Loppukesän päivinä maailmalta puhaltavat kylmät puhurit Suomenkin talouteen: elokuun ensimmäisen päivän Kauppalehti uutisoi jo että ”Pelko valtaa alaa yrityksissä”. USA:n ja Kiinan talouskonfliktin laineet näkyvät viestimissä sekä maailmanmarkkinoilla toimivien suomalaisyritysten osakekursseissa.
On selvää että Suomi ei voi avoimena taloutena voi jäädä sivustakatsojaksi työpaikkojen ja hyvinvoinnin heikkenemisessä tai uudelleenjaossa. Tunnemme myös ilmastoa, luontoa, laajaa väestömuuttoa ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän ja luottamuksen rapautumista koskevat megatrendit, joilla on myös nopeita vaikutuksia.
Mitä päätöksiä yritysten on tehtävä tänä syksynä liiketoiminnan ja vastuullisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi? Kannattaako vastuullisuuteen ja sen kehitystyöhön investoida?
Kelloa ei voi kääntää taaksepäin
Mitä voi mennä pieleen? Rahapula ja sen aiheuttama fokus selviämiseen voi aiheuttaa lyhytnäköisyyttä. Tässä muutamia esimerkkejä: yrityksissä vastuullisuus ei enää mahtuisi viiteen liiketoiminnan avainmittariin; päätöksissä ja toimitusketjuissa vain hinta ratkaisee (”sitä saat mitä tilaat”); ei panosteta vastuullisiin innovaatioihin kuten muovin korvaamiseen; julkiset investoinnit toteutetaan puhtaasti hinnan perusteella, hankkeiden luvituksessa kriteereihin ei mahdu ympäristö tai sitä sovelletaan sattumanvaraisesti esimerkiksi alueellisesti.
En usko kuitenkaan tähän skenaarioon.
Nykyään perusedellytykset täyttävä ympäristö- ja vastuullisuusohjelma ovat osa normaalia liiketoimintaa: asiakkaat, sijoittajat ja työntekijät edellyttävät sitä, ja sen vahvuus testataan monilla tavoin, erityisesti kriiseissä. Johto on kuitenkin avainasemassa vaikeissa tilanteissa: mitkä arvot ja asiat ovat oikeasti tärkeitä? Miten selvitetään esimerkiksi alihankkijoiden ihmisoikeusriskit? Ylimmän johdon signaali ja esimerkki on tässäkin ratkaisevan tärkeää.
Valtio ja EU sitoutunut
Suomen hallitus on yhtenä ensimmäisistä EU-maista ottanut vakavasti useimmat ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät vastuullisuusteemat ja kansainväliset sitoumukset. Se on tehnyt näistä aikaisempaa johdonmukaisempia linjauksia vaikkakin ristiriitaista julkisohjausta näyttää olevan muun muassa metsäalalla ja lentoliikenteen infrastruktuurin osalta.
Ympäristömyönteinen hallitusohjelma ja lähivuosien budjetti linjaavat ilmasto- ja vastuullisuustyötäkin seuraavat 2-3 vuotta, vaikka talous hidastuisikin. Sitä vastoin tiukoissa oloissa uusia aloitteita ei tule, ellei esimerkiksi EU:sta tule tähän rahoitusta.
Yritysvastuu on jo osa arvonluontia
Yritysmaailma on yhä nopeammin integroimassa ympäristö- ja sosiaalista vastuullisuutta osaksi liiketoimintaa. Tämä koskee mm. innovaatioita, johtamista, tuotantoa ja toimintamallia. Yritysvastuu on jo osa normaalia arvonluontia, eikä enää yksittäinen projekti. Esimerkkinä tästä on uusiutuvan energian käytön kasvu teollisuudessa ja palveluissa ja ympäristöasioiden parempi huomiointi maataloudessa.
Muutokset voivat olla vahvoja; esimerkiksi EU-maiden autonvalmistajat lanseeraavat 214 sähköauto- ja lataushybridimallia vuoteen 2021 mennessä, näistä peränpitäjänä ollut VW-ryhmä peräti 41.
Strategisellakin tasolla ympäristö- ja vastuullisuusteemat ovat nousseet muun muassa yritysten hallitusten vakioagendalle. Tämä tapahtuu esimerkiksi liiketoimintariskien kautta: maailman talousfoorumin WEF:n vuosittaisessa yritysjohdon riskiraportissa ympäristö- ja vastuullisuusriskit nousivat monella tavoin 10 tärkeimmän joukkoon.
Käytännön toimista myös yritysvastuuraportointi on eräs esimerkki. Suomessa jo vuosia raportoineesta noin 120 yrityksestä vain pari on lopettanut sen aloitettuaan, ja tällöinkin lähinnä fuusioista ja muusta vastaavasta syystä johtuen. Tämä antaa uskoa siihen, että paluuta vanhaan ei ole.
Yritysvastuun merkitys ja resurssit vuonna 2020
Alkuvuonna 2019 tehdyn laajan FIBSin yritysvastuututkimuksen mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvuun uskoi 93 % vastaajista. Resurssien ja investointien kasvuun uskoi 76 % vastaajista. Kiinnostavaa on, että nimenomaan toimitusjohtajista 83 % uskoi vastuullisuuteen käytettävien resurssien kasvuun, mikä toki on hyvä signaali yritysvastuuammattilaistenkin kannalta.
Yllämainittu tutkimus on tehty ajankohtana, jolloin näkymät olivat vielä parempia. En usko, että perusasiat muuttuvat: yritysvastuutyö on jatkossakin oleellista erityisesti suuremmille yrityksille. Toinen asia on, että talouden niukkuus voi vaikuttaa sisäisten vastuiden organisointiin ja konsulttipalveluiden hankintaan.
Omalta osaltamme alan johtavana, pian jo 20 vuotta toimineena yritysvastuun edelläkävijöiden asiantuntijaverkostona tarjoamme helposti saatavaa yritysvastuupalvelua järkevään hintaan. Toimimme itse ketterästi ja yrittäjämäisesti ja jäsenkyselyjemme mukaan suositteluasteemme on yli 90 %. Tämä kantaa meitä ja jäseniämme myös talouden vaikeiden aikojen yli.
Hyvää alkavaa syksyä!
Mikko Routti
Toimitusjohtaja, FIBS
mikko.routti@fibsry.fi
