Helmikuussa 2022 FIBS järjesti valmennuksen yritysten liiketoiminnan ja luontopääoman välisistä suhteista ja pian käynnistymässä on myös FIBSin ja Sitran yhteinen pilottihanke. Hanke, jossa joukko suomalaisia edelläkävijäyrityksiä tutustuu tieteeseen pohjautuvien luontotavoitteiden asettamiseen (Science based targets for nature). Luonnon monimuotoisuus nousee tällä hetkellä yhä enemmän esille yritysten kestävyys- ja vastuullisuustyössä ja varsin hyvällä syyllä!
Me suomalaiset olemme tottuneita siihen, että meitä ympäröivät metsät ja järvimaisemat. On hätkähdyttävää ja ehkä yllättävääkin, että luonnon monimuotoisuus on viimeisten vuosikymmenten aikana myös Suomessa köyhtynyt yhä kiihtyvämpään tahtiin. Suomen luontotyypeistä puolet ovat uhanalaisia. Suurin syy uhanalaistumiskehitykseen on elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. EU:n ekosysteemien tila-arviointi vuodelta 2020 osoittaa, että riippuvuutemme luonnon tarjoamista hyödykkeistä, kuten ruuasta, puhtaasta vedestä, virkistysmahdollisuuksista ja bioenergiasta on lisääntynyt ihmiskunnan kasvaessa ja pakkautuessa kaupunkeihin. Nykyiset kriisitilanteet voimistavat entisestään riippuvuuttamme lähellä olevan luonnon tarjoamista palveluista, kuten ruuasta ja puhtaasta vedestä.
Kesällä 2021 G7 maiden johtajat julistivat;”Our world must not only become net zero, but also nature positive, for the benefit of both people and the planet, with a focus on promoting sustainable and inclusive development.” Tarvitaan aikamoinen loikka, jotta onnistumme kääntämään muutoksen suunnan kohti luontopositiivisuutta eli sitä, että luontohaittojen minimoimisen ohella tavoittelemme myös ekosysteemien tilan kohentamista. Suuren loikan ottaminen onkin syytä tehdä askel kerrallaan:
1. Luontovaikutusten mitattavuus paranee
Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa. Ilmastovaikutusten mittaamisessa ja siten myös niiden johtamisessa on edetty valtava harppaus viimeisen viiden vuoden aikana. Yritysten luontovaikutusten strategisen tason arviointi on nyt kovassa nosteessa ja kehityksen alla. Tänä vuonna julkaistaan mm. tieteeseen pohjautuvat kriteerit luontovaikutusten mittaamiseen. Kriteeristöjen kehittyessä luontovaikutusten huomioinnista tulee myös välttämätön osa yritysten ESG-raportointia ja ehto mm. vihreän rahoituksen saannille.
Edelläkävijä tarkasteleekin jo nyt luontovaikutuksiaan ja pystyy samalla vaikuttamaan elinkeinoelämän näkökulmasta järkevien mittareiden kehittämiseen. Teknologiateollisuus loi biodiversiteettiohjelman jo vuonna 2021, kannustaen samalla yrityksiä edistämään omia biodiversiteettitavoitteitaan, jo ennen lainsäädännön kautta tulevia velvoitteita.
2. Asettamalla luontotavoitteen voit vielä erottautua
Julkinen keskustelu luonnon monimuotoisuudesta on edelleen varsin konfliktikeskeistä: nähdään rajoitteita, pakollista sääntelyä, viivästyksiä sekä kallistuvia kustannuksia. Harvassa ovat esimerkit yrityksistä, jotka ovat asettaneet luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyviä konkreettisia tavoitteita. On kuitenkin selvää, että näillä esimerkeillä itsessään on merkittävää pr-arvoa, joka juuri nyt kannattaisi hyödyntää.
3. Kohti uusia markkinoita
FIBSin Yritysvastuu 2021-tutkimuksen mukaan vain 10 % kyselyyn vastanneista yrityksistä näkee vastuullisuuden innovaatiotoimintaa tai palveluiden kehittämistä vauhdittavana tekijänä. On hienoa, että yritysten vastuullisuustyön painoarvo on kasvanut merkittävästi viime vuosina, mutta meillä Suomessa on kuitenkin vielä tekemistä, jotta muuttuvat markkinat ja niiden potentiaali kokonaisuudessaan todella ymmärretään. Kyse on myös aidosti uusista kestävän liiketoiminnan alueista. Luontoteemassa tämä tarkoittaa esimerkiksi uusia luontovaikutusten hyvittämisen markkinoita, jotka syntyvät ekologisen kompensaation yleistyessä. Luonnontilaltaan heikentyneiden luontotyyppien ennallistamisessa riittää paljon tehtävää meillä Suomessakin. Rakennus- ja infrahankkeissa elollinen luonto ja sen toiminnalliset ominaisuudet voidaan huomioida vielä paljon nykyistä kunnianhimoisempana osana ihmisen rakentamaa kokonaisuutta. Mikrobitasolla oleva monimuotoisuus puolestaan tukee ihmisten immuunipuolustusta ja voi olla nykyistä enemmän hyödynnettävissä tuotetasolla.
Mitä jos hiilinegatiivisuuden lisäksi tähdättäisiin yhdessä myös luontopositiivisuuteen?
Mikäli aihe kiinnostaa, niin tule mukaan seuraavaan Rambollin Aamu-tv-lähetykseen torstaina 28.4. klo 8.30, jolloin keskustelemme yritysten ja julkisen sektorin roolista luontopääoman säilyttämisessä, luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja mahdollisuuksista sekä siitä miten yhdessä onnistumme tekemään Suomesta luontopositiivisemman.
Saara Vauramo
Johtava asiantuntija, Ramboll Finland
Ramboll Finland on FIBS Partneri
