Marraskuun lopussa järjestettiin kymmenes YK:n Business and Human Rights Forum. Tapahtuma oli merkkipaalu: YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights, UNGP) saavuttivat kymmenen vuoden virstanpylvään. Samalla myös muisteltiin kuluneena vuonna edesmennyttä John Ruggieta, joka tuli tunnetuksi periaatteiden kehittäjänä ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana.
Mitkä ovat opit kuluneesta kymmenestä vuodesta, ja miltä näyttää tulevaisuus?
Ilmestyessään UNGP teki selväksi, että ihmisoikeuksien suojeleminen kuuluu valtion tehtäviin, mutta yhtä tärkeänä osana yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia toiminnassaan riippumatta siitä, hoitavatko valtiot tehtäviään vaiko eivät. Jos ja kun ihmisoikeuksia rikotaan, oikeudenhaltijoilla tulee olla pääsy korjaavien toimenpiteiden piiriin oikeanlaisten valitusmekanismien kautta.
Ohjaavat periaatteet tarjoavat näin sekä normatiivisen että operatiivisen oppaan sekä yrityksille että valtioille.
Ihmisoikeuksien eteen tehtävä työ on monella tapaa vasta alkutaipaleella.
Kymmenvuotisjuhlan kunniaksi YK:n Working Group on Business and Human Rights julkaisi tiekartan seuraavalle kymmenelle vuodelle nimellä UNGPs 10+ Roadmap for the next decade of business and human rights.
Työryhmän mukaan suurin oppi ensimmäisestä kymmenestä vuodesta on, että ajattelutavan muutos on mahdollinen. Ennen YK:n ohjaavien periaatteiden ilmestymistä harva yritysmaailmassa puhui siitä, että yrityksillä olisi ihmisoikeusvelvoitteita. Nyt harva yritys ainakaan julkisesti haluaa kiistää asian.
Ihmisoikeuksien eteen tehtävä työ on monella tapaa kuitenkin vasta alkutaipaleella. Se on nähtävissä myös FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksen tuloksista: vaikka huolellisuusvelvoitetta implementoivien yritysten määrä oli lisääntynyt kahden vuoden takaisesta ja oli nyt 47 % vastaajista, ollaan silti vielä kaukana sadasta.
Ympäristöön liittyvillä haasteilla on myös ihmisoikeusvaikutuksia, ja toisin päin.
Samaan aikaan pandemia on tuonut uusia haasteita ja paljastanut haavoittuvuuksia tuotantoketjuissa. Lisäksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon todellisuus ovat viimeistään nyt nousseet julkiseen keskusteluun, ja ymmärrämme yhä laajemmin, että jotain pitäisi tehdä. Koska elämä ei tapahdu siiloissa, ympäristöön liittyvillä haasteilla on myös ihmisoikeusvaikutuksia, ja toisin päin. Näiden lisäksi maailmaa muokkaavat lisääntyvä eriarvoisuus, nopea teknologinen kehitys, korruptio ja konfliktit.
Ihmisoikeuksiin liittyvä sääntely on ollut selvityksessä myös Suomessa sekä EU-tasolla. Lisäksi rahoittajat enenevässä määrin kiinnittävät huomiota ympäristö-, sosiaalisiin ja hallinnollisiin eli ESG-asioihin. Kuitenkin vielä on useita kysymyksiä ratkaistavana, kuten pääsy vaikuttavien korjaavien toimenpiteiden piiriin sekä alihankintaketjuihin ja hankinnan käytäntöihin liittyvät ihmisoikeusriskit, joista nousee jatkuvasti esimerkkejä esiin.
Ihmisoikeuksien tulisi olla ytimessä kun mietitään, miten nykyisestä systeemistä siirrytään kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Seuraavan vuosikymmenen aikana saavutamme myös ajankohdan, johon Agenda 2030-tavoitteet viittaavat. Työryhmä ehdottaakin, että seuraavaksi kunnianhimon tasoa tulisi lisätä, kiihdyttää alkanutta implementointia ja lisätä toimien yhteensopivuutta.
Ihmisoikeuksien tulisi olla ytimessä kun mietitään, miten nykyisestä systeemistä siirrytään kohti kestävämpää tulevaisuutta. Koska haasteet ovat rakenteellisia, ratkaisujen täytyy olla myös, ja kaikkien sidosryhmien tulee olla mukana niitä ratkomassa.
Yritysten kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ihmisoikeuskysymysten tulisi olla sisällytettynä liiketoimintamalleihin ja yrityksen hallinnointiin (corporate governance). Lisäksi sidosryhmiä tulisi kuulla, ja keskittyä entistä enemmän siihen, miten valituskanavat ja korjaavat toimenpiteet saadaan toimiviksi.
Ihmisoikeudet on myös vuonna 2022 vahvasti esillä FIBSin tilaisuusohjelmistossa, tulossa on mm. webinaari- ja valmennussarja yritysten ihmisoikeusvastuusta (katso täältä ennakkotietoa vuoden 2022 koko ohjelmastamme). Uutishuoneestamme löydät runsaasti ihmisoikeuksiin liittyvää sisältöä, jota voit hyödyntää vastuullisuustyössänne, osa tuotannosta on myös muille kuin FIBSin jäsenille avointa.
Veera Iija
Yritysvastuuasiantuntija, FIBS, veera.iija@fibsry.fi
