Kiertotalous on tekstiilipalveluyritys Lindströmille taloudellinen moottori. Suurin ympäristöhyöty syntyy olemassa olevien tuotteiden elinkaaren maksimoimisesta. Varovaisuuden ja viherhyssyttelyn ilmapiiri ei toimitusjohtajaa jarruta, sillä uskottavuus syntyy läpinäkyvyydestä ja konkreettisista teoista. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Laurio pitää EU:n tiukentuvaa sääntelyä tervetulleena ja rohkaisee noudattamaan samoja vastuullisia toimintaperiaatteita kaikkialla maailmassa.
Lindström on ollut jo pitkään kiertotalouden edelläkävijä Suomessa. EU:n tuleva kiertotalousasetus vaatii leikkaamaan raaka-aineiden kulutusta. Pakottaako tämä teidät muuttamaan toimintaanne eli mitä teillä on tehtävä toisin?
Kiertotalous ei ole meille uusi suunta vaan liiketoimintamme perusta. Lindströmin palvelumalli perustuu tuotteiden omistamiseen, ylläpitoon, korjaamiseen ja uudelleenkäyttöön mahdollisimman pitkään. EU:n tuleva sääntely tukee tätä kehitystä. Uusien vaatimusten myötä emme näe tarvetta muuttaa liiketoimintamme perustaa. Pikemminkin kyse on siitä, että voimme edelleen kehittää toimintaa entistä läpinäkyvämmäksi ja tehokkaammaksi.
Korjasitte viime vuonna lähes 3 miljoonaa tekstiiliä. Pitäisikö alan puheissa siirtää painopiste uusiomateriaalien hehkuttamisesta enemmän kohti raakaa elinkaaren pidentämistä, ja onko se kannattavaa liiketaloudellisesti?
Tarvitsemme molempia. Uusiomateriaalien käyttö on tärkeää, mutta kaikkein suurin ympäristöhyöty syntyy usein siitä, että olemassa oleva tuote pysyy käytössä mahdollisimman pitkään.
Panostamme voimakkaasti tuotteiden huoltoon, korjaukseen ja kierrätykseen. Elinkaaren pidentäminen ei ole vain vastuullisuusteko vaan myös liiketaloudellisesti järkevä tapa tuottaa arvoa asiakkaille. Mitä pidempään vaate tai tekstiili palvelee tarkoitustaan, sitä vähemmän tarvitaan uusia raaka-aineita ja uusia tuotteita.
EU kielsi heinäkuussa myymättömien tekstiilien hävittämisen. Onko tämä Lindströmille uusi markkinarako, vai tuoko se teillekin päänvaivaa digitaalisen tuotepassin datavaatimusten muodossa?
Pidämme muutosta tervetulleena. Tekstiilien arvoa pitäisi pystyä säilyttämään mahdollisimman pitkään, eikä käyttökelpoisten tuotteiden hävittäminen ole kestävää. Parempi tieto tuotteiden materiaalisisällöstä, käytöstä ja elinkaaresta auttaa tekemään parempia päätöksiä sekä liiketoiminnan että vastuullisuuden näkökulmasta.
Monet yritykset vaikenevat nyt vastuullisuudestaan viherpesusyytösten pelossa (greenhushing). Kärsiikö Lindström tästä varovaisuuden ilmapiiristä, vai onko hyssyttelyn keskellä helpompi erottua?
Ratkaisumme ei ole hiljentyminen, vaan avoin ja faktoihin perustuva viestintä. Haluamme kertoa konkreettisesti, mitä olemme tehneet, mitä olemme oppineet ja missä meillä on vielä parannettavaa. Pitkällä aikavälillä luottamus syntyy teoista ja läpinäkyvyydestä.
Toimitte laajasti Aasiassa. Miten EU-vetoisen sääntelyn vaatima äärimmäinen läpinäkyvyys otetaan vastaan markkinoilla, joissa paikallinen laki ei siihen pakota?
Markkinat ovat erilaisia, mutta kiinnostus resurssitehokkuuteen, vastuullisuuteen ja toimitusketjujen läpinäkyvyyteen kasvaa kaikkialla maailmassa. Monet asiakkaamme toimivat kansainvälisesti ja odottavat samoja toimintaperiaatteita eri maissa.
Olet luotsannut Lindströmiä toimitusjohtajana vuodesta 2008 lähtien. Miten oma arvomaailmasi ja tapasi johtaa ihmisiä on muuttunut näiden kahden vuosikymmenen aikana, ja mikä pitää motivaatiosi elossa?
Vuosien myötä johtamisessani on korostunut entistä vahvemmin valtuuttaminen. Se on ollut yksi johtamiseni perusperiaatteista: haluan antaa ihmisille tilaa, vastuuta ja luottamusta tehdä päätöksiä ja onnistua. Minua motivoi ennen kaikkea nähdä yksilöiden ja tiimien kehittyvän ja menestyvän. Mitä suuremmaksi yhtiö kasvaa, sitä tärkeämpää on, ettei johtaminen keskity harvoille, vaan osaaminen ja päätöksenteko vahvistuvat kaikkialla organisaatiossa.
Haastattelija: Katja Wesander, viestinnän koordinaattori, FIBS, katja.wesander@fibsry.fi
FIBSin Muutoksen kirittäjät –haastattelusarjassa nostetaan esiin eri alojen suunnannäyttäjien näkemyksiä, visioita ja käytännön ideoita kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi liiketoiminnassa.
Lue myös:
- Annamaria Väli-Klemelä: Johtajan tehtävä ei ole olla aina oikeassa
- Tomi Ruusunen: Asiakassiirtymä ekologisiin pakkauksiin tulee olemaan nopea
- Hanna Kivelä: Tekoälyn tehtävä on tuottaa nettopositiivista vaikutusta yrityksille
