EU:ssa päästiin kesäkuun lopussa yhteisymmärrykseen tulevan yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) sisällöstä ja aikataulusta. Uusi raportointidirektiivi tulee koskemaan kaikkia listayhtiöitä, suuria kirjanpitovelvollisia ja myös tiettyjä EU:n ulkopuolisia yhtiöitä, jotka käyvät kauppaa EU:n alueella.
Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi direktiivin mukaiset tiedot raportoidaan eurooppalaisten kestävyysraportoinnin standardien mukaisesti. Kestävyystiedot julkistetaan hallituksen toimintakertomuksessa ja niiden varmentaminen tulee pakolliseksi. Tietojen käyttöä vauhdittamaan luodaan digitaalinen raportointimuoto ja tiedot kerätään eurooppalaiseen kestävyystietojen rekisteriin.
Kestävyysraportointi laajenee asteittain
Soveltamisala laajenee merkittävästi ja suuri joukko uusia yrityksiä tulee asteittain raportoinnin piiriin. Direktiivin mukainen kestävyysraportointi alkaa vuodesta 2024, jolloin nykyisin kirjanpitolain 3a§:n mukaisen muiden kuin taloudellisten tietojen laadinnan piiriin kuuluvat yli 500 henkilöä työllistävät yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt raportoivat uuden lainsäädännön mukaiset tiedot keväällä 2025.
Vuodesta 2025 pakollinen kestävyysraportointi laajenee kaikkiin suuriin kirjanpitovelvollisiin. Kirjanpitolaissa suuryrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä: 1) taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa, 2) liikevaihto 40 miljoonaa euroa ja 3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
Kestävyysraportointidirektiivi koskee sekä listattuja että listaamattomia suuryrityksiä tuoden pakollisen raportoinnin Suomessa satoja uusia yrityksiä. Listattujen pienten yritysten osalta pakollinen raportointi alkaa vuodesta 2026 ja vuonna 2028 kestävyysraportointi ulottuu koskemaan myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja liikevaihto EU:n alueelta ylittää 150 miljoonaa euroa.
Eurooppalaiset kestävyysraportoinnin standardit (European Sustainability Reporting Standards, ESRS)
Eurooppalaiset kestävyysraportoinnin standardit perustuvat European Financial Reporting Advisory Groupin laatimiin teknisiin raportointistandardeihin, jotka tullaan myöhemmin julkaisemaan komission delegoituina asetuksina. Ensimmäiset 13 kestävyysraportoinnin standardia julkaistiin konsultointiin toukokuun alussa ja niiden kommentointiaika päättyy 8. elokuuta 2022.
Standardit käsittelevät kestävyysraportoinnin yleisiä periaatteita ja tietojen julkistamista, kestävyystekijöiden vaikutuksia raportoivan yrityksen strategiaan ja liiketoimintamalliin, merkittävimpiä kestävyysvaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia sekä olennaisten kestävyystekijöiden määrittämistä. Nämä muodostavat kaikille yrityksille pakollisen minimitason. Tämän lisäksi raportoidaan olennaisuusarvion perusteella keskeiset tiedot ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallinnointiin liittyvistä aiheista. Ympäristöstandardien jaottelu noudattaa kestävää sijoittamista helpottavan EU:n taksonomia-asetuksen määrittelemiin ympäristötavoitteisiin: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja vähentäminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen sekä resurssitehokkuus ja siirtyminen kiertotalouteen.
Sosiaalisen vastuun standardit kattavat omaa henkilöstöä ja työvoimaa koskevat tiedot, työolosuhteet, tasa-arvon ja muut työhön liittyvät oikeudet, koko arvoketjun työvoimaa koskevat sosiaaliset kysymykset, vaikutukset yhteisöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Hallinnon osalta julkistettavat tiedot käsittelevät riskien hallintaa ja sisäistä valvontaa, eettisiä toimintaperiaatteita sekä lahjonnan ja korruption vastaisuutta.
Tulossa myös toimialakohtaisia kestävyysraportoinnin standardeja
Toukokuussa julkaistut standardiluonnokset käsittelevät kaikille yrityksille yhteisiä raportointisisältöjä. Ne perustuvat kestävyystietoja koskeviin olemassa tai tiedossa oleviin EU-lainsäädännön vaatimuksiin, kuten finanssimarkkinatoimijoita koskeva tiedonantovelvoiteasetus (SFDR), taksonomia-asetus ja direktiiviehdotus yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Standardiluonnokset ottavat myös huomioon raportointikäytännössä vakiintuneet globaalit standardit ja aloitteet, erityisesti ilmastoraportointia koskeva TCFD-suositus ja kestävyysraportoinnin GRI-standardit sekä valmisteilla olevat IFRS:n kestävyysraportoinnin standardien perustana olevat SASB-standardit.
Konsultointiin julkaistujen standardiluonnosten lisäksi EFRAG on parhaillaan työstämässä standardeja toimialakohtaisille kestävyystiedoille ja kevennettyä raportointimallia pienyrityksille. Tämänhetkisen aikataulun mukaan ensimmäiset raportointistandardit julkaistaan komission delegoituina asetuksina kesäkuussa 2023, jonka jälkeen niistä tulee suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Toimialakohtaisten standardien odotetaan valmistuvan vuoden 2024 alkuun mennessä
Tietojen laadun ja luotettavuuden merkitys korostuu
Kestävyystiedot tulevat olemaan yhä useammin päätöksenteon kriteerinä sijoituspäätöksissä, luotonannossa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa. Kestävyysdirektiivin mukaiset tiedot julkistetaan hallituksen toimintakertomuksessa ja niistä vastaa hallitus.
Tietojen laadun ja luotettavuuden merkitystä korostaa niiden pakollinen varmentaminen. Varmennus perustuu tietojen läpikäyntiin ns. rajoitetun varmuuden antavan tilintarkastajan tai muun akkreditoidun riippumattoman tahon suorittamaan tarkastukseen. Uusi lainsäädäntö määrittelee pätevyyskriteerit varmentajille ja heidän työnsä tulee tilintarkastajien valvontaa vastaavan hyväksynnän ja laadunvarmistuksen piiriin.
Koska kestävyystiedot julkistetaan tilinpäätöstietojen yhteydessä, muodostuu kestävyysraportin ja tilinpäätöksen tietojen saumattomasta yhteydestä aiempaa tärkeämpi osa yritysten kokonaisraportointia. Muutokset korostavat hallituksen vastuuta olennaisista tiedoista ja asettavat tarkempia velvoitteita julkistettaville tiedoille, raportointiprosessien toimivuudelle ja sisäiselle valvonnalle.
Kestävyystietojen laajempaa käyttöä helpottamaan julkistettaville tiedoille on luotu digitaalinen raportointimuoto, jonka avulla tietojen määrämuotoinen ja vertailukelpoinen raportointi sekä konekielinen luku ovat mahdollisia. Samalla tiedot saadaan kustannustehokkaammin eri sidosryhmien käyttöön.
Valmistautuminen kannattaa aloittaa heti
Kestävyysraportointidirektiivi astuu voimaan 2024, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt. Tämä käy luontevasti EFRAG:n laatimien kestävyysraportoinnin standardien avulla.
Luonnosstandardit antavat suuntaviivat raportoinnin piiriin kuuluville kestävyystiedoille. Erityisen hyödyllistä on tutustua myös standardien tausta-aineistoon, jossa ehdotettujen raportointisisältöjen merkitys ja yhteys jo olemassa oleviin raportointistandardeihin on perusteltu. Merkittävä osa eurooppalaisten raportointistandardien sisällöistä pohjautuu esimerkiksi GRI-standardien määrittelemiin tietoihin. Ilmastoraportointia koskevan standardin perusta puolestaan nojaa TCFD:n suosituksiin ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien liiketoimintavaikutusten raportoinnista.
Kestävyysraportointidirektiivin soveltamisessa on myös hyvä muistaa, että raportointi perustuu GRI-standardeista tuttuun olennaisuusarviointiin. Direktiivi laajentaa olennaisuusarvioinnin kaksiulotteiseksi tarkastelemalla kestävyystekijöiden vaikutuksia liiketoimintaan riskeinä, mahdollisuuksina ja taloudellisina vaikutuksina, mutta samalla korostamalla kestävyystekijöihin liittyvien sosiaalisten ja ympäristövaikutusten merkittävyyttä. Yhdessä nämä auttavat hahmottamaan, mitkä tiedot ovat tarpeellisia antamaan riittävä ja tasapainoinen kuva kestävästä kehityksestä raportoivassa organisaatiossa.
Mikael Niskala
Partner, ESG and Sustainability Services Leader, PwC Finland
Kirjoittaja on toiminut aiemmin Mitopro Oy:n Senior Adviserina. Mitopro toteutti 1.7.2022 yrityskaupan, jonka seurauksena PwC on ostanut 100% Mitoprosta. Samalla Mitopron asiantuntijat siirtyivät PwC:lle.
