Keskustelu DEI:stä on viime vuosina muuttunut selvästi. Kansainvälisesti aihetta on kyseenalaistettu aiempaa suoremmin, ja osa yrityksistä on vetäytynyt näkyvästä DEI-työstä tai muokannut sitä varovaisempaan suuntaan. Erityisesti ideologiaan perustuva vastustus on saanut paljon näkyvyyttä, ja keskustelussa esiintyy yhä useammin tulkintoja, jotka perustuvat väärinymmärryksiin siitä, mitä DEI-työllä käytännössä tarkoitetaan.
Tämä näkyy myös suomalaisissa organisaatioissa. Moni DEI-työstä vastaava on viime aikoina pysähtynyt pohtimaan, mitä muuttunut keskustelu tarkoittaa omassa työssä: pitäisikö edetä varovaisemmin, voiko DEI-termiä enää käyttää, ja miten työtä ylipäätään kannattaa tässä hetkessä tehdä. Moni on myös joutunut pohtimaan keinoja perustella omaa työtään sisäisesti aiempaakin vakuuttavammin – ja sitä, kuinka vahvasti aiheeseen tässä tilanteessa kannattaa panostaa.
FIBSin DEI-foorumissa sata osallistujaa tarkasteli yhdessä, mitä muuttunut keskustelu tarkoittaa käytännössä
Vaikka DEI:hin suhtauduttaisiin kriittisesti, yritysjohdon tehtävä ei muutu. Sen on ymmärrettävä DEI:n merkitys arvonluonnille, kuten Boardman Partnersin hallituksen puheenjohtaja Olli Holmström kuvasi DEI-foorumin esityksessään. Holmström korosti erityisesti auditoinnin merkitystä ja kuvasi, kuinka sen kautta organisaation nykytila voi avautua uudella tavalla – toisinaan myönteisesti yllättäen, toisinaan huolta herättäen.
Kiristyneessä asenneilmapiirissä proaktiivinen tapa suhtautua vastustukseen on kääntyä sekä liiketoimintahyödyn että datan puoleen. Mara Zavagno kertoi, kuinka Konecranesilla tämä on tarkoittanut työn kirkastamista: miksi DEI on liiketoiminnan kannalta tärkeää, mitä data kertoo omasta tilanteesta ja mitä alalla ja kilpailijoiden keskuudessa tehdään.
Sama havainto konkretisoitui myös foorumin työpajassa Musiikkitalolla. Osallistujat kirjasivat omia tekojaan ja suunnitelmiaan ja tutustuivat toistensa työhön. Monelle tämä teki näkyväksi sen, minkä Konecranes oli jo tunnistanut: DEI-työ ei ole pysähtynyt – sitä tehdään laajasti ja monin tavoin eri organisaatioissa.
Vastustus muokkaa myös sitä, miten työtä tehdään
Professori Janne Tienari kuvasi puheenvuorossaan omaa kokemustaan vastustuksen ennakoinnista opettaessaan Hankenilla Gender, Management and Organizations -kurssia. Hänen lähestymistapansa ei perustu vastustuksen välttämiseen, vaan sen tunnistamiseen ja huomioimiseen osana oppimisprosessia. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellista valmistautumista, etenemistä vaiheittain kompleksisuutta vähitellen lisäten, osallistujien kielen puhumista sekä tilan luomista reflektiolle – yhdistettynä faktoihin ja tutkimustietoon.
Kaikkien mukaan saaminen ei tapahdu itsestään
Toinen päivän keskeisistä teemoista oli kaikkien mukaan saaminen. Aihetta lähestyttiin Amin Hassanin haastattelun kautta, jossa hän kuvasi, miten Goforella osallistumista on rakennettu sekä vahvan oppimisen kulttuurin että arjen tekemistä ohjaavien rakenteiden kautta. Kyse ei ole yksittäisistä teoista, vaan siitä, että inklusiivisuus tulee osaksi tapaa toimia. Esimerkiksi rekrytoinnissa hakijoille tarjotaan aina mahdollisuus videohaastatteluun, mikä ohjaa esihenkilöitä huomioimaan erilaisia tarpeita – ja rakentaa samalla neuroinklusiivisia käytäntöjä osaksi arkea.
Katariina Suomi puolestaan esitteli OP Pohjolassa tehtyä monipuolista DEI-työtä ja korosti, että vaikka paljon jo on tehty ei työ ole valmis. Lähtökohta on kuitenkin selkeä: DEI on osa strategiaa. Työtä vie eteenpäin tähän tarkoitukseen resursoitu tiimi, jonka keskeinen toimintatapa on ollut viedä DEI systemaattisesti osaksi jo olemassa olevia rakenteita ja tapahtumia. Näin DEI ei jää erilliseksi hankkeeksi, vaan kytkeytyy suoraan siihen, miten työtä organisaatiossa tehdään.
Työ ei ole pysähtynyt – vaikka resurssit ovat rajalliset
DEI-foorumin ennakkokyselyssä 57 % vastaajista arvioi, että työ etenee, mutta resurssit ja energia ovat rajalliset. Vain 3 % koki, että DEI-työ on pysähtynyt tai vähentynyt. Suunta ei siis ole muuttunut, mutta taloudellinen tilanne näkyy myös DEI-työssä.
Kysymykseen siitä, pitäisikö vauhtia hidastaa tai onko muualla DEI-työ vedetty minimiin, päivä antoi selkeän vastauksen. Työ ei ole hävinnyt. Se jatkuu, ja sitä on viemässä eteenpäin sitoutunut joukko ammattilaisia eri organisaatioissa.
Jonna Louvrier
Toimitusjohtaja, Includia Leadership
jonna.louvrier@includia.fi
Includia Leadership on FIBSin partneri DEI-työn teemoissa.
DEI-foorumin käytännön vinkit ja puhujavieraiden esitykset
Poimi täältä talteen foorumin työpajoissa listatut käytännön vinkit ja seuraavat askeleet DEI-työlle sekä puhujavieraiden esitykset – Materiaalit ovat avoimia FIBSin jäsenille, saat ne käyttöösi kirjautumalla uutishuoneeseemme käyttäjätunnuksellasi.
