Aalto-yliopiston Otaniemen kampusta kehitetään ennakkoluulottomasti luontopääoma huomioiden

6 helmikuuta 2018

Vuorovaikutteinen ja käyttäjälähtöinen huippuympäristö tutkimukselle, innovaatioille, oppimiselle ja taiteelle? Uusia toiminnallisia ratkaisuja sekä tilojen luovaa yhteiskäyttöä eri käyttäjäryhmien tarpeisiin?

Aalto-yliopiston Otaniemen kampusta kehitetään voimakkaasti työn, asumisen ja palvelujen sekä uuden tiedon ja innovaatioiden keskittymänä. Kampukselle ominaista on alueen kulttuurihistoriallinen arvo arkkitehtuurin ja teekkarielämän keskittymänä sekä vehreys ja sijainti Natura-alueen kyljessä. Kampuksen voimakas rakentaminen ja alueen kehittäminen mahdollistavat myös näiden kulttuuri- ja luonnonarvojen vahventamisen. Strategiset tavoitteet tutkimuksen, opetuksen sekä kampuksen kehittämisen linjausten mukaisesti mahdollistavat erilaiset kokeilut sekä testiympäristöjen kehittämisen myös yhteistyössä Aallon kumppaneiden kanssa.

Alueen kehittäminen, Aalto-yhteisön ennakkoluulottomuus sekä start-up -kulttuuriin kannustaminen tarjoaa paikkoja alueelliseen tuotantoon sirkkaviljelyksistä hyötypuutarhoihin. Energiaratkaisuissa tavoitellaan energiaomavaraista Otaniemeä panostamalla energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuviin energiamuotoihin uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa. Kampuksella on useita aurinkovoimaloita, joista saatavaa tietoa hyödynnetään myös tutkimuksessa. Yhä useampaa rakennusta lämmitetään ja jäähdytetään geoenergialla. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen myötä kampuksen hiilijalanjälki pienenee. Vihreää sähköä on hankittu jo vuosia ja esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat Harald Herlin –oppimiskeskus (ent. Kirjasto) ja yksi yliopiston suurimmista kiinteistöistä, Kandidaattikeskus, lämpenevät ekokaukolämmöllä.

Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen tavoitteet tuovat tavoitteellisuutta kampuksen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Aalto Works -korttelia kehitetään tekemisen ja yhteistyön alueena, jossa myös biodiversiteetin ja luontopääoman säilyttämisen tai jopa kasvattamisen tavoitteet huomioidaan. Korttelia kehitetään kokonaisvaltaisesti merenpinnan nousuun ja kasvaviin sademäärin varautuen. Peruskorjaukset ja täydennysrakentamiset tukevat korttelin kokonaisenergiaratkaisua.

Aalto-yliopiston kampus sijaitsee Länsimetron varrella kymmenen minuutin päässä Helsingin keskustasta. Metroaseman saavutettavuutta kampuksen sisällä, niin jalkaisin kuin polkupyörällä, kehitetään vaihteittain. Kampuksella on myös useita sähköautojen latauspisteitä ja mahdollisuus lainata sähköpotkulautoja. Lisäksi robottiautoja on kokeiltu alueella useina eri ajankohtina.

Opiskelijatapahtumat rikastavat kampuksen kulttuurielämää. Teekkariperinne täydentyy kauppatieteilijöistä ja taideopiskelijoista. Yritysyhteistyö lisää myös muita sidosryhmien tapahtumia kampukselle. Laajentuvat palvelut panimoravintolasta kahviloihin elävöittävät kampusta. Jakamistalous toteutuu muun muassa Koulu palveluna -hankkeissa, joissa Espoon koululaiset ja opiskelijat jakavat samoja tiloja Aallon opiskelijoiden kanssa. Näin yhteisten resurssien ja tilojen käyttö tehostuu. Aalto-yliopisto on myös ottanut omakseen monitilatoimistojen pilotointihankkeet omissa tilankäytön linjauksissaan ja siten osoittaa kansainvälistä edelläkävijyyttä myös yliopistomaailmassa. Aalto Space -kampusapplikaatio auttaa löytämään vapaita tiloja ja navigoimaan kampuksella.

Kampuksen ekosysteemipalvelujen jatkuva ja tavoitteellinen kehittäminen vaatii ennakkoluulottomuutta, valppautta ja aktiivisuutta sekä laajaa yhteistyötä koko Aalto-yhteisössä yhdessä sidosryhmien kanssa. Matka on vasta alkanut.

Lisätietoja:

Satu Kankaala, Head of Workplaces and Sustainability, Aalto-yliopisto, satu.kankaala@aalto.fi

Kirjoitus on viides FIBSin Luontopääomatarinat-juttusarjaan kuuluvista tarinoista, lue myös:

  • Kotipizza Group haluaa parantaa luontoa suupala kerrallaan
  • Kestävämmät tuotantomenetelmät ovat Lidlin ympäristövaikutusten vähentämisen ydin
  • Luonto ja ekosysteemipalvelut mahdollistavat Valion toiminnan
  • Otavalle luonto on sidosryhmä muiden joukossa

Luontopääomatarinat-juttusarjassa FIBSin vuoden 2017 Luontopääomavalmennukseen osallistuneet 10 yritystä kertovat omin sanoin koulutuksen aikana saamistaan oivalluksistaan sekä uusista luontopääomakäytännöistään ja -ratkaisuistaan.

FIBS on järjestänyt ympäristöministeriön tuella jäsenyrityksilleen valmennusta luontopääoman aihepiireistä vuodesta 2014 alkaen. Valmennus on aiemmin tunnettu nimellä Yritykset ja biodiversiteetti Master Class. Valmennuksen on suorittanut jo kaikkiaan 39 merkittävää suomalaisyritystä, ja sen laaja vaikuttavuus on huomioitu myös kansainvälisesti. Aiempien vuosien valmennuksen suorittaneiden tarinat löytyvät pdf-muodossa FIBSin verkkosivujen Julkaisut-osiosta.

Ympäristövastuu
close