Kolme neljästä (73%) suuresta suomalaisesta yrityksestä on joutunut reagoimaan toimintaympäristössään olevaan konfliktiin viimeisen viiden vuoden aikana.
Nopeaa reagointia ja päätöksentekoa liiketoiminnan jatkamisesta, sopeuttamisesta tai jäädyttämisestä vaatinut Ukrainan sota ei yksin tätä korkeaa lukua selitä, sillä lähes puolet (47%) on reagoinut liiketoimintaa koskettavaan konfliktiin useammin kuin kerran.
Konflikteihin varautuminen sekä niihin reagoiminen vaatii monen erilaisen näkökulman huolellista pohdintaa – niistä moni liittyy olennaisesti myös yritysten vastuullisuustyöhön. Keskeistä konflikteihin reagoinnissa onkin ymmärtää oman toiminnan linkitykset konflikteihin ja hallita niitä proaktiivisesti. Siksi kannustankin kaikkia suomalaisjohtajia tiedostamaan ja pohtimaan ainakin seuraavia teemaan liittyviä näkökulmia:
1. On hyvin mahdollista, että yritykselläsi on toimintaa konfliktiherkillä tai haurailla alueilla, joilla konfliktien puhkeaminen on todennäköistä. Noin kaksi kolmasosaa maailman maista luokitellaan ”varoittavaksi” tai ”hälyttäväksi” kansainvälisessä State Fragility Indexissä. Varoittavia tai hälyttäviä maita ovat Venäjän ja Ukrainan lisäksi muun muassa Valko-Venäjä, Kiina, Intia, Thaimaa sekä Serbiasta ja Bosnia-Herzegovina. Ulottuvatko toimitus- tai arvoketjunne esimerkiksi näihin maihin? Jos kyllä, niin miten olette toiminnassanne huomioineet alueen konfliktiherkkyyden sekä sen aiheuttamat haasteet liiketoiminnalle?
2. Konfliktien määrä on kasvanut – ja todennäköisesti jatkaa kasvuaan. Uppsala Conflict Data Programin ylläpitämän seurannan mukaan konfliktien määrä on ollut erityisen jyrkässä kasvussa vuoden 2010 jälkeen. Oman haasteensa jo entuudestaan konfliktiherkille alueille tuo ilmastokriisi, jonka johdosta ääriolosuhteet lisääntyvät ja vaikeuttavat alueiden elinvoimaisuutta. Noin puolella ilmastonmuutoksen koettelemista maista on alueellaan myös jo kyteviä konflikteja, joiden kehittymiselle ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuivuusjaksojen, tulvien sekä helleaaltojen arvellaan olevan kuin bensaa. Oletteko omassa arvoketjussanne jo varautuneet ilmastokriisin vaikutuksiin sekä siihen, että tietyillä alueilla vakauden horjuminen on tulevaisuudessa nykyistä todennäköisempää?
3. Tiedä missä toimit ja kenen kanssa ja laadi konflikteja koskeva toimintaohjeistus. FIBSin Yritysvastuupulssin mukaan suurista suomalaisista yrityksistä 61%:lla on vähintään jonkinlaisia ohjeistuksia, toimintatapoja tai käytäntöjä liittyen yritystoimintaan konfliktiherkillä alueilla tai liiketoiminnan linkityksistä konflikteihin. Vähimmillään on oltava selvillä maariskeistä sekä siitä, missä ja kenen kanssa toimitaan, sekä minkälaisia mahdollisia vaikutuksia omalla liiketoiminnalla on paikallisiin konflikteihin. Ohjeistukset tai huolellisesti pohditut toimintatavat ovat tärkeitä apuvälineitä omien riskien hallinnan lisäksi myös siihen, ettei yritys lisää eriarvioisuutta ja jännitteitä jo ennestään väkivaltaisilla, haurailla ja konfliktiherkillä alueilla. Oman toiminnan analysointiin apua tarjoaa esimerkiksi konfliktisensitiivinen työtapa sekä konfliktianalyysi joista löydät tietoa tuoreesta FIBSin ja SaferGloben tuottamasta oppaasta Guidebook on Business in Fragile or Conflict Contexts.
4. Varaudu konfikteihin ajoissa. Osa konflikteista kehittyy hitaasti ja on ennakoitavissa. Toisaalta konflikteja voi syntyä myös yllättäen, muuttaen liiketoiminnan tietyllä alueella eettisesti tai taloudellisesti mahdottomaksi. Varaudu siksi jo uusia yhteistyösopimuksia laatiessasi siihen, että kaikki ei välttämättä suju toivotulla tavalla, ja voit tarpeen vaatiessa irtautua yhteistyöhankkeista. Varmista, että sopimustenne force majour- sekä riidanratkaisulausekkeet on laadittu aiheeseen perehtyneiden asiantuntijoiden kanssa siten, että ne kattavat myös mahdolliset konfliktit sekä yhteistyöhankkeista irtautumisen myös eettisiin tai vastuullisuusnäkökulmiin vedoten.
5. Huolehdi, ettei tarjoamaasi tuotetta tai palvelua käytetä vääriin tarkoituksiin. Useat eri toimialojen yritykset ovat joutuneet pohtimaan aiheuttamiaan yhteiskunnallisia vaikutuksia koko arvoketjunsa läpi. Esimerkiksi tiettyjen teknologioiden, lääkkeiden, aseiden ja turvallisuuspalveluiden sekä logistiikan toimialoilla riski väärinkäytöksiin voi olla selkeä. Onko sinun yrityksessäsi jo pohdittu, miten väärinkäytösten riskejä voi ehkäistä, ja miten mahdollisiin väärinkäytöksiin puututaan?
6. Do no harm. Yrityksillä voi olla vaikutuksia paitsi oman arvoketjun ihmisoikeuksiin, myös itse konfliktiin tai paikallisten ihmisten hyvinvointiin. Yrityksiltä odotetaan aktiivisuutta erityisesti liiketoiminnan negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten ehkäisemiseen liittyen; näin linjaavat esimerkiksi OECD:n ohjeet monikansallisille yhtiöille sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet. Apua työhön saa esimerkiksi alan asiantuntijoilta, kansalaisjärjestöiltä sekä riippumattomilta ihmisoikeustoimijoilta. Onko yrityksesi jo selvillä omien päätöstensä vaikutuksista alueiden jännitteisiin? Entä miten on varmistettu, ettei oman toiminnan kautta pahenneta alueen tilannetta?
7. Pohdi mahdollisuuksiasi tukea hauraiden alueiden vakautta. Akuuteissa kriisitilanteissa yritysten antama apu voi olla elintärkeä humanitääriseen hätään vastaamisessa. YK:n kestävän kehityksen tavoite 16 peräänkuuluttaa yrityksiä tekemään voitavansa myös konfliktien ja väkivaltaisuuksien kitkemiseksi sekä konfliktiherkkien alueiden kehityksen tukemiseksi. Työpaikkoja ja yritystoiminnan luomia tuotteita ja palveluita tarvitaan vakaiden alueiden rakentamiseen. Yritys voi myös pohtia, miten omaa vaikutusvaltaa voisi tilanteessa käyttää jännitteiden vähentämiseksi. Reilu kolmannes (35%) suurista suomalaista yrityksistä kokeekin voivansa vaikuttaa positiivisesti kohdemaidensa vakauteen joko suoraan tai arvoketjun toimijoiden kautta. Vaikka konfliktiherkillä ja haurailla alueilla toimiminen vaatii erityistä panostusta, sen ei kannata antaa lannistaa.
Tänään julkaistuun oppaaseen Guidebook on Business in Fragile or Conflict Contexts on koottu yritysten kannalta keskeiset haasteet ja vinkit konfliktialueilla toimimiseen. Oppaan on laatinut FIBSin toimeksiannosta rauhaan ja turvallisuuteen keskittyneen ajatushautomo SaferGlobe.
Tietoa ja ideoita konfliktialueilla toimiville yrityksille löydät myös seuraavista resursseista:
- FIBS Yritysvastuupulssi: Ukrainan sota muutti yritysten suhtautumista maailman konflikteihin (toukokuu 2022)
- Vastuullinen liiketoiminta konflikteissa -tilaisuuden tallenne ; yhteistyössä Yritysvastuuoikeuden yhdistys ry (toukokuu 2022) – FIBSin jäsenille avoin
Helena Kekki
Johtaja, FIBS
helena.kekki@fibsry.fi
Blogi perustuu FIBSin konflikteja koskevaan työhön sekä toukokuussa 2022 julkaistuihin FIBSin Yritysvastuupulssiin ja Vastuullinen liiketoiminta konflikteissa -tilaisuuden esityksiin.
