Luonnon monimuotoisuus on ihmisten, yhteiskuntien ja yritysten elinehto ja tulisi olla osa jokaisen yrityksen kokonaisvaltaista vastuullisuustyötä. Monimuotoinen ja hyvinvoiva luonto on välttämätön yritysten liiketoiminnalle, tarjoten mm. raaka-aineita, vähentäen riskejä sekä luoden mahdollisuuksia uusille palveluille ja ratkaisuille.
Tässä blogitekstissä käsittelemme yritysten luontotyöhön linkittyvää dataa ja sen käyttötapoja sekä pureudumme tarkemmin luontojalanjälkeen ja ekologiseen kompensaatioon luontotyön työkaluina.
Kannattaa katsoa myös FIBSin jäsenille syyskuussa 2025 järjestetty webinaari aiheesta: Biodiversiteettidata – Luontovaikutusten ymmärtäminen ja konkretisointi datan avulla
Biodiversiteettityö on olennainen osa organisaation vastuullisuustyötä – ja riskien hallintaa
Strateginen luontotyö sisältää ympäristövaikutusten kokonaisvaltaisen tunnistamisen ja mahdollistaa mm. riskienhallinnan sekä liiketoiminta-arvon luomisen. Kaiken luontotyön pohjana toimii organisaation vahva ymmärrys sekä omasta toiminnasta että arvoketjuista.
Luontotyössä korostuu erityisesti toimintojen maantieteellisen sijainnin tunteminen, koska luonto on erilaista eri paikoissa ja vaikutukset kohdistuvat yleensä tiettyyn sijaintiin. Strategisessa luontotyössä tulee myös aina huomioida paikallinen taso.
Paikallinen luontotyö tunnistaa alueen luontoarvot ja edistää luonnon monimuotoisuutta, mikä on sijoitus tulevaisuuteen sekä luonnon että liiketoiminnan näkökulmasta. Tietämys toiminta-alueen monimuotoisuudesta ja konkreettiset suojelutoimet vahvistavat yrityksen jatkuvuutta ja sosiaalista toimilupaa.
Luonnon tukeminen turvaa raaka-aineiden saatavuutta ja laatua, lisää työntekijöiden viihtyvyyttä ja parantaa brändimielikuvaa. Se luo myös yhteistyömahdollisuuksia sidosryhmien kanssa ja lisää läpinäkyvyyttä arvoketjussa vastaten kiristyvään sääntelyyn ja ohjaten kohti kestävämpää toimintamallia.
Biodiversiteettidata on käsitteenä monimuotoinen ja monitulkintainen
Biodiversiteettidataksi voidaan käsittää esimerkiksi aiheutetut luontopaineet, kuten veden kulutus tai kasvihuonekaasupäästöt, tai luontotyyppejä ja lajeja kuvaava data, kuten biomit ja ekologistesti herkät luontotyypit.
Biodiversiteettidataa on nykyään runsaasti saatavilla ja tarjolla on useita viitekehyksiä ja menetelmiä, joiden avulla organisaatio pystyy systemaattisesti tunnistamaan ja analysoimaan luontoyhteyksiään. Haasteeksi muodostuukin usein sopivien menetelmien, työkalujen ja soveltuvan datan valinta.
Luontotyön eri vaiheissa tarvitaan erilaista tietoa
Organisaatioiden tulee valita luontotyön tarpeisiinsa parhaiten soveltuvat menetelmät ja tietolähteet. On hyvä aloittaa kartoittamalla, mitä luontotyöllä halutaan saavuttaa. Näkökulmina voivat olla esimerkiksi halu arvioida luontoriskejä, vertailla hankintavaihtoehtoja tai arvioida luontoon liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.
Erilaisia viitekehyksiä ja työkaluja on saatavilla eri tarpeisiin, ja ne myös täydentävät toisiaan. Usein kokonaisvaltaiseen luontotyöhön tarvitaankin yhdistelmä eri menetelmiä.
Esimerkiksi Taskforce on Nature-related Financial Disclosure (TNDF) -raportointiviitekehys auttaa vastaamaan mm. kysymyksiin ”mitkä ovat organisaation luontovaikutukset- ja riippuvuudet?” ja ”minkälaisia luontoon liittyviä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia organisaatiolla on?”.
Luontojalanjälki organisaation luontovaikutusten tarkastelussa
Luontojalanjälki mittaa numeerisesti ihmisen toiminnan aiheuttamaa haittaa luonnon monimuotoisuuteen. Kun tarkasteltavien toimintojen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen kvantifioidaan, voidaan tunnistaa merkittävimmät luontokadun ajurit sekä luonnon kannalta kriittisimmät toiminnot.
Standardoitua menetelmää luontojalanjäljen laskemiseen ei vielä ole ja menetelmä vaihtoehtoja onkin tarjolla useampi. Suomessa LC-IMPACT -menetelmä on ollut laajasti käytössä. Esimerkiksi Sitran ja Jyväskylän yliopiston toteuttama suomalaisen kulutuksen luontojalanjälki pohjautui tähän menetelmään.
LC-IMPACTissa luonnon monimuotoisuutta kuormittavat päästöt, saasteet ja resurssien käyttö, kuten kasvihuonekaasupäästöt, maankäyttö pinta-ala ja vedenkulutusmäärät muunnetaan menetelmän kertoimilla kuvaamaan vaikutusta, jonka tarkasteltava toiminta aiheuttaa. Vaikutuksen mittaamiseen käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tulos esitetään osuutena kaikista maailman lajeista, jotka todennäköisesti häviävät tarkastellun toiminnan vuoksi (Potentially Disappeared Fraction of Species, PDF). Vaikutus ei ole välitön vaan tapahtuu pidemmän aikavälin kuluessa, jos kyseinen paine luontoon jatkuu.
Luontojalanjäljellä voidaan tarkastella niin organisaation kuin tuotteiden tai palveluiden luontovaikutuksia. Organisaation luontojalanjäljessä voidaan selvittää sekä oman toiminnan että arvoketjujen aiheuttamat luontovaikutukset ja tarkastelujaksona toimii usein yksi raportointivuosi.
Luontojalanjäljellä voidaan tunnistaa, mihin luontotyön resursseja tulisi kohdentaa, jotta työ on merkittävintä. Tulosten avulla voidaan tunnistaa merkittävimmät luontokadon ajurit ja toiminnot tuloksen taustalla sekä mihin maantieteellisiin sijainteihin vaikutukset kohdistuvat.
Ekologinen kompensaatio
Ekologinen kompensaatio on menetelmä, jolla korvataan luonnolle aiheutetut haitat. Tämä saavutetaan ennallistamalla ja suojelemalla muita kuin rakennettavaa aluetta, jotta luonnonarvot maisematasolla säilyisivät vähintään ennallaan tai jopa parantuisivat.
Ekologinen kompensaatio keskittyy luonnonarvojen eli luontotyyppien ja lajien hyvittämiseen sellaisilla alueilla, jotka ovat soveltuvia ennallistamistoimille tai suojelulle.
Ekologinen kompensaatio perustuu lakiin vapaaehtoisesta kompensaatiosta (luonnonsuojelulaki, luku 11), ja sen toteuttaminen vaatii ELY-keskuksen virallisen varmennuksen.
Ekologisen kompensaation prosessi alkaa ekologisen nykytilan arvioinnilla rakennettavalla alueella eli heikennysalueella, jossa luonnonarvoja tuhoutuu. Tämän jälkeen arvioidaan hyvitysalueiden soveltuvuus ennallistamis- tai suojelutoimille. Laskennassa käytetään yksikkönä luonnonarvohehtaaria, joka kuvaa kuinka paljon luonnon määrä vähenee heikennysalueella ja kuinka paljon luontohyötyä saavutetaan hyvitysalueilla.
Ekologinen kompensaatio ei ole ilmastokompensaatiota, vaikka sillä voi olla synergioita hiilikompensaation kanssa. Se ei myöskään ole lupa tuhota luontoa, sillä osa luonnosta on korvaamatonta ja toisaalta myös kompensaation kustannukset kasvavat sitä suuremmiksi, mitä arvokkaampaa luontoa tuhotaan.
Yksittäisen hankkeen paikallinen kompensointi ei luonnollisestikaan kata koko hankkeen arvoketjun luontojalanjälkeä, vaan vain osan siitä.
Yhteenveto
Biodiversiteettidata on keskeinen tekijä luontovaikutusten ymmärtämisessä. Integroimalla tämän datan osaksi liiketoimintastrategioita, organisaatiot voivat hallita riskejä ja luoda arvoa samalla kun ne edistävät positiivisia ympäristövaikutuksia. Yhteistyö sidosryhmien kanssa biodiversiteettityössä voi edistää kestäviä liiketoimintakäytäntöjä ja terveempää ekosysteemiä.
Piia Pessala, Executive Director, Sweco
piia.pessala@sweco.fi
Veera Leinonen, vastuullisuuskonsultti, Sweco
veera.leinonen@sweco.fi
Eini Nieminen, luontoasiantuntija, Sweco
eini.nieminen@sweco.fi
Sweco on FIBSin partneri luontopositiivisen liiketoiminnan teemoissa.
Blogissa esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät edusta FIBSin virallista kantaa. FIBS ei takaa esitettyjen tietojen täsmällisyyttä eikä ole vastuussa esitetystä sisällöstä.
