta käytännön toimiksi.
Käytännössä kaikissa kansainvälisissä vastuullisuusfoorumeissa peräänkuulutetaan nyt yhteistyötä: yhteistyötä eri toimijaryhmien kesken, yhteistyötä arvoketjujen eri toimintojen välillä, sektorikohtaista yhteistyötä, poikkileikkaavaa yhteistyötä jne. Nykyään yhteistyötä edellytetään myös vastuullisuusteemojen välillä: esimerkiksi ympäristökysymysten ja sosiaalisen vastuun rajapinta alkaa hämärtyä, ja yhä useammin teemat linkittyvät toisiinsa hyvinkin vahvasti. Vähintään yhtä tärkeää on organisaation sisäisten toimintojen yhteisen ymmärryksen ja yhteistyön systemaattinen rakentaminen.
Viimeistään vuonna 2024 on aika ottaa kollegat eri liiketoiminnoista saman pöydän ääreen tarkastelemaan, miten yhä suuremmaksi kohoavan ’vastuullisuustaikinan’ työstö eri toimintoihin jalkautetaan. Yritysvastuuasiantuntijat eivät voi enää jäädä yksin kasvavan työvuoren alle. Silloin rusentuvat helposti myös yrityksen menestymisen edellytykset yhä korkeampaa vastuullisuuden tasoa peräänkuuluttavassa toimintaympäristössä. Mukaan saman lapion varteen pitää saada juristit, rahoitusala, hankinnan asiantuntijat, henkilöstöjohtajat, markkinointi sekä erityisen keskeisessä roolissa olevat johtoryhmän ja hallituksen jäsenet. Ja nimenomaan yhdessä ja yhteistä työtä tekemään. Sisäinen siiloutuminen vie tärkeitä resursseja vaikuttavuudelta.
Hyvä uutinen on se, että sisäisen yhteistyön luominen on monin tavoin helpompaa, koska voidaan toimia saman, yhteisen yrityskulttuurin sisällä. Huonompi uutinen on se, että se ei tapahdu itsestään vaan vaatii tietoista uusien rakenteiden luomista. Paras uutinen on se, että oppeja yhteistyöhön alkaa jo olla saatavilla, ja että me FIBSissä tuotamme tätäkin työtä tukevia tilaisuuksia ja sisältöjä laajasti vuonna 2024.
– Greta Andersson, yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Muutosjohtamisen taitojen kehittäminen
Vuonna 2024 kestävyyden johtaminen yrityksissä vaatii entistä enemmän muutosjohtamisen taitoja. Jo vuosien ajan kokeneet vastuullisuusjohtajat ovat sanoittaneet, että vastuullisuustyö on muutoksen tekemistä. Kestävämmissä yrityksissä toimitaan eri tavalla kuin ennen. Ihan jokaisessa yrityksessä riittää tekemistä, sillä hyvin harva yritys vielä toimii laajassa mitassa uudistavasti. Vaikkei vielä tiedettäisi tarkkaan, mitä muutokset tulevat olemaan, on paukkuja hyvä laittaa ainakin organisaation muutoskyvykkyyden kasvattamiseen.
Uudistumisen tiellä tärkeintä on saada ihmiset mukaan – läpi vaikean tai jopa siinä hetkessä mahdottomalta kuulostavan. Sitähän kestävyysmurros monelle vielä on. Nyt tarvitaan muutosjohtajien kykyä ruokkia uteliaisuutta ja rakentaa toivon vakauttamaa siltaa osin vielä tuntemattomaan. Se tehdään jatkuvalla vuoropuhelulla läpi organisaation. On luotava myös tilaa kaikille sanoittaa hankalaa ja epäselvää. Yksi työkalu tässä työssä on Inner Development Goals. Tämä IDG-työkalupakki tekee vahvasti tuloaan yrityksissä yhtenä tapana kehittää kestävyysmurroksessa tarvittavia johtajuuden ja muutoksen tekemisen taitoja.
”Times are urgent, we need to slow down”, todettiin IDG Summitissa syksyllä 2023. Tämä mutkikkaan viestin voi tulkita niin, että meidän täytyy olla entistä tietoisempia siitä, millaisia vaikutuksia päätöksillämme yrityksissä on pitkällä tähtäimellä – ja silti säilyttää kykymme toimia kestävästi arjessa, lyhyellä tähtäimellä. Siksi myös vastuullisuuden johtamisessa korostuu niin yhdessä pysähtymisen, kuin yhdessä eteenpäin menemisen taidot.
Modernissakin muutosjohtamisessa uuden tekemisen toinen puoli on vanhan taakse jättäminen. FIBSin vuoden 2023 yritysvastuututkimuksen mukaan vain 16 prosenttia yrityksistä on luopunut liiketoiminnasta, joka ei ole kestävän kehityksen mukaista, ja vielä harvempi (13 %) on poistanut tuote- tai palveluvalikoimastaan kestämättömät vaihtoehdot. Nyt on se hetki jolloin yrityksissä kannattaa pysähtyä pohtimaan löytyykö meiltä jo riittävästi tietoa, taitoa ja ennen kaikkea uskallusta oppia pois vanhoista ajattelumalleista ja tekemisen tavoista voidaksemme jatkaa kestävämmin eteenpäin.
– Marja Kurkela, yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Kokonaisvaltaisen ympäristötyön käynnistäminen
Syyskuussa 2023 julkaistiin uusin planetaariset rajat -tutkimus, jonka mukaan maapallolla on ylitetty jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta. Rajojen avulla määritellään ihmiskunnalle turvallinen toiminta-alue yhdeksällä eri osa-alueella. Yritysten tekemällä – tai tekemättömällä – ympäristötyöllä on siis yhä suurempi painoarvo ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta.
Planetaariset rajat 2023 (Stockholm Resilience Center)
Aidosti vaikuttava ympäristötyö vuonna 2024 edellyttää yrityksiltä nykyistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa esimerkiksi ilmastoon, luontoon ja kiertotalouteen kapea-alaisen osa-optimoinnin sijaan. Tämä on välttämätön keino saada aikaan ympäristön tilaa kohentavia vaikutuksia ja vähentää liiketoiminnan suurimpia haittoja. Tietenkin jokaisella yrityksellä on oma toimintaympäristönsä, joka sanelee kullekin olennaisimmat asiat. Tätä ajattelua kohti kannustaa myös EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD). Olennaisimpiin asioihin paneutuminen ei kuitenkaan tarkoita kapeakatseisuutta, vaan päinvastoin. Sen avulla yritys voi parhaiten kohdistaa omia resurssejaan.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa mahdollistaa yrityksille erikoistumisen ja strategisen suunnan kirkastamisen sekä sidosryhmien vahvemman sitoutumisen. Sidosryhmien kanssa tehtävä kokonaisvaltainen yhteistyö vastaa myös mahdollisiin ihmisoikeuksiin liittyviin haasteisiin. Edellisten lisäksi kokonaisvaltaisen lähestymistavan mahdollisuuksien joukossa on paljon ns. kovia liiketoimintatekijöitä. Edelläkävijyys auttaa varautumaan tuleviin lainsäädäntöympäristön muutoksiin, joista hyviä esimerkkejä ovat mm. edellä mainittu kestävyysraportointidirektiivi ja EU:n taksonomia-asetus.
Sään ääri-ilmiöt ja ympäristön muutos vaikeuttavat raaka-aineiden saatavuutta ja ongelmia voimistaa muuttuva geopoliittinen ympäristö. Toimitusketjun parissa tehtävä ympäristötyö vahvistaa sidosryhmäsuhteita ja auttaa toimittajia varautumaan muuttuvaan ympäristöön ja turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saatavuuden myös tulevaisuudessa. Erinomaisia esimerkkejä sidosryhmien parista tehdystä ympäristötyöstä löytyy esimerkiksi maatalouden saralta. Kilpailuedun lisäksi toimitusketjun resilienssissä on kyse siis enenevissä määrin myös kilpailukyvystä.
– Nicholas Wardi, yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Vastuullisuuden jalkautus talous- ja IT-yksiköihin
Viime vuosina vastuullisuus on löytänyt tiensä jo lähes kliseen tavoin yritysten strategioiden ytimeen. Liki jokainen yritys arvioi vastuullisuuden olennaiseksi tekijäksi yrityksen kannalta ja yli 60 prosenttia on sisällyttänyt strategiaansa kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita, kertoo FIBSin Yritysvastuu 2023 -tutkimus. Jos aiempina vuosina kestävää liiketoimintaa on lähdetty rakentamaan integroimalla vastuullisuus “yrityksen DNA:han”, nyt kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) jalkauttaa vastuullisuuden konkreettisesti myös talous- ja IT-yksiköihin.
Käytännössä CSRD ohjaa yritykset keräämään lisää ja uudenlaista vastuullisuusdataa ja raportoimaan siitä. CSRD:n myötä yrityksien tulee valita, mikä tieto on olennaista ja mikä ei, ja kerätä, hallinnoida ja käsitellä vastuullisuusdataa sekä tuottaa määrämuotoinen vastuullisuusraportti. Onnistunut kestävyysraportointiprosessi vaatii sekä vastuullisuus-, talous- että dataosaamista. Työnantajat hakevatkin jo osaajia talous- ja vastuullisuustermejä yhdistävillä titteleillä, kuten ESG controller.
Kuitenkin ennen kuin tämä kestävyysraportointiin erikoistuneiden ammattilaisten joukko on muodostunut työmarkkinoille, käytännössä kestävyysraportointia tekevät vaihtelevasti organisaatiosta riippuen vastuullisuus-, talous- ja datatiimit, yksittäinen vastuullisuusammattilainen tai jotain tältä väliltä. Kriittistä jatkosssa tuleekin olemaan yrityksen eri yksiköiden välisen yhteistyön kehittäminen ja yhteisen ymmärryksen lisääminen paitsi raportointivelvoitteista, myös vastuullisuusdatan hyödyntämisestä osana liiketoiminnan ja eri toimintojen kehittämistä.
Jatkossa yrityksiä, liiketoimintayksiköitä ja tiimejä ei johdetakaan vain talousluvuilla, vaan rinnalle nousee yhä tärkeämpänä vastuullisuustieto. Käsillä on nyt konkreettinen ”sanoista tekoihin” -hetki. Vuonna 2024 on tärkeää varmistaa, että CSRD:n velvoittamia toimia ei tehdä vain raportointiharjoituksena, vaan luodaan pohjaa koko organisaation laajuiseen kestävyysmurrokseen eri tiimien yhteistyön kautta.
Tässä muutoksessa yrityksen sisäiset, uuden oppimisesta innostuneet muutosagentit ovat tärkeitä erityisesti vastuullisuusdatan keräämisen ja hyödyntämisen jalkauttamisessa. Asiasta innostuneita muutosagentteja tarvitaan organisaation jokaisella tasolla, mutta erityisesti siellä, missä toiminta tapahtuu ja työskentelee suuri määrä ihmisiä. Muutosagentit sanoittavat vastuullisuusdatan ja raportoinnin merkitystä, lisäävät ymmärrystä, luovat konkretiaa ja näin jalkauttavat uusia prosesseja ja toimintatapoja organisaatioon.
– Hannaleena Vuorenmaa, yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Vastuullisuusjuridiikan osaamisen laajentaminen
Viime vuosina yritysvastuuseen liittyviä lainsäädäntöaloitteita on tehty kansainvälisesti ja erityisesti EU:n tasolla ennätysmäärä. Tuleva sääntely vaikuttaa yritysten arkeen monin tavoin.
Edellä jo moneen kertaan mainittu kestävyysraportointidirektiivi CSRD koskee vuodesta 2024 alkaen laajaa joukkoa suomalaisyrityksiä. Tiukat trilogi-neuvottelut puolestaan ratkaisevat, hyväksytäänkö EU:n lobatuimmaksi direktiiviksi kutsuttu yritystoiminnan kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) jo vuoden 2024 alkuun mennessä. Näiden lisäksi on useita muita, joista yritysten kannattaa olla tietoinen: FIBSin ja ulkoministeriön webinaarissa (katso tallenne) esiteltiin hijattain muun muassa hiilirajamekanismi CBAM, metsäkadon torjuntaa koskeva EU-asetus, ekosuunnitteluasetus sekä pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden kielto. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvää kestävän rahoituksen sääntelyä veikataan taas merkittäväksi tulevaisuuden investointien ohjaajaksi.
Keitä kaikkia tällainen oikeudellistuminen koskee? Juristit varmaan hoitavat? Juristit eivät yleensä ole olleet etulinjassa, kun puhutaan vastuullisuudesta, mutta kestävyysasioiden oikeudellistuessa vastuullisuusjuridiikan ymmärtämisen merkitys korostuu. Haaste ja mahdollisuus on, etteivät asiat jää vain juristien pöydälle.
Tuleva EU-sääntely vaikuttaa vahvasti yritysjohdon tehtäviin ja vastuisiin, mutta vastuullisuusjuridiikan osaamista ja ymmärrystä on laajennettava vuonna 2024 alkaen koko organisaatiossa. Tämän kaiken taklaamiseksi tarvitaan kollegoideni edellä kuvaamia muutosjohtamisen ja yhteistyön taitoja.
– Heidi Melkas, yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Siirtyminen haittojen minimoinnista todelliseen vaikuttavuuteen
Uudet innovaatiot: Ilmastonmuutoksen, luontokadon tai kasvavan eriarvoisuuden pysäyttäminen ei onnistu pelkästään haittoja vähentämällä vaan tarvitsemme nopeasti uusia innovaatioita ja ajattelutavan muutosta. Tätä ajattelutapaa kuvaa erinomaisesti COP28-ilmastokokouksen ’Triple up, double down’ -tavoite. Sillä tarkoitetaan uusiutuvan energian tuotannon kolminkertaistamista ja energiatehokkuuden tuplaamista vuoteen 2030 mennessä. Jos näin päästään innovaatiomaailmasta tutulle S-käyrälle ja saadaan kestävät ratkaisut eksponentiaaliseen kasvuun, meillä on toivoa.
Rahoituksen tarve: Sekä uudet innovaatiot että jo aiheutettujen haittojen korvaaminen tarvitsevat massiivista rahoitusta. Esimerkiksi vihreä siirtymän on arvioitu tarvitsevan globaalisti noin 3.2 biljoonaa (12 nollaa!) euroa vuosittain vuoteen 2050 saakka. Yksityiset sijoittajat ovat jo ymmärtäneet muutoksen tarpeen ja rahavirrat ohjautuvat yhä paremmin kestävään liiketoimintaan, mutteivät vielä läheskään riittävästi. Tämän hetken yksityinen ja julkinen rahoitus kattavat vain pienen murto-osan tarvittavasta rahoituksesta.
Strateginen johtajuus ja yhteistyön voima: Valtaosassa suurissa yrityksistä ja yhä useammassa pienemmässä ylin johto on jo sitoutunut kestävyystavoitteisiin strategisesti kaiken liiketoiminnan osalta. Kun yritys valjastaa oman innovaatiokyvykkyytensä ja koko arvoketjunsa tosissaan uusien kestävien ratkaisujen etsimiseen, julkisen sektorin pitää tehdä osuutensa luomalla edellytyksiä ja mahdollistaa tarvittava kehitys. Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan varmistamaan, että kansalaisten, myös kaikkein heikoimmassa olevien, oikeudet toteutuvat. Muutos on valtava, onnistuminen vaatii myös tiedeyhteisön vahvan panoksen, läpinäkyvää vaikuttavuusdataa sekä aivan uudenlaista osaamisen kehittämistä kaikille edellä mainituille.
Suositus vuodelle 2024: Kun käyt yrityksesi massiivista raportointiharjoitusta kaksoisolennaisuuksineen ja riskianalyyseineen läpi, mieti koko ajan missä toimintasi suurin positiivinen vaikuttavuus saadaan aikaan. Ja varmista, että siihen satsataan riittävästi. Pakollinen raportointi ei saa sumentaa luovia innovaatiolinssejä.
– Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, FIBS
Mitä mieltä olet FIBSin trendilistasta?
Ovatko mainitut toimenpiteet jo yrityksenne agendalla vai onko omalla työlistallanne jotain ihan muuta? Jaa näkemyksesi ja osallistu trendikeskusteluun Linkedinissä #vastuullisuus2024
Haluatko oppia lisää yritysvastuusta?
FIBSin palveluiden avulla voit kasvattaa omaa ja koko yrityksenne vastuullisuusosaamista: tilaisuuksissamme kuulet käytännön esimerkkejä ja voit saada vertaistukea oman kehittämistyösi tueksi, lisäksi saat käyttöösi mittavan materiaalipankkimme sisällön tutkimuksista julkaisuihin. Tutustu palveluihimme ja liity täällä yli 400 jäsenemme kasvavaan verkostoon!
