FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimus selvitti suomalaisten yritysten vastuullisuutta eri näkökulmista. Ihmisoikeuskysymyksissä lapsityövoiman torjunta on jo valtaosassa yrityksiä prioriteettina. Lasten oikeudet pitäisi kuitenkin huomioida liiketoiminnassa vieläkin kokonaisvaltaisemmin.
Jo valtaosa suomalaisista yrityksistä huomioi toiminnassaan lapsi- ja pakkotyövoiman torjunnan, kertoo FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimus. Tutkimustulos on positiivinen uutinen, mutta yrityksissä riittää lapsen oikeuksien saralla vielä tehtävää.
“Lapsityö on tuotantoketjussa ehkä se näkyvin asia, mutta vain yksi lapsen oikeuksiin liittyvä seikka. Yritykset vaikuttavat toimitusketjujensa kautta suorasti sekä epäsuorasti noin miljardiin lapseen, eli noin puoleen maailman lapsista. Vaikutukset ovat sekä positiivisia että negatiivisia, ja jo tästä syystä lasten oikeuksien pitäisi olla korkealla yritysten agendalla”, Suomen Unicefin yritysyhteistyön johtaja Outi Mikkonen sanoo.
Yritykset ovat keskeisessä asemassa vastuullisuuden edistämisessä. Yrityksillä on valtaa ja resursseja vaikuttaa monien ongelmien juurisyihin, kuten lapsiperheiden työskentelymahdollisuuksiin.
Jos esimerkiksi toimitusketjussa työskentelevät vanhemmat eivät pysty tarjoamaan riittävää elantoa perheelle, vaikuttaa se suorasti lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Siksi vanhemmille tulisi tarjota työstä elämiseen riittävä palkka ja pitää työajat kohtuullisina.
“Usein lapset joutuvat töihin silloin, kun äidin ja isän työssäkäynti ei riitä. Samoin, jos vanhemmat tekevät pitkiä päivä, joutuvat lapset usein huolehtimaan pienemmistä sisaruksistaan, mikä voi vaikuttaa opiskeluun”, Mikkonen avaa.
Lakien noudattaminen ja toimitusketjujen valvominen ovat avainasemassa siinä, ettei lapsen oikeuksia laimin lyötäisi.
“On hyvä ymmärtää, missä kaikissa tuotantoketjun kohdissa on riskejä vaikka lapsityövoiman käytölle. Esimerkkejä lapsityövoimasta on se, että lapset kuljettavat aterioita työpaikalle tai että he keräävät jätteitä raaka-aineeksi tehtaalle.”
Lasten oikeudet uivat kaikkeen tuotekehityksestä mainontaan
FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset yritykset panostavat nykyisin asiakastietojen ja asiakkaiden yksityisyyden turvaamiseen. Lapset ovat kuitenkin erityisen haavoittuvassa asemassa niin datan keräämistä, markkinoinnin kohdennusta kuin myös nettikiusaamista ja hyväksikäyttöä ajatellen.
Mikkonen on samaa mieltä: vaikka digitaalisessa maailmassa on paljon hyvää, eivät lapsen oikeudet toteudu siellä monilta osin.
“Vastuu on vielä liikaa yksilöillä. Esimerkiksi sovellusten asetusten muuttaminen ja estojen laittaminen on ihmisten omalla vastuulla, ja ohjeistukset usein aikuisillekin vaikeita ymmärtää.”
Mikkosen mielestä tueksi tarvitaan lainsäädäntöä, kansalaisten tietouden lisäämistä sekä vahvempaa vastuuta myös yritysten suunnalta.
“Yritysten tulisi kerätä dataa vain minimi, kertoa miksi tietoja kerätään sekä kysyä siihen vanhempien suostumus. Lapsia ei pitäisi profiloida, ja tilit pitäisi pystyä myös helposti poistamaan halutessaan.”
Mainostajille lapset ovat houkutteleva kohderyhmä, mihin liittyy ongelmallisuutta. Epäterveellisten tuotteiden markkinoinnista on löydetty haitallisia yhteyksiä lapsiin, Mikkonen muistuttaa.
Lasten oikeudet uivat myös mukaan tuotekehitykseen. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on linjattu, että lapsilla on oikeus muun muassa osallistumiseen ja syrjimättömyyteen.
“Tästä nousee esimerkiksi kysymys: kehitetäänkö esimerkiksi tietokonepeleistä näkövammaisille lapsille omia versioita vai jäävätkö nämä lapset ulkopuolelle sukupolvikokemuksesta?” Mikkonen kysyy.
Riskianalyysejä ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa
Yritykset voivat edistää lasten oikeuksia liiketoiminnassaan eri tavoin. Mikkonen vinkkaa kolme eri esimerkkiä:
1. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) osaksi toimintaa. Kaikkea yritystoimintaa tuotekehityksestä mainontaan olisi hyvä tarkastella sen läpi, liittyykö toiminta jotenkin lapsiin, joko suorasti tai epäsuorasti.
2. Ihmisoikeuksiin liittyvät riskianalyysit käyttöön. FIBSin tutkimuksen mukaan ihmisoikeuksiin liittyvien riskianalyysien käyttö on jo lisääntynyt yrityksissä. Ne ovat yksi hyvä keino toimitusketjujen valvomiseen ja mahdollisten riskien kartoittamiseen ja niihin puuttumiseen.
3. Yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Yksi tehokas tapa edistää vastuullisuutta yrityksissä on tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi Unicefin yrityskumppanina voi investoida siihen, että lapset pääsevät kouluun. Lisäksi yritykset voivat aktiivisesti kannustaa muita toimitusketjun osia ja verkostoja mukaan vastuulliseen toimintaan.
Lasten oikeuksien kunnioittaminen on yrityksissä riskien hallintaa, mutta edistää myös liiketoimintaa.
“Yritykset, jotka hoitavat nämä asiat hyvin, houkuttelevat uusia työntekijöitä, asiakkaita ja investointeja. On myös hyvä muistaa, että lapset ovat tulevaisuuden asiakkaita, investoijia ja työntekijöitä”, Mikkonen summaa.
Lue lisää Yritysvastuu 2021 -tutkimuksesta
