Olemme kaikki kuulleet että ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen on nykyisin täysin riittämätöntä. Tätä taustaa vasten on mielestäni erinomaista, että EU on tarttunut asiaan erittäin laajalla kestävän kasvun rahoittamista koskevalla toimenpidesuunnitelmalla, jonka taustavoimana toimii myös komissaari Jyrki Katainen.
FIBS kommentoi suunnitelmaa eduskunnan talousvaliokunnassa viime torstaina. Suunnitelma, jossa on 10 eri toteutusaluetta, on tarkoitus jalkauttaa mm. tutkimus- ja lainsäädäntöhankkeilla varsin nopeasti.
Tämän suunnitelman fokus on perustellusti rahoitusmarkkinoilla, koska niillä on valtava välillinen merkitys sekä elinkeinoelämän että myös julkisen toiminnan ohjaajana rahoituksen saatavuuden kautta. Tavoitteena on edistää talouskasvua ja kestävää kehitystä, ja käytännössä tämä voi tarkoittaa uuden EU-rahoituksen saamista Suomeenkin kestävyyskriteerit täyttäviin investointihankkeisiin, esimerkiksi biotalousalalla.
Tavoitteena on myös lisätä pankkien, vakuutusyhtiöiden, reittaajien ja välittäjien omaa vastuullisempaa toimintaa erilaisten instrumenttien, kuten alan yhteisen kestävyystaksonomian ja mittareiden kautta. Yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä näkökohtia ei oteta sijoituspäätöksissä riittävästi huomioon, sillä niihin liittyvät riskit toteutuvat pidemmällä aikavälillä ja maksajana voivat olla muut kuin sijoittajat itse. Kestävyyden huomioiminen on taloudellisestikin järkevää, eikä pienennä sijoitustuottoja. Monet toimet liittyvät ESG-kriteerien huomioonottamiseen myös riskienhallinnassa tai vakavaraisuussääntelyssä, myös positiiviseen suuntaan. Kriisit ovat osoittaneet, että alan vastuullisuuden osalta on Euroopassa paljon tekemistä vaikka Suomessa edistys tällä alueella onkin ollut nopeaa.
Suunnitelmalla voi olla vaikutuksia myös kaikille suurille yrityksille ja yleistavoite on läpinäkyvyyden lisääminen. Yhdeksäntenä toimena on kehittää raportointia (ml. vastuullisuus) ja arvioida 2017 lanseeratun ei-taloudellisen tiedon direktiivin toimivuus sekä tarkistaa sen tulkintaohjeet. Yritykset voivat kokea hankalina mahdolliset nopeat muutokset ei-taloudellisten tietojen raportoinnissa sekä mahdolliset uudet lakisääteiset due diligence -vaatimukset. Näitä voidaan kommentoida ja kehittää normaalissa kotimaisessa ja EU-tason lainsäädäntötyössä sidosryhmäkuulemisineen. Sidosryhmäyhteistyön kautta arvioidaan myös miten hyvin nykyiset corporate governance -säännökset ohjaavat yritysten kestävämpää ja pitkäjännitteisempää strategiatyötä ja hallinnointia.
Toimintasuunnitelma on tärkeä, vaikka sen kokonaisarviointi on vaikeaa, koska siihen liittyy niin monia eri tasoisia ja eri mekanismien kautta vaikuttavia tekijöitä. Käytännössä fokus on ympäristö- ja ilmastoasioissa, ja sosiaalinen kestävyys on jäänyt taka-alalle. Tämä on korjattavissa, koska EU:n muu ohjaus (mm. ei-taloudellinen tieto) ja sijoittajien ESG-kehykset ovat kattavampia mm ihmisoikeuksien osalta. Joka tapauksessa tämä merkittävä kokonaisuus on mielestäni tervetullut ja vie EU-tason ja Suomen kestävän kehityksen työtä eteenpäin.
MIKKO ROUTTI
Toimitusjohtaja, FIBS
