Naisen paikka on kaikkialla ja pääministerinä – ainakin, jos Googlen ennakoivaa tekstinsyöttöä on uskominen. Näin ei kuitenkaan ollut vielä pari viikkoa sitten. Ennen naistenpäivää suomenkielinen Google täydensi mainittua fraasia ainoastaan hakusanoilla ”kotona” ja ”keittiössä”. UN Women Suomen naistenpäivänä käynnistynyt Naisen paikka -kampanja onnistui yllättäen muuttamaan Googlen algoritmia niin, että ennakoiva tekstinsyöttö tarjoaa uutena vaihtoehtona myös sanaa ”kaikkialla”.
ICT-tehtävissä työskentelevien naisten osuus on laskenut vuodesta 2010 neljä prosenttiyksikköä.
Kampanjan saavutus on merkittävä digitalisoituneessa maailmassa. Teknologia voidaan osaltaan valjastaa joko vahvistamaan sukupuolten epätasa-arvoa tai purkamaan sitä. Digitaalista maailmaa leimaa edelleen vahvasti homogeenisyys, jota ylläpitää eräs perustavanlaatuinen ongelma: IT-suunnittelu on mieslähtöistä, mieheltä miehelle. Vaikka uudesta teknologiasta on jopa runsaudenpulaa, monet tuotteet kehitetään edelleen vain miesten mittojen ja kehojen mukaan. Tuote- ja palvelusuunnittelussa asiakkaiden monimuotoisuus saattaa unohtua.
Sukupuolittunut digitaalinen polku
Digitalisaatiossa piilee sukupuoleen perustuvan syrjinnän vaara. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE on kartoittanut digitalisaation sukupuolivaikutuksia sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavassa tasa-arvoindeksissä (2020). Tulokset puhuvat karua kieltä: naiset ovat selkeässä vähemmistössä ICT-alalle valmistuneista (20 %) ja ICT-tehtävissä työskentelevistä (18 %). ICT-tehtävissä työskentelevien naisten osuus on laskenut vuodesta 2010 neljä prosenttiyksikköä. Myös alustatalouden työntekijöistä valtaosa on miehiä.
Internetin päivittäisen käytön kanssa tulokset eivät kulje käsi kädessä, sillä naisten ja miesten käyttöaktiivisuus on koko EU:ssa lähes tasoissa. Nuorten naisten luottamus omiin digitaalisiin taitoihin on niin ikään nuoria miehiä matalammalla tasolla. Luottamuksen puute omaan osaamiseen voi osaltaan estää naisia hakeutumasta teknispainoitteisille aloille, ja sukupuolistereotypiat vaikuttavat edelleen voimakkaasti ainevalintoihin.
Monet tutkimukset vahvistavat näkemystä siitä, että ICT-tehtävissä työskenteleviltä vaadittavat ominaisuudet ovat sukupuolittuneet. Vallitsevat asenteet ovat tiukassa ja ylläpitävät kielteisten sukupuolistereotypioiden luomia esteitä, jotka pahimmillaan sulkevat naiset kehittäjinä ja käyttäjinä teknologian ulkopuolelle.
Digitaalisen tulevaisuuden ajaminen uusille urille vaatii perinteisiksi koetuista normeista luopumista ja vahvoja roolimalleja, jotka vievät eteenpäin uutta, yhdenvertaisempaa keskustelua. Yrityksille viestiksi: panostakaa yhdessä yliopistojen kanssa siihen, että kouluissa tunnetaan paremmin ICT-osaamisen merkitys ja työmahdollisuudet.
Kaikille suunniteltu voittaa aina
Digitalisaatioon liittyvät yhdenvertaisuusriskit eivät koske ainoastaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Viime kevään rasisminvastaiset mellakat nostivat esille esimerkiksi kasvojentunnistusohjelmien vääristymät. Kuinka teknologia voi olla arvovapaata, jos kasvojentunnistusteknologia ei aina ymmärrä tummaa ihonväriä?
Yleinen ajatus on, että teknologiset sovellukset ovat arvovapaita – onhan niihin pääsy periaatteessa kenellä tahansa. Teknologiaa kehittävät henkilöt kuitenkin tuovat työhönsä oman todellisuutensa. Jos uutta teknologiaa tuottaa lähinnä joukko keski-ikäisiä, valkoihoisia heteromiehiä, on uhkana sovellusten aikaansaama eriarvoistuminen.
Edelläkävijäyritykset voivat saavuttaa kilpailuetunsa valjastamalla tekoälykehityksen palvelemaan yhdenvertaisuuden edistämistä.
Pohjoismaita on perinteisesti pidetty tasa-arvon mallimaina. Sukupuolten välinen digikuilu on kuitenkin osa myös niiden todellisuutta. Skandinaviassa yksi suurimmista digikuiluista liittyykin siihen, kuka teknologiaa luo.
Tekoälyn etiikkaan kuuluvat kiinteästi yhdenvertaisuuskysymykset ja syrjintäkielto. Tekoälyä hyödyntäviä palveluja ja sovelluksia kehitettäessä on äärimmäisen tärkeää taata samanlaiset palvelut kaikille, mahdollisista rajoitteista huolimatta. Suomessa syrjinnän kiellosta on relevanttia sääntelyä yhdenvertaisuuslaissa, mikä soveltuu myös osin tekoälyn hyödyntämiseen. Siksi eri tekoälyä kehittävien ja hyödyntävien yritysten on varmistettava osaaminen syrjinnän kiellosta eikä hypätä teknologian syvään päätyyn yhdenvertaisuusseikat unohtaen. Pelkkä riskiperusteinen näkökulma ei huomioi haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Edelläkävijäyritykset voivat saavuttaa kilpailuetunsa valjastamalla tekoälykehityksen palvelemaan yhdenvertaisuuden edistämistä. Kaikille suunniteltu voittaa aina. Rohkeat yritykset suosivat suunnittelussa monimuotoisia tiimejä, joissa monimuotoisten käyttäjien todellisuutta heijastaa sukupuolen lisäksi muun muassa etnisyys, seksuaalisuus, vammaisuus, sosioekonominen tausta, uskonto ja ikä.
Sanavalinnat ylläpitävät stereotypioita
Teknologialla on valta ylläpitää ja luoda merkityksiä, mikä vaikuttaa käsitteiden, sanaston ja ennakkoluulojen muodostumiseen. Siksi on tärkeää ohjaako Googlen algoritmi naisen paikan olevan kotona tai keittiössä vaiko kaikkialla. Vaarallisimmillaan sosiaalisen median alustat ylläpitävät naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa vihapuhetta ja ruokkivat misogyniaa.
Digitaalisessa maailmassa sanavalinnat korostuvat. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maskuliinisia piirteitä arvostetaan enemmän erityisesti johtotehtävissä toimivien kohdalla, mikä johtaa epätasapuoliseen edustukseen yritysten johdossa. Mitä tekemistä tällä on sanavalintojen, saati teknologian kanssa?
Helsingin kaupungilla oli viime vuonna 948 ammattinimikettä, joista 45:ssä oli mies-pääte. Nimikkeet ylläpitävät vallitsevia stereotypioita silloin, kun esimerkiksi yleisesti käytettyyn kieleen tai rekrytointi-ilmoitukseen soljuu sujuvasti nimike ”esimies” johtavassa asemassa toimivaan henkilöön viitaten. Happotestaa yrityskulttuurisi: puhutaanko teillä esimerkiksi lakimiehistä, virkamiehistä tai esimiehistä?
”Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu.” – Minna Canth
Maaliskuun toisena maanantaina vietettiin naistenpäivää ja tänään Minna Canthin, eli tasa-arvon päivää. ”Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu”, sanoi Suomen kehittymiseen tasa-arvon edelläkävijämaaksi vahvasti vaikuttanut Canth jo 1800-luvun loppupuoliskolla.
Mitäköhän Canth olisi tuuminut naisten henkisestä vapaudesta ja edelläkävijyydestä verkossa tänään? Äärimmäiset mittasuhteet saanut naisiin ja tyttöihin kohdistuva, sosiaalisessa mediassa ja muilla keskustelualustoilla vellova häirintä ja vihapuhe syövät niin henkistä kuin sananvapautta. Samalla ne edustavat ihmisoikeusrikkomuksia, jotka jättävät jälkensä.
Tasa-arvon edistäminen teknologia-alalla on tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin koskaan. Suomi vastaa UN Womenin käynnistämässä Generation Equality -aloitteessa johtoroolissa yhdessä Turkin ja Armenian kanssa tasa-arvon edistämisestä teknologian ja innovaatioiden kautta. Kampanja tarjoaakin suomalaisyrityksille mainion mahdollisuuden varmistaa, että teknologia toimii tasa-arvon puolesta, eikä yhtäkään käyttäjää tai kehittäjää syrjien.
Miira Kokkonen
Yritysvastuuasiantuntija, FIBS
miira.kokkonen@fibsry.fi
Lue myös
FIBSin monimuotoisuuspalvelut auttavat kasvattamaan kilpailukykyä ja tuloksellisuutta
Katso teemaan liittyvät webinaaritallenteet (vain FIBSin jäsenille)
Tekoälyn kohtaaminen ja säätely
Data as the New Dimension of CSR
