Saavutettavalla verkkopalvelulla tarkoitetaan sitä, että palvelu on kaikkien asiakkaiden käytössä esimerkiksi ruudunlukuohjelmia, puheentunnistusohjelmistoja tai muita teknologioita hyödyntäen. Saavutettavilla palveluilla edistetään asiakastyytyväisyyttä, laajennetaan asiakaskuntaa ja parannetaan yhteiskunnan yhdenvertaisuutta. Ne mahdollistavat sen, että kaikki voivat osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan.
Saavutettavuuden parantaminen yrityksen verkkosivuilla on liiketoiminnan kehittämistä parhaimmillaan. Se tekee kaikkien käyttökokemuksesta verkkopalvelussa miellyttävämmän ja sujuvamman – voihan esimerkiksi videon katselu vaikeutua meluisassa ympäristössä, jos sitä ei ole tekstitetty! Näin saavutettavuus on kilpailuetu verrattain sekaviin kilpailijan verkkosivuihin nähden. Saavutettavuus onkin omiaan luomaan positiivista mielikuvaa yrityksestä.
Kuinka monta ylimääräistä klikkausta sinun yrityksesi verkkosivu vaatii, jos sitä käytetään ruudunlukulaitteella? Digitaalisen suunnittelun trendisana käytettävyys eli sovelluksen tai verkkosivun helppokäyttöisuus tukee saavutettavuutta, mutta ei aina takaa sitä. Saavutettavaksi sivu muuttuu silloin, kun sovellus on helppokäyttöinen myös apuvälineitä hyödyntäville käyttäjille. Toinen teemaan liittyvä sana, esteettömyys, taas erotetaan saavutettavuudesta usein sillä, että saavutettavuus viittaa muuhun kuin fyysiseen ympäristöön.
Esimerkkejä saavutettavuudesta löytyy runsaasti jo nyt: esimerkiksi Apple-laitteiden VoiceOver-toiminto kertoo, mitä Apple-laitteen ruudulla tapahtuu, jolloin laitetta voi käyttää kuuntelemalla. Lisäksi Apple tarjoaa mahdollisuuksia myös esimerkiksi värisokeuden aiheuttamille käyttöhankaluuksille. Google Chromea taas voi käyttää kokonaan ilman hiirtä. Tuoreempi suomalaisesimerkki on OP:n pelkistetty verkkopalvelu, joka tuo pankkipalvelut helposti käytettäväksi kaikille. Tällaiset toiminnot ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten pienillä kehityksillä parannetaan palvelun saavutettavuutta hurjasti.
Saavutettavuuskysymykset on viime aikoina huomioitu myös Euroopan unionissa: Euroopan parlamentin vuonna 2016 hyväksymällä saavutettavuusdirektiivillä (Directive on Web Accessibility) määritetään julkishallinnolle vähimmäisvaatimukset verkkopalveluiden ja myös mobiilisovellusten saavutettavuudelle.
Suomessa lakiehdotuksessa esitetään, että se ulotettaisiin myös muun muassa vesi- ja energiahuollon yleisön käytössä oleviin verkkopalveluihin. Tarkka lista tahoista, joita vaiheittain vuonna 2019 voimaan astuva laki koskee, löytyy valtionvarainministeriön sivuilta. Lainsäädännön ulkopuolelle jääville yrityksille se näyttää suuntaa siitä, mitä myös niiltä tulevaisuudessa odotetaan.
Direktiivi edellyttää neljän periaatteen huomioimista. Verkkopalvelut on tehtävä niin, että
- niiden sisältö on havaittavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelun sisällön saa selville ilman, että kaiken sisällön näkee tai kuulee. Verkkopalveluissa ruudunlukuohjelman olisikin kyettävä kertomaan sivujen sisällöstä, ja toisaalta kuville ja videoille on tarjottava tekstivastineet, jotka voidaan myös muuttaa esimerkiksi pistekirjoitukseksi tai isommiksi kirjaimiksi.
- niiden sisältö on hallittavissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että verkkopalvelussa linkkien nimistä ymmärtää, mihin ne johtavat, ja että sivulta toiselle on selkeää siirtyä. Hallittavuutta on myös se, että palvelua voi käyttää ilman hiirtä ja se, ettei sisältöä ole suunniteltu tavalla, jonka tiedetään aiheuttavan sairaskohtauksia. Sen sisältö ei siis esimerkiksi vilku, mikä voi laukaista migreeni- tai epilepsiakohtauksen.
- niiden sisältö on ymmärrettävissä. Tämä taas tarkoittaa, että käytetyn kielen tulee olla selkeää ja lomakkeiden sellaisia, että niistä on helppo ymmärtää, mitä halutaan tietää.
- ne ovat toimintavarmoja. Tämä tarkoittaa, että niiden tulee toimia eri selaimissa ja erilaisilla apuvälineillä.
Huomionarvoista on, että Euroopan parlamentissa on valmisteilla myös ns. esteettömyysdirektiivi, joka vaikuttaa kaikkiin sähköisiin palveluihin. Sillä pyritään yhtenäistämään säädöksiä määrittelemällä tietyille tuotteille ja palveluille yhtenäiset esteettömyysvaatimukset. Voimaan astuessaan direktiivi koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluntarjoajia. Se kattaa mm. tietokone- ja älypuhelinlaitteet, itsepalveluautomaatit ja yleisimmin käytetyt digitaaliset palvelut.
Tämän esteettömyysdirektiivin käsittely on vasta alkuvaiheessa. Kauaskantoisesti ajatteleva yritys kuitenkin aloittaa siihen valmistautumisen jo nyt – sosiaalisen vastuunsa tunnistava yritys laittaa esteettömyys- ja saavutettavuusasiansa kuntoon, vaikkei lainsäädäntö siihen pakottaisikaan.
Matleena Moisio
Kirjoittaja työskenteli FIBSissä harjoittelijana syksyllä 2018.
Teidänkin organisaation verkkopalvelut saavutettaviksi? 15. huhtikuuta järjestettävä FIBS Webinar tarjoaa suunnittelijoille lisää tietoa saavutettavuusdirektiivistä sekä käytännön ohjeita, joiden avulla voit suunnitella ja toteuttaa kaikkien saavutettavissa olevia digitaalisia palveluita ja viestintää. Ilmoittaudu mukaan tai katso myöhemmin tallenteena!
Lue aiheesta lisää:
Celian blogi: ”Mikä ihmeen saavutettavuusdirektiivi?”
Papunet.net -verkkosivusto
Kuntaliiton saavutettavuusopas
