Hei FIBSin jäsen, tuo kokemuksesi ja kysymyksesi organisaatiosi työstä mukaan keskusteluun SusTran kestävyystutkijoiden kanssa ja kuule väitöskirjatutkijoiden tekemiä havaintoja tutkimuksestaan! Haku on auki 30.11. asti.
Miten kestävyysraportoinnissa syntyvä tieto voi tukea organisaation oppimista? Miten yrityksen strategia voi muuttaa myös sen toimintaympäristöä? Miten biopolttoaineiden luontovaikutusten arvioinnista saadaan luotettavampaa? Entä miten elintarvikeala voi tukea kohtuullista kulutusta? Näitä kysymyksiä pääset pohtimaan FIBSin ja tohtorikoulutusohjelma SusTran Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua -yhteistilaisuudessa 3.2.2027 klo 15-18 Hobo Hotel Helsingissä.
Kutsumme sinut mukaan pienryhmäkeskusteluihin, joissa tutkimuksesta kumpuavat väitöskirjatutkijoiden pohtimat aiheet kohtaavat FIBSin jäsenorganisaatioiden kokemukset, havainnot ja kysymykset organisaationsa arjesta.
Kestävämmän tulevaisuuden ratkaisut luodaan yhdessä eri sektoreiden ja toimijoiden vuoropuhelussa. FIBS haluaa toimia siltana jäsentensä ja tutkijoiden välillä ja tarjota yhdessä SusTran kanssa mahdollisuuksia vaikuttaville kohtaamisille ja yhteisen ymmärryksen rakentamiselle. Miten eri näkökulmat auttavat ymmärtämään meitä paremmin yhdessä? Missä ne haastavat toisiaan?
Tilaisuus tarjoaa sinulle aikaa syventyä yhteen tutkijan pöytään tuomaan aiheeseen, tarkastella omaa työtäsi uudesta näkökulmasta ja keskustella suoraan SusTran väitöskirjatutkijoiden sekä muiden FIBSin jäsenedustajien kanssa. Keskeneräiset pohdinnat ja erilaiset näkemykset ovat tervetulleita. Tämän kolmen tunnin tilaisuuden aikana emme ole valmentautumassa tai päätymässä lopullisiin ratkaisuihin. Toivomme sinun lähtevän keskustelusta uusien oivallusten ja entistä parempien kysymysten kanssa varustautuneena.
Kokoamme neljän eri dialogipöydän ympärille FIBSin jäsenten edustajia, aihetta tutkivan väitöskirjatutkijan, sekä keskustelua ohjaavan fasilitaattorin. FIBSin jäsenenä osallistut koko tilaisuuden ajan yhteen dialogipöytään. Minkäänlaista jatkoyhteistyöhön sitoutumista ei edellytetä, mutta pääset halutessasi keskustelun kautta luomaan uusia yhteyksiä niin FIBSin jäsenistöön kuin tutkijoihin.
Hakuohjeet:
Haku on auki 30.11. asti. Huomioithan, että emme voi taata kaikille hakijoille paikkaa pöydistä, jos hakijoita on enemmän kuin paikkoja. Vahvistamme kaikille hakijoille lopulliset pöytäkeskusteluvalinnat mahdollisimman pian haun sulkeuduttua. Vahvistuksemme jälkeen ilmoittautuminen on sitova.
Löydät hakulomakkeen ylempää “ilmoittaudu” napin takaa. Kerro lomakkeella, mihin dialogipöytään haet mukaan. Voit ensisijaisen toiveesi lisäksi ilmaista hakulomakkeella kiinnostuksesi myös toissijaisesti johonkin muuhun keskusteluun. Tilaisuuden aikana jokainen osallistuja kuitenkin osallistuu vain yhden pöydän keskusteluun.
Hakulomakkeella pyydämme sinua vastaamaan myös muutamaan täydentävään kysymykseen. Kerrothan erityisesti, mitä kysymyksiä juuri sinä toivoisit pöydässä käsiteltävän aiheeseen liittyen. Pöytien aiheiden kuvaukset löytyvät alempana tältä sivulta. Lopulliset keskustelupöydät ja osallistujaryhmät muodostetaan hakemusten perusteella. Yhteen pöytään mahtuu mukaan viisi FIBSin jäsenorganisaation edustajaa, joten emme voi taata kaikille hakijoille paikkaa pöydästä.
Jaa tieto tästä tilaisuudesta eteenpäin myös kollegoillesi! Samasta organisaatiosta voi hakea mukaan keskustelemaan samaan dialogipöytään kaksi henkilöä, mutta jos hakijoita on enemmän kuin pöytään mahtuu, pyrimme kasaamaan pöydittäin mahdollisimman monipuolisen keskustelijajoukon.
Hae mukaan yhteen seuraavista dialogipöydistä:
Pöytä 1: Biopolttoaineiden luontovaikutukset – miten arvioinnista saadaan luotettavampaa?
Tutkimusnäkökulman tuo väitöskirjatutkija Venla Leppilampi, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos.
Etsimme tähän dialogipöytään mukaan: biopolttoaineiden tuotannon ja raaka-aineiden hankinnan parissa toimivia yritysten edustajia, joilla on kokemusta toimitusketjuista, ympäristövaikutusten arvioinnista tai liiketoiminnan kestävyystyöstä.
Biopolttoaineita kehitetään fossiilisten polttoaineiden vaihtoehdoiksi, mutta niiden kestävyyttä tulisi arvioida sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Miten yritysten ja tutkijoiden yhteistyö voisi parantaa biopolttoaineiden luontovaikutusten arviointia ja auttaa tunnistamaan kestäviä raaka-ainevalintoja ja tuotantotapoja?
Tutkimukset ovat osoittaneet, että biopolttoaineiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen voivat olla huomattavia ja joissakin tapauksissa fossiilisten polttoaineiden vaikutuksia haitallisempia. Luontojalanjäljen eli luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointi elinkaariarvioinnin menetelmillä perustuu kuitenkin usein vanhentuneisiin, keskiarvoistettuihin ja maantieteellisesti epätarkkoihin tietoihin. Venla tuo keskusteluun havaintojaan näistä tiedon puutteista ja kutsuu osallistujia pohtimaan, miten yritysten raaka-aineita ja toimitusketjuja koskeva tieto voisi auttaa kehittämään arviointimenetelmiä. Tarkemmat ja läpinäkyvämmät arvioinnit voisivat tuoda esiin sekä biopolttoaineiden todellisia vahvuuksia että luontoon liittyviä riskejä, tukea yritysten päätöksentekoa ja vahvistaa sidosryhmien luottamusta. Keskustelussa pohditaan, millainen yhteistyö auttaisi tutkijoita ja yrityksiä arvioimaan biopolttoaineiden kestävyyttä luotettavammin.
Pöytä 2: Strategia, joka muuttaa myös toimintaympäristöä
Tutkimusnäkökulman tuo väitöskirjatutkija Marleena Halonen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.
Etsimme tähän dialogipöytään mukaan: organisaatioiden edustajia laajasti eri sektoreilta, joilla on kokemusta liiketoimintastrategiasta, liiketoiminnan kehittämisestä tai strategisesta kestävyystyöstä.
Yritykset ovat osa laajempia talouden, yhteiskunnan ja luonnon järjestelmiä. Miten tämä voisi näkyä yritysten strategiassa ja siinä, millaista muutosta ne pyrkivät saamaan aikaan yhdessä muiden kanssa? Marleena käsittelee tutkimuksessaan systeemistä otetta strategiseen kestävyystyöhön.
Kestävyystyötä suunnitellaan usein eriparisilla työkaluilla, sillä vaikka skenaariot ja SWOT-analyysit auttavat ymmärtämään organisaatiota suhteessa toimintaympäristön kehitykseen, ne eivät pidä sisällään systeemisen johtamisen ajatusta. Systeemiorientoituneessa strategiassa ajatellaan, että organisaatio johtaa toimintansa lisäksi myös sosioekologisia järjestelmiä, jonka osa se on. Tämä keikauttaa perinteisen strategia-ajattelun päälaelleen: toimintaympäristö ei ole vain konteksti, johon organisaatio sopeutuu, vaan strategisen toiminnan kohde. Marleena tuo keskusteluun mukaansa tutkimuslöydöksiään ja luonnoksensa strategiamallista – työkalusta, joka yhdistää sosioekologisen systeemiajattelun ja liiketoimintastrategisen ajattelun.
Pöytä 3: Kestävyysraportoinnin käytäntöjen uudelleenajattelu
Tutkimusnäkökulman tuo väitöskirjatutkija Krista Leppänen, Itä-Suomen yliopisto, kauppatieteet.
Etsimme tähän dialogipöytään mukaan: organisaatioiden edustajia, joilla on kokemusta raportoinnista, vastuullisuustiedon hyödyntämisestä tai organisaation toiminnan kehittämisestä.
Kestävyysraportointi kokoaa organisaatioista paljon tietoa. Kun otetaan huomioon tarvittavat resurssit ja käsiteltävän tiedon määrä, voidaanko kestävyysraportoinnin hyötyjä valjastaa sisäiseen oppimiseen, päätöksentekoon ja kehittämiseen? Krista kutsuu FIBSin jäseniä keskustelemaan siitä, sisältävätkö kestävyysraportin viitekehykset ja käytännöt hyödyllistä tietoa päätöksentekoon ja jatkuvaan kehittämiseen sen sijaan, että ne palvelisivat vain ulkoisen raportoinnin tarpeita. Etsimme yritysen edustajia, joille on kokemusta raportoinnista, vastuullisuustiedon hyödyntämisestä tai organisaation toiminnan kehittämisestä.
EU-sääntelyn ja tiedonantovaatimusten kehittyessä raportoinnin taakka saattaa hallita keskustelua yhä enemmän. Krista haastaa meitä pohtimaan uudelleen, millaista tietoa kestävyysraportoinnin avulla voidaan kerätä, mikä on kestävyystiedon sisäinen arvo ja mikä kaikki on hallittavissa. Voisivatko raportoinnista tutut työkalut, kuten kaksoisolennaisuusarviointi, tarvittavan tiedon kerääminen sekä toimintaperiaatteiden, toimenpiteiden ja tavoitteiden muodostama rakenne tukea myös syvällisempää keskustelua, koordinointia ja muutosta organisaatioiden sisällä? Krista näkee keskustelunaiheen kutsuvan tavoittelemaan kestävyysmurrosta jo olemassa olevilla työkaluilla.
Pöytä 4: Kohtuus elintarvikealalla – mitä tarkoittaa “riittävästi” liiketoiminnassa?
Tutkimusnäkökulman tuo väitöskirjatutkija Kaisa Kurki, LUT-yliopisto, kestävyystutkimus.
Etsimme tähän dialogipöytään mukaan: elintarviketeollisuuden, vähittäiskaupan, ravintola- ja ruokapalveluiden tai muun olennaisen ruoka-alan liiketoiminnan tai julkisten toimijoiden edustajia.
Kaisa haluaa kutsua FIBSin jäseniä samaan pöytään pohtimaan, miten yritykset voivat tukea kohtuullisuuteen suuntautuvia ruokavalintoja ja samalla ylläpitää kuluttajien hyvinvointia sekä liiketoiminnan elinkelpoisuutta.
Kaisan laadullinen tutkimus kansalaisten käsityksistä kohtuullisuuteen suuntautuvasta ruoankulutuksesta viittaa siihen, että joillakin kansalaisilla saattaa jo olla pyrkimyksiä kohtuullisempaan ruoankulutukseen. Kestävyysmurroksen kannalta tärkeä kysymys on: jos kuluttajat haluavat omaksua kohtuullisuuteen suuntautuvia ruokailukäytäntöjä, miten elintarvikealan ja vähittäiskaupan toimijat voivat vastata tähän? Kaisa tuo keskusteluun havaintojaan tutkimuksestaan ja kutsuu pohtimaan, mitä kohtuus voisi tarkoittaa elintarvikealan liiketoiminnassa. Millaiset uudet liiketoimintakäytännöt, palvelut, tuotevalikoimat, viestintä tai yhteistyömuodot voisivat edistää kohtuullista ruoankulutusta.
Kenelle
FIBSin peruspalvelun tilanneille jäsenorganisaation edustajille
Lisätietoa
Lisätietoja tilaisuudesta antaa Heli Karhi, puh. 0408227755 heli.karhi@fibsry.fi
Kestävyysmurros-tohtorikoulutuspilotti (SusTra) on Itä-Suomen yliopiston johtama, 10 yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tohtorikoulu vuosille 2025–2027. Osana hallituksen tuhannen tohtorin ohjelmaa, SusTrassa koulutetaan Suomeen 40 + 24 tohtoria kestävyysmurroksesta. FIBS toimii SusTran kumppaniverkostossa jäsenenä.
- Katso tallenne FIBSin ja SusTran yhteistilaisuudesta joulukuulta 2025: Kestävyysmurros – systeemistä muutosta luomassa. Sinun tulee ensin kirjautua sisään, käyttäjätunnukset voit luoda täällä.
Osallistumismaksut
Webinaari sisältyy FIBSin peruspalvelumaksuun.
Max 2 henkilöä per organisaatio. Samasta organisaatiosta voi hakea mukaan keskustelemaan samaan dialogipöytään kaksi henkilöä. Jos hakijoita on kuitenkin enemmän kuin pöytään mahtuu, pyrimme kasaamaan pöydittäin mahdollisimman monipuolisen keskustelijajoukon.
Peruutusmahdollisuus
Veloitamme peruuttamattomista ilmoittautumisista 150 € + alv/tilaisuus, ellei muuta ole tapahtumailmoituksessa mainittu. Peruutusmaksua ei peritä sairaustapauksissa tai jos osallistujalla on muu ylitsepääsemätön este, mikäli hän ilmoittaa pois jäännistään ennen tilaisuutta.
Yhteistyössä
FIBS pidättää oikeuden muutoksiin.
