Kestävyystietojen raportoinnissa on kääntymässä uusi lehti. Vapaaehtoisesta tulee laajemmin pakollista ja regulaatio alkaa näkyä organisaatioiden raportoinnissa. Vuonna 2023 yli 500 henkilön pörssiyritykset, pankit ja sijoittajat raportoivat ensimmäistä kertaa taksonomianmukaisuudesta eli siitä, miten niiden toiminnot täyttävät ilmastonmuutosta koskevat taksonomiakriteerit.
Samalla EU:n neuvoston marraskuussa hyväksymä kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) laajentaa raportointivelvoitteen 50 000 EU:ssa toimivaan yritykseen. Syystäkin aihe on suomalaisyritysten mielen päällä. Ensimmäisen vaiheen raportointi alkaa vuodesta 2024, ja koskee nykyisinkin kestävyystietoja raportoivia yrityksiä. Heidän osaltaan pohja raportoinnille rakennetaan siis vuoden 2023 aikana. Uutena raportointivelvoitteen piiriin tulevat yritykset saavat vielä hieman valmisteluaikaa, mutta valmistautumisen voi silti aloittaa jo hyvissä ajoin.
Tuore CSRD-direktiivi julkaistiin suomeksi EU:n virallisessa lehdessä ennen joulua 2022, ja juna puksuttaa parhaillaan kohti kansallista maalia. Suomessa toimeenpano toteutetaan ensisijaisesti täydentämällä kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia. Toimeenpanovastuussa olevan työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on lähettää luonnos hallituksen esitykseksi keväällä 2023. Tämän aikataulun mukaan direktiivi astuisi voimaan 1.1.2024.
Ei huolta – tutut konstit pätevät edelleen
Pää kannattaa pitää kylmänä akronyymien ja raportointihälyn keskellä. Jos vastuullisuustekemisestä kertoiminen ja raportointi on yhtään tuttua, pätevät edelleen vanhat hyvät konstit. Tärkeää on keskittyminen yrityksen toiminnan, vaikutusten ja sidosryhmien kannalta olennaisiin seikkoihin, strateginen lähestymistapa, tavoitteiden asettaminen ja seuranta, sekä hyvään hallintotapaan pohjaaminen.
Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) raportoinnin kovaksi sisällöksi nyt luotavat eurooppalaiset ESRS-raportointistandardit perustuvat monille tuttuun vastuullisuusraportoinnin GRI-raportointikehykseen, seuraten E-S-G –jaottelua. GRI antaa erityisesti pörssiyhtiöille hyvän pohjan ERSR-standardeihin siirtymiselle. Se kattaa näppärästi myös YK:n Global Compactin teemat.
Lupaavaa CSRD:ssä on tietojen määrämuotoisuuden ja vertailukelpoisuuden parantaminen, vastuullisuusasioiden tuominen hallituksen toimintakertomukseen ja varmentamisen vaatimus. Tiedolle luodaan yhteinen digitaalinen koti erimuotoisten dokumenttien sijaan.
Parhaillaan luotavat indikaattorit määrittävät sisällön
Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ESRS-standardit tulevat sisältämään kourallisen kaikille pakollisia tietoja. Muuten kestävyysraportin aiheiden ja sisällön määrittelyä ohjaa olennaisuusperiaate. Kaikille pakolliset raportoitavat teemat (ks. lisätietoa standardiluonnoksista European Financial Reporting Advisory Group EFRAGin sivuilta) liittyvät isoon kuvaan: 1-standardin alle kuuluvat mm. raportoinnin taustan ja tehtyjen valintojen kuvaus, kaksoisolennaisuuden määrittely ja kuvaus ja hallinto. 2-standardissa kuvataan strategiaa, liiketoimintamallia, arvoketjua ja sidosryhmien odotusten huomiointia riskeineen ja mahdollisuuksineen.
Ympäristövastuun E-indikaattoreista kaikille pakollinen on ilmasto, osa isoa kuvaa sekin. llmaston osalta standardit perustuvat pitkälti ilmastoraportointia määrittävän TCFD:n suosituksiin. Mitään radikaalisti uutta ei ole luvassa jo nämä tunteville. Sosiaalisen vastuun S-osiossa pakollisena ovat henkilöstöön liittyvät tiedot ja kristallipalloni sanoo, että S-asiat monine ulottuvuuksineen tulevat olemaan yhtä merkittävämmässä roolissa tulevaisuudessa. Paukkuja soisi lisättävän ihmisoikeustyön kuvaamiseen, sillä kauemmas toimitusketjuun ulottuvan vastuun merkitys korostuu lähivuosina voimakkaasti.
Kaksoisolennaisuus tuo arvonluonnin keskiöön
Edelläkävijöille uutta purtavaa raportointiin tuo kaksoisolennaisuuden käsite, ja sen kautta vahvempi fokus arvonluontiin. Kestävyysraportoinnin uranuurtaja Mikael Niskala muistutti FIBSin ja PwC:n webinaarissa marraskuussa 2022, että kaksoisolennaisuudella on kaksi ulottuvuutta: vaikutusolennaisuus ja taloudellinen olennaisuus.
Vaikutusten olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden arvioinnit liittyvät toisiinsa, ja niiden väliset riippuvuudet on otettava huomioon. Yleensä lähtökohtana on vaikutusten arviointi. Kestävyysvaikutus voi olla taloudellisesti merkittävä alusta alkaen tai tulla muuttuessaan taloudellisesti merkittäväksi.
Kaiken tämän avaaminen auttaa siis yrityksen sidosryhmiä ymmärtämään, millaista arvoa yritys luo tulevaisuudessa, ja miten jalanjälki voi kääntyä kädenjäljeksi. Optimisti ajattelee, että kerättävä tieto auttaa johtamaan ja kenties luomaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Ainakin rahoituksessa ja luotonannossa kestävyystiedoilla on jo suuri rooli.
Kenelle tarinaasi kerrot?
Tämänkin vuoden vastuullisuusprosesseja miettiessä kannattaa pitää mielessä se, kenelle tietoa tarjotaan. Mikä juuri meidän sidosryhmiä kiinnostaa? Millaista tietoa he tarvitsevat ja millainen tiedon esitysmuoto palvelee heitä parhaiten?
Vuosittain järjestettävän kestävyysraportointikilpailun kärkeen yltäneiden raporttien kiinnostavinta antia ovat toki selkeät tavoitteet ja mittarit, mutta myös nimenomaan tähän kaksoisolennaisuuteenkin liittyvän, tuleviksi vuosiksi suunnitellun kehityspolun avoin kuvaaminen. Rohkeat kuvaavat avoimesti tulevaa taaksepäin katsomisen sijaan. Suurin vastuullisuustiedon anti vaikkapa yrityksiä arvioiville reittaajille tulee tästä tulevaisuuteen kurkottavasta tiedosta.
Vuoden 2022 kokonaiskilpailun voittanutta Stora Ensoa kehuttiin juuri kaksoisolennaisuuden avaamisesta ja selkeistä, eri ajanjaksoille kohdistuvista tavoitteista. Ihmisoikeudet-sarjan voittajan Nesteen kiiteltiin käsittelevän Ihmisoikeuksiin liittyviä tietoja myös negatiivisten vaikutusten riskit huomioiden. Ilmastonmuutos-kategorian voittaneen Elisan raportissa korostettiin keinoja, joilla heidän asiakkaansa voivat vähentää omaa hiilijalanjälkeään.
Tsemppaa hallituslaiset vauhtiin
Syksyllä KPMG:n kanssa toteutetussa FIBS Leader -tilaisuudessa johtoryhmien jäseniltä kysyttiin, miten he varmistavat hallituksen osaamisen CSRD:tä varten. Kovinkaan moni ei ollut vielä laittanut kalenteriin infosessiota hallitukselle. Kestävyystiedot julkaistaan jatkossa osana hallituksen toimintakertomusta, allekirjoitusten kera. Hyvä johtaja tai rohkea yritysvastuuasiantuntija lähestyykin nyt hallitusta nämä asiat mielessä. Uuden vuoden energialla koko organisaatio pääsee vauhtiin.
Heidi Melkas
Yritysvastuuasiantuntija, FIBS
heidi.melkas@fibsry.fi
Merkitse jo kalenteriin FIBSin tulevien raportointitilaisuuksien päivät, lisätietoa tilaisuuksista julkaistaan lähempänä ajankohtaa:
- 28.3.23 FIBS Webinar: Future of Sustainability reporting
- 6.9.23 FIBS Forum: Raportoinnin ajankohtaispäivä 2023
Katso menneiden FIBSin webinaarien tallenteita ja ota esitysmateriaalit käyttöösi uutishuoneestamme – kirjautuminen vaaditaan, luo käyttäjätunnus täällä:
- Miltä näyttää kestävyys ja vastuullisuus vuonna 2023, Partnerina yhteistyössä FitComm
- Double materiality – olennaisuus raportoinnin ohjenuorana, yhteistyössä PwC
- ESG data taloudellisen tiedon kanssa samalle viivalle, miten valmistautua? Partnerina yhteistyössä CGI
- EU Taxonomy – meeting the minimum safeguards, Partnerina yhteistyössä Enact
- ESG osana yhtiön strategiaa ja raportointia, Partnerina yhteistyössä KPMG
