Tänään julkaistun kyselyn mukaan suomalaisista yrityksistä vain 4 prosenttia sanoo raportointinsa olevan tällä hetkellä EU:n kestävyysraportoinnin lainsäädännön vaatimusten mukaista. Suurimpana haasteena on vaadittavan raportointidatan kerääminen. Erityisesti monille direktiivin piiriin kuuluville pk-yrityksille raportointitoimenpiteet ovat täysin uusia ja tulevat vaatimaan merkittäviä resursseja. Raportointidirektiivi astuu voimaan portaittain vuosina 2024-2026. Direktiivin tarkoituksena on kannustaa yrityksiä rakentamaan kestävämpiä liiketoimintamalleja sekä yhdenmukaistaa yritysten raportointia.
Monen suomalaisyrityksen valmistautuminen EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) on vasta alkuvaiheessa, ja lähes kaikilla on vielä tekemistä tulevien raportointivaatimusten täyttämisessä. Tämä käy ilmi FIBSin, Finsifin ja KPMG:n tuoreesta kyselystä, jossa kartoitettiin yritysten kestävyysraportoinnin nykytilaa, käytäntöjä ja haasteita direktiivin vaatimusten osalta.
Vaikka suurin osa (81 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo jo raportoivansa kestävyydestä eli vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan, vain 4 prosenttia yrityksistä sanoi raportointinsa vastaavan tällä hetkellä tulevan lainsäädännön vaatimuksiin: Valtaosa (58 %) yrityksistä ei vielä varmenna raporttiaan ulkopuolisella toimijalla. Lisäksi vain joka neljäs on tehnyt CSRD:n mukaisen yhtiökohtaisen olennaisuusanalyysin niin sanotun kaksikertaisen olennaisuuden periaatetta noudattaen eli arvioimalla omien vaikutustensa lisäksi sitä, miten kestävyyskysymyksiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat liiketoimintaan.
Moni yritys korosti avoimissa kommenteissaan olevansa vielä alussa kestävyysraportoinnissa tai että heillä on vielä paljon tekemistä tulevaa lainsäädäntöä silmällä pitäen. Muutama vastaaja nosti esiin myös tulevien vaatimusten ylivoimaisuuden sekä hankaluuden pysyä kasvavien vaatimusten perässä.
Toisaalta noin joka toinen yritys on jo määritellyt toimenpiteet, joiden avulla tiukentuviin vaatimuksiin voi vastata, ja useimmat (66 %) ovat määritelleet kestävyystavoitteita olennaisille aiheille. Sen sijaan harvemmilla (40 %) on mittarit kestävyystavoitteiden etenemisen seurantaan tai tarvittavat työkalut raportointiin.
Haasteena raportointidatan kerääminen – Mahdollisuutena koko organisaation kehittyminen
Kestävyysraportoinnin suurimmat haasteet liittyvät raportointidatan laatuun, keräämiseen ja saatavuuteen, jotka nousivat esiin valtaosassa (68 %) avoimissa vastauksissa. Peräti 95 % vastaajista kertoo tällä hetkellä keräävänsä dataa raportteja varten ainakin osittain manuaalisesti esimerkiksi Excel-muodossa. Alle puolet (41 %) kertoi datankeruun olevan osittain automatisoitua.
Kestävyysraportoinnin suurimpina mahdollisuuksina koettiin laajenevan raportoinnin seurauksena tapahtuva organisaation ja toimintatapojen kehittyminen ja vastuullisuustyön jalkautuminen yrityksessä laajemmin organisaation eri tasoille.
Kestävyysriskit tunnistetaan jo laajasti – Viherpesun hillitsemiseksi suunnitteilla järeämpiä keinoja
CSRD:n mukaisen kestävyysraportoinnin tulee sisältää yrityksen merkityksellisimmät kestävyysvaikutukset ja -riskit. Lähes kaikki kyselyyn osallistuneet yritykset (94 %) ovat tunnistaneet kestävyysriskejä ja kestävyysriskien hallinta on integroitu melko hyvin osaksi muuta riskienhallintaa. Selvästi eniten (48 % yrityksistä) on tunnistettu ilmastoon liittyviä riskejä, toiseksi eniten sosiaalisia riskejä, kuten ihmisoikeusriskit ja työturvallisuus.
EU:n kestävyysraportointia koskevan sääntelyn yhtenä tavoitteena on osaltaan kitkeä viherpesua eli harhaanjohtavia tai katteettomia väitteitä, joilla pyritään antamaan yrityksestä, tuotteesta tai palvelusta todellisuutta kestävämpi kuva. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä vain vajaa kolmannes kertoo jo ottaneensa käyttöön prosesseja viherpesun tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi. Joka kymmenes kuitenkin sanoo suunnittelevansa prosessien käyttöönottoa jo kuluvan vuoden aikana ja neljännes 1-2 vuoden sisällä. Huomionarvoista on, että suunnitteilla olevien toimien osalta vastaajayritykset ovat siirtymässä järeämpiin keinoihin viherpesun osalta: peräti 28 % kertoi suunnittelevansa toimenpiteitä, joissa määritetään selkeitä politiikkoja ja prosesseja viherpesuun liittyvien riskien hallitsemiseksi.
CSRD-kestävyysraportointidirektiivi
Yhä useampi yritys joutuu lähivuosina raportoimaan vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan uuden EU-direktiivin CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisesti. CSRD-direktiivi astuu voimaan portaittain. Ensialkuun tulessa ovat yli 500 henkeä työllistävät listatut yritykset, joiden tulee raportoida vuoden 2024 toiminnasta ja julkaista kestävyysraportti vuonna 2025. Tilikaudesta 2025 velvoitteet laajenevat koskemaan yhtiöitä, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteeristä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa ja tase yli 20 miljoonaa euroa. Tilikaudesta 2026 raportointivelvollisiksi tulevat myös listatut pk-yritykset. Erityisesti monille direktiivin piiriin kuuluville pk-yrityksille raportointitoimenpiteet ovat täysin uusia, ja raportoitavien tietojen kerääminen, kokoaminen ja varmennus tulee vaatimaan merkittäviä resursseja.
Direktiivin tarkoituksena on kannustaa yrityksiä rakentamaan kestävämpiä liiketoimintamalleja sekä yhdenmukaistaa yritysten raportointia. Sen myötä yritysten kestävyystiedot tulevat jatkossa perustumaan tieteelliseen ja vertailtavaan tietoon, minkä lisäksi tiedot julkaistaan kaikille avoimessa digitaalisessa tietokannassa. Tämä auttaa muun muassa sijoitusrahastoja ja muita finanssimarkkinatoimijoita kohdentamaan paremmin kestäviä investointeja. Direktiivin yleisenä tavoitteena on edesauttaa EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) toteutumista.
Kysely
”Kestävyysraportoinnin nykytila Suomessa 2023” -tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten yritysten kestävyysraportoinnin nykytilaa, resursseja, haasteita ja mahdollisuuksia, tulevaisuuden raportointivaatimuksiin valmistautumista, riskienhallinnan tasoa ja työkaluja, EU-taksonomiaraportoinnin tasoa, ilmastoon liittyvää raportointia sekä käytäntöjä viherpesun hillitsemiseksi. Online-muodossa toteutettu kysely tehtiin kesäkuussa 2023. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yritysvastuuverkosto FIBSin ja vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen Finsifin jäsenyritykset. Kyselyn toteutuksesta ja tulosten analysoinnista vastasi KPMG. Kyselyyn vastasi 54 Suomessa toimivaa yritystä. 46 % kyselyyn vastanneista yrityksistä työllistää 500 henkeä tai enemmän.
Kaikki tulokset löydät kyselyraportista (pdf)
Lisätietoa:
Tomas Otterström, partneri, KPMG Oy, 040 584 7070, tomas.otterstrom@kpmg.fi
Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, FIBS, 040 758 7247, kimmo.lipponen@fibsry.fi
Leila Räsänen, toiminnan koordinaattori, Finsif, 044 5966 302, info@finsif.fi
FIBS on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto, kestävän liiketoiminnan vauhdittaja ja yritysten asiantuntijuuden kehittäjä. Autamme yhdistämään vastuullisuuden ja liiketoiminnan käytännön tasolla. www.fibsry.fi
Finsif on vastuullisen sijoittamisen suunnannäyttäjä Suomessa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat varainhoidossa ja sijoituspäätöksiä tehtäessä. www.finsif.fi
KPMG on kokenut vastuullisuuspalveluiden tuottaja ja laaja-alainen toimialaosaaja, joka toimii kansainvälisissä verkostoissa aktiivisena vastuullisuuden kehittäjänä. KPMG:n laajaan palveluvalikoimaan sisältyy muun muassa tuki strategiaprosesseihin, vastuullinen sijoittaminen ja varainhallinta, vastuullinen liiketoiminta, rahoitus ja transaktiot, ympäristö- ja vastuullisuusarvioinnit yritysjärjestelyissä, vastuullisuusraportointi ja varmennus sekä ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan selvitykset ja markkina-analyysit. KPMG:n pitkän kokemuksen ja vahvan ammattitaidon avulla asiakkaat voivat saavuttaa merkittävää lisäarvoa esimerkiksi sijoitusten ja investointien, transaktioiden tai uuden liiketoiminnan kehittämisen kautta. www.kpmg.com/fi/fi/home.html
