Talouselämän Päättäjänaiset 2026 -listalle valittu Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja Hanna Kivelä on myös yksi johtavista yritysvastuualan keskustelijoista Suomessa. Pyysimme häntä jakamaan ajatuksiaan siitä, miten eettinen tekoäly voi auttaa rakentamaan resilienssiä epävarmassa maailmassa ja miten yrityksen arvoa voi mitata.
Miten näet teknologian konkreettisesti auttavan kestävän yhteiskunnan rakennustalkoissa, tuleeko mieleesi joitakin esimerkkejä?
Teknologia on yhteiskunnan jatkuvan ja luotettavan uudistumisen keskeinen mahdollistaja. Tekoäly ja data-analytiikka auttavat organisaatioita esimerkiksi ymmärtämään toimintansa ympäristövaikutuksia entistä tarkemmin, optimoimaan energiankäyttöä ja vähentämään päästöjä koko arvoketjussa.
Hyvä esimerkki tästä ovat digitaaliset kaksoset ja simulointimallit, joiden avulla voidaan ennakoida ympäristön ja infrastruktuurin muutoksia – kuten meren tilaa, kaupunkien riskitekijöitä tai ilmaston vaikutuksia – ja kehittää ratkaisuja, jotka lisäävät yhteiskunnan resilienssiä.
Digitalisaatio ja uudet teknologiat luovat edellytyksiä myös entistä vaikuttavammalle ja kustannustehokkaammalle terveydenhuollolle, missä tiedonkulku tehostuu, hoitoa voidaan ennakoida paremmin ja arjen prosessit sujuvoituvat potilasturvallisuutta ja hoidon laatua vahvistaen. Automatisoimalla rutiinitehtäviä ja tehostamalla datan hallinnointia voidaan vapauttaa aikaa siihen, mikä on kaikista tärkeintä: ihmisten kohtaamiseen ja varsinaiseen hoitotyöhön.
Meille Fujitsussa on samalla olennaista, että teknologia ei ole vain tehokasta, vaan myös vastuullisesti suunniteltua ja tuotettua. Tekoälyn vastuullinen käyttö, energiatehokkaat datakeskukset ja laitteiden kiertotaloutta tukevat palvelumallit ovat olennainen osa kokonaisuutta.
Mitkä ovat näkemyksesi mukaan tämän hetken keskeisimmät mahdollisuudet ja haasteet kestävän liiketoiminnan edistämisessä planeetan rajoissa yrityksessänne?
Meidän roolimme teknologia- ja palveluyrityksenä on auttaa asiakkaita onnistumaan omassa kestävyysmurroksessaan tarjoamalla ratkaisuja, jotka tukevat päästövähennyksiä, resurssitehokkuutta ja pitkän aikavälin kestävyyden rakentamista. Tässä vastuullisuus ja liiketoiminta eivät ole erillisiä, vaan toisiaan vahvistavia.
Samalla on tärkeää puhua avoimesti myös haasteista. Digitaalisten palveluiden ja tekoälyn kasvu edellyttää infrastruktuuria, kuten datakeskuksia ja verkkoja, jotka kuluttavat energiaa ja resursseja. Kaikkea tätä ei voida sivuuttaa. Siksi keskeinen kysymys ei ole pelkästään jalanjälki, vaan kädenjälki: miten me varmistamme, että tuotettavat palvelut synnyttävät yhteiskunnalle ja ympäristölle enemmän positiivisia vaikutuksia kuin mitä niiden mahdollistaminen kuluttaa. Rakennamme tätä nettopositiivisuutta tietoisesti – rehellisesti ja jatkuvasti kehittyen.
Entä mitkä ovat mielestäsi tekoälyn suurimmat mahdollisuudet ja toisaalta haasteet? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita tekoälyssä on?
Meillä Fujitsussa ajatellaan, että vahva teknologia yksin ei vielä riitä. Olennaista on se arvo, jota pystymme tekoälyn avulla luomaan asiakkaillemme ja laajemmalle yhteiskunnalle – ja miten hyvin onnistumme tekemään tämän arvon näkyväksi ja ymmärrettäväksi.
Tekoälyn suurin mahdollisuus on sen kyky vauhdittaa muutosta ja koko liiketoiminnan uudistumista. Se voi automatisoida raskasta analyysityötä, parantaa ennakointia, lisätä tuottavuutta, ja auttaa ratkaisemaan monimutkaisia, systeemisiä haasteita, kuten ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä tai yhteiskunnallista turvallisuutta. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi mallintaa kaupunkiympäristön tai merialueiden kehitystä ja tunnistaa ajoissa riskejä, jotka auttavat yhteiskuntaa varautumaan muutoksiin.
Toisaalta haasteet ovat todellisia. Tekoälyn ympäristöjalanjälki, datan laatu ja eettiset kysymykset vaativat jatkuvaa huomiota. Tekoäly ei ole valmis ratkaisu, vaan osa siirtymää, jossa opimme koko ajan tekemään uusia asioita – ja entisiä asioita entistäkin paremmin.
Mistä projektistasi olet tällä hetkellä erityisen innoissasi?
Tällä hetkellä olen erityisen innoissani työstä, jota teemme huoltovarmuuden vahvistamiseksi ihmislähtöisestä näkökulmasta. Digitaalinen yhteiskunta nojaa kriittisiin järjestelmiin, mutta lopulta huoltovarmuus on aina ihmiskysymys – se syntyy osaamisesta, luottamuksesta ja kyvystä toimia myös epävarmuuden keskellä. Tämä kompleksinen, ihmisiä ja teknologiaa yhdistävä kokonaisuus on sekä yhteiskunnallisesti että liiketoiminnallisesti äärimmäisen merkityksellinen.
Toinen minulle tärkeä ja innostava kokonaisuus on Fujitsun Eurooppa-tasolla tiiviissä eri maiden yhteistyössä tekemämme työ ilmastosiirtymän roolin vahvistamisessa liiketoimintamme ohjaamisessa. Kyse ei ole irrallisesta ympäristöohjelmasta, vaan konkreettisesta viitekehyksestä, joka yhdistää tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet, käytännön toimenpiteet ja liiketoiminnan kehittämisen.
Mitkä ovat tärkeimmät vastuullisuusmittarinne?
Meille Fujitsussa strategiset vastuullisuusmittarit kertovat ennen kaikkea siitä, miten liiketoimintamme tukee yhteiskunnan toimivuutta ja kestävää siirtymää. Ympäristön osalta keskeisiä ovat kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussa, energiatehokkuus sekä edistymisemme kohti nettonollaa ilmastosiirtymäsuunnitelman mukaisesti. Seuraamme aktiivisesti myös asiakkaittemme kanssa sitä, miten meidän ratkaisumme ja meidän roolimme heidän arvoketjussaan auttaa heitä vähentämään omia päästöjään ja tehostamaan resurssien käyttöä.
Yhtä tärkeää on mitata yhteiskunnallista ja inhimillistä vaikuttavuutta. Huoltovarmuuden näkökulmasta seuraamme toimintavarmuutta, tietoturvaa ja henkilöstömme valmiuksia toimia myös häiriö- ja poikkeustilanteissa – koska kriittiset digitaaliset palvelut pysyvät pystyssä vain osaavien ja hyvinvoivien ihmisten varassa. Henkilöstön hyvinvointi, osaamisen – etenkin tekoälyyn liittyvän osaamisen – kehittyminen ja sitoutuminen ovat siksi meille olennaisia mittareita.
Hyvän hallinnon osalta mittaamme vastuullisuuden johtamista ja läpinäkyvyyttä: tavoitteiden kytkeytymistä strategiaan, riskienhallinnan ja tietoturvan tasoa sekä sitä, että vastuullisuutta johdetaan samalla systemaattisuudella kuin muuta liiketoimintaa.
Haastattelija: Katja Wesander, viestinnän koordinaattori, FIBS, katja.wesander@fibsry.fi
FIBSin Muutoksen kirittäjät –haastattelusarjassa nostetaan esiin eri alojen suunnannäyttäjien näkemyksiä, visioita ja käytännön ideoita kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi liiketoiminnassa.
Lue myös:
- Näin teet vastuullisuudesta liiketoimintaa: käytännön opit business casen rakentamiseen
- Mielikuvitus on hyödyllinen työkalu tulevaisuuskestävän liiketoiminnan suunnittelussa
