EU:n pian voimaan astuva kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) yhdessä yritysten kestävää toimintaa koskevan huolellisuusvelvoitteen kanssa (CSDDD, Corporate Sustainability Due Diligence Directive) tuovat vastuullisuuden ja kestävyyden yhä useamman yrityksen agendalle.
Direktiivien nojalla annettavan lainsäädännön noudattaminen asettaa vastuullisuudelle minimitason ja pyrkii huolehtimaan siitä, että yritykset – myös perässähiihtäjät – muuttavat toimintaansa kestävämpään suuntaan. Uutta sääntelyä ei kaikissa yrityksissä toivoteta avosylin tervetulleeksi, mutta isossa kuvassa ja pitkällä tähtäimellä kaikki hyötyvät yhteisistä ponnistuksista elävän luonnon, vakaamman toimintaympäristön ja paremman huomisen eteen.
Sijoittajien kasvava kiinnostus on herättämässä viimeisiäkin kulmahuoneen johtajia.
Sidosryhmien odotukset niin vastuullisuuden ja kestävän toiminnan kuin avoimen raportoinnin ja viestinnän suhteen ovat edelleen jatkuvassa kasvussa. Sijoittajien kasvava kiinnostus on herättämässä viimeisiäkin kulmahuoneen johtajia. Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin rinnalla sijoittajia kiinnostavat myös muun muassa diversiteetti ja inkluusio (monimuotoisuus ja hyväksyntä).
Kuinkakohan moni ylimmän johdon edustaja olisi viisi vuotta sitten arvannut, että sijoittajatapaamisissa tai yhtiökokouksissa käydään läpi yrityksen D&I-strategiaa ja -toimenpiteitä ja vaaditaan kattavampaa raportointia? YK:n Principles for Responsible Investments (PRI) -raportin mukaan D&I:hin liittyvät osakkeenomistajien kyselyt ja vaatimukset lisääntyivät huomattavasti vuonna 2021.
Raportoinnin ei pidä antaa muodostua tuskalliseksi aliresursoiduksi prosessiksi.
Raportointivaatimusten laajentuessa ja lisääntyessä tarvitaan yhä vahvempaa johdon sitoutumista kestävyyteen, vastuullisuuteen ja raportoinnin kehittämiseen. Useissa yrityksissä mietitään raportoinnin vaatimia resursseja. Raportoinnin ei pidä antaa muodostua tuskalliseksi aliresursoiduksi prosessiksi, jossa raportin ylityöllistetyt vastuuhenkilöt kerjäävät dataa organisaation eri toiminnoista, pyrkivät ohuiden tietojen pohjalta sanallistamaan tavoitteita ja toimenpiteitä sekä etsivät kuvapankista kuvia saadakseen kasaan luettavan kokonaisuuden, joka vastaa vähimmäisvaatimuksiin.
On todennäköistä, että raportoinnin toteuttaminen vaatimusten mukaisesti vaatii investointeja ja resursseja – omia tai ulkopuolelta ostettuja. Vastuullisuus- tai ESG-datan saatavuus voi olla monelle todella iso haaste, datan luotettavuudesta puhumattakaan. Monella yrityksellä voi olla edessään raportointijärjestelmien laajentaminen tai uudistaminen.
Raportointi on parhaimmillaan erinomainen johtamisen, jatkuvan kehittämisen ja sidosryhmäviestinnän työkalu.
Johdon on hyvä muistaa, että vastuullisuusraportoinnin laatuun ja luotettavuuteen on jatkossa suhtauduttava yhtä vakavasti kuin taloudellisiin tietoihin. Muidenkin kuin taloudellisten tietojen varmennuksen pakollisuus edellyttää perusteltua, läpinäkyvää raportointiprosessia. Resursointia pohdittaessa on tärkeä muistaa, että raportointi on parhaimmillaan – hyvin integroituna ja oikein hyödynnettynä – erinomainen johtamisen, jatkuvan kehittämisen ja sidosryhmäviestinnän työkalu.
Raportointi on avannut ovia oman olemassaolon tarkoituksen kirkastamiseen ja myönteisten vaikutusten maksimoimiseen.
Olen työskennellyt vastuullisuuden ja raportoinnin parissa 22 vuotta. Olen vuosien varrella nähnyt lukuisten yritysten ja muiden organisaatioiden vastuullisuustyön alkaneen raportoinnista. Lähtötilanteena on yleensä ollut tarve tai toive julkaistavasta vuosiraportista, mutta tuon jäävuoren huipun alta on paljastunut isoja, merkityksellisiä asioita, jotka ovat odottaneet kehittämistä, pohdintaa ja valintoja. Suurin osa näistä organisaatioista on raportoinnin kautta päätynyt pohtimaan oman (liike)toimintansa vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan, johtamistaan, sidosryhmiään, toimitusketjuaan, markkinointiaan ja viestintäänsä.
Raportointi on avannut ovia oman olemassaolon tarkoituksen kirkastamiseen ja myönteisten vaikutusten maksimoimiseen. Raportointi on ollut ja on erinomainen renki tähän, mutta itse isännäksi ei raportoinnista kuitenkaan ole.
Riikka Rantakari
Toimitusjohtaja, perustaja, FitComm Oy
FitComm on FIBS Partneri 2019-2022
FIBSin, FitCommin ja PwC Finlandin Raportoinnin ajankohtaispäivä 2022 -tilaisuudessa 14.9.2022 pureudutaan kestävyysraportoinnin ajankohtaisiin asioihin. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
