Olisi helppoa ajatella, ettei nyt ole aikaa filosofialle – ajat ovat ankarat ja bisnekseen on keskityttävä. Samalla voi kevyesti nauraa muiden harkintakyvyn puutteelle tai muuten vain kokea ansainneensa kaiken onnensa ihan itse. Mutta vaikeat ajat voivat hioa meistä ja liiketoiminnastamme timantteja vain, jos pidämme eettisen harkintakykymme kirkkaana.
Tänä kesänä kukaan meistä ei ole välttynyt inhimillisen kärsimyksen kohtaamiselta – vaikka olisi viettänyt lomansa rakkaiden seurassa, hyvin ilmastoidussa kesäparatiisissa puhtaiden vesien äärellä. Kärsimys on voinut tulla lähellekin. Tai ehkä sinä oletkin ollut osa jonkun toisen, sinulle tuntemattoman ihmisen kärsimystä, tiedostamattasi?
Keskeneräisyys on osa ihmisyyttä. Kun mokaamme, voimme vain toivoa, että ympärillämme on ihmisiä, jotka tahtovat meille hyvää. Meitä kaikkia yhdistävän keskeneräisyyden tunnustamisen lisäksi meillä jokaisella on aina mahdollisuus aktiivisesti toivoa hyvää toisille – aivan tuntemattomillekin. Tietoinen päätös hyvän tahtomisesta voi parhaimmillaan ohjata myös tekojamme työarjessa, tekemättä meistä kuitenkaan kynnysmattoja.
Vauhdin kasvaessa arvojen osoittama suunta voi erityisen helposti kadota.
Samaan aikaan on muistettava, että hyvästä aikomuksesta ei ole apua, jos iso kuva katoaa. Mittakaavan ymmärrys ja erilaiset tarkasteltavat aikaperspektiivit ovat aivan yhtä tärkeitä kuin suunta. Vauhdin kasvaessa arvojen osoittama suunta voi erityisen helposti kadota.
Jos on sattunut lukemaan Anne Applebaumin Autokratia Oy -teoksen, voi kuitenkin tuntua houkuttelevalta ajatella, että maailma on jo läpeensä korruptoitunut ja moraalittomien vallan verkostot ulottuvat kaikkialle. Miksi siis itsekään ponnistella?
Lähihistoria muistuttaa meitä lukuisista yritysjohtajista ja kokonaisista yrityskulttuureista, jotka ovat antaneet periksi helpoille ja houkutteleville – mutta epäeettisille – ratkaisuille kasvavien tulospaineiden alla.
Hyvään uskominen – ja sen mukaan toimiminen – on valinta
Kesällä käsiini osui jo muutaman vuoden takainen kirja Ajatteleva johtaja – Miten johdat itseäsi, tiimiäsi ja organisaatiotasi huipputuloksiin, jonka esipuheen on kirjoittanut Matti Alahuhta. Kirjan viesti on selkeä: ilman yhteyttä omaan itseen ja sisäiseen arvokompassiin, myös yritystoiminnan menestysedellytykset heikkenevät merkittävästi.
Toinen tärkeä ja lohdullinen viesti kirjassa on, että ihmiset ovat, kattavien tutkimusten valossa, pohjimmiltaan hyviä – onnistumme vain sotkemaan asioita, pääasiassa ajattelemattomuuttamme. Tingimme arvoistamme etenkin paineen alla. Siksi itsetuntemuksen ja ajattelun taitojen kehittäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.
Kansainvälisen yhteistyökumppanimme WBCSD:n heinäkuun Education -uutiskirjeessä huomioni kiinnitti kolmen päivän intensiivivalmennus: Moral Leadership for Our Common Home. On vahva signaali, että maailman suurimpien yhtiöiden jäsenorganisaatio tarjoaa valmennusta kestävän liiketoiminnan moraalisiin kysymyksiin.
Eettisen liiketoiminnan kysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan – ja ne monimutkaistuvat jatkuvasti. Pääsemme syventymään tähän aiheeseen yhdestä kulmasta meidän tilaisuustarjontamme puitteissa heti 26. elokuuta partnerimme Code of Conduct Companyn webinaarissa Miten rakennetaan (tai tuhotaan) eettinen toimintakulttuuri?
Tervetuloa osallistumaan myös vaikeampiin keskusteluihin syksyn tilaisuuksissamme. Opetellaan yhdessä käyttämään arvokompassia ja suunnistamaa pitäen mielessä myös tulevat sukupolvet!
Marja Kurkela
Vanhempi kestävyysasiantuntija, FIBS
marja.kurkela@fibsry.fi
Lue myös
- Miksi enää keskustella, kun maailma palaa? Dialogin rooli kestävyysmurroksessa
- Kestävyysosaamista vaaditaan pian jokaisessa toimenkuvassa
- FIBSin toimintaperiaatteet kirittämään vaikuttavaa Code of Conduct -työtä
- Kestävän liiketoiminnan uusi suunta
