Tällä hetkellä yritysten kestävyystyö kohtaa haasteita puolelta sun toiselta. Kestävyyssääntelyä puretaan, yritykset kamppailevat heikentyneen taloustilanteen kanssa ja maailmantilanne on pakottanut yritykset kääntämään katseen kohti riskienhallintaa ja resilienssin kasvattamista.
Poliittinen ja taloudellinen epävarmuus ei ole kuitenkaan muuttanut tieteellisesti todistettuja asioita. Yhdeksästä planetaarisesta rajasta seitsemän on ylitetty. Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät. Näitä seikkoja ei voi jättää huomiotta, sillä tosiasia on myös, että maailmantalous on riippuvainen monimuotoisesta luonnosta.
Yritysjohto kaipaa kasvavassa määrin tietoa päätöksenteon tueksi.
Vaikka yritykset eivät viesti enää kestävyydestään entiseen tapaan tai keventävät kestävyysraportointiaan, se ei tarkoita, että kestävyyden tavoittelusta olisi luovuttu. Toimintaympäristön epävarmuus ja resurssien niukkeneminen kasvattaa tarvetta tiedolle. Yritysjohto kaipaa kasvavassa määrin tietoa päätöksenteon tueksi. Erityisesti tiedon tarve kohdistuu riskien tunnistamiseen ja hallintaan sekä arvoon – nimenomaan euroilla mitattavassa muodossa.
Resurssien fokusoimisen tarve on nostanut pinnalle “vastuullisuuden business casen” eli liiketoimintaintegraation. Liiketoimintaintegraation rakentamisen tavoitteena on tuoda esiin kestävästä liiketoiminnasta koituva hyöty, esimerkiksi kustannussäästöt tai uudet markkinat. Jotta tämä tieto saadaan esiin, vaatii se uudenlaista tiedonkäsittelyä, arviointia ja esittämistä.
Tarvitaan ratkaisuja, joilla kestävyysdata voidaan tuoda seurattavaksi muun liiketoiminnalle tärkeän tiedon tapaan.
Jos ja kun yritystä halutaan johtaa paitsi taloudelliset myös kestävyysnäkökulmat huomioiden, nousee viimeistään EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n voimaantulon myötä yritysten agendoille noussut sisäisten prosessien kehittäminen uuteen arvoon. Liiketoiminnalle relevantti kestävyysdata tai -tieto ei voi olla enää raskaan manuaalisen työn takana ja hajallaan eri järjestelmien syövereissä. Tarvitaan ratkaisuja, joilla kestävyysdata voidaan tuoda seurattavaksi muun liiketoiminnalle tärkeän tiedon tapaan. Tekoäly voi auttaa: kerätä ja käsitellä hajallaan olevaa dataa, tehdä analyysiä entistä suuremmasta datamäärästä, löytää yhtäläisyyksiä ja eroja, luokitella ja järjestää, ennakoida ja ennustaa.
Kuitenkin tekoälyratkaisu on vain niin hyvä kuin sen saama data. Aivan kuten luonnon tilaan liittyvät tosiasiat ovat pysyneet tosina, myös tiedolla johtamisen perusperiaatteet pitävät edelleen paikkansa: luotettava tieto vaatii taakseen laadukasta ja vertailukelpoista dataa.
Tietoasiantuntijat tuntevat datan ja tiedon hankinnan, hallinnan ja hyödyntämisen mahdollisuudet, vastuullisuusammattilaiset taas kestävyyden. Jos joukkoon lisätään vielä riski- ja talousosaaminen, yksikään liiketoimintajohtaja ei jätä kuuntelematta. Tietopohjainen liiketoiminnan kehittäminen tarvitsee eri yksiköiden rajat ylittävää yhteistyötä, ja tässä yksittäisillä näkemyksellisillä muutosagenteilla voi olla käänteentekevä merkitys.
Hannaleena Vuorenmaa
Tiedolla johtamisen asiantuntija, FIBS
hannaleena.vuorenmaa@fibsry.fi
Kirjoitus on alun perin julkaistu Tietoasiantuntija 2-3/2026 lehdessä.
Lue myös:
- Kunnianhimosta toimeenpanoon – mitä Montreux’n WBCSD-kokous kertoi yritysten arjesta juuri nyt?
- Hanna Kivelä: Tekoälyn tehtävä on tuottaa nettopositiivista vaikutusta yrityksille
- Miksi uudistavuus tuntuu vaikealta – ja miksi se on hyvä asia?
- FIBSin vuosikertomus 2025 – Kulunut vuosi oli ennätyksellinen niin tilaisuusmäärien kuin jäsentyytyväisyydenkin osalta
