Hankintojen hoitaminen vastuullisesti on yrityksille entistä tärkeämpää, sillä yhä useammat asiakkaat edellyttävät läpinäkyvyyttä koko toimitusketjulta. Ylivoimaisesti eniten työtä teettävät ostot riskimaista.
Suomalaisen Työn Liiton tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yritysten hankinnoista vastaavat henkilöt yli 10 hengen yrityksissä näkevät, että erityisesti vastuullisuus korostuu yritysten ostopäätöksissä hinnan ja laadun kanssa.
Aiheen kasvava merkitys nousi hyvin esille myös FIBSin ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGYn seminaarissa, jossa pohdittiin vastuullisen hankinnan tuottamaa lisäarvoa. Marraskuun lopussa Pauligin tiloissa Helsingissä järjestetty tilaisuus veti salin täyteen hankinnoista ja vastuullisuusasioista vastaavia ammattilaisia.
Keskustelun pohjaksi FIBSin johtava asiantuntija Siru Sihvonen kertoi FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimuksen tuloksista.
”Suurin osa yrityksestä on sitä mieltä, että vastuullisuudesta saadaan jo enemmän liiketoimintahyötyjä kuin mitä se syö resursseja. Jopa 81 prosenttia vastaajista oli joko osittain tai täysin tätä mieltä”, Sihvonen tiivisti.
Asiakas vaatii vastuullisuutta
Erityisen tärkeää hankintojen vastuullisuus on kuluttajamarkkinoilla toimiville yrityksille. Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo kertoi, että vähittäiskaupassa keskiössä on hankintaketjun sosiaalisen vastuun varmentaminen.
”Esimerkiksi työntekijöiden työoloja tehtaissa ja viljelmillä seurataan auditoinneilla. Tärkeitä kumppaneita ovat amfori BSCI:n ja Reilun kaupan kaltaiset kansainväliset organisaatiot. Intiassa ja Kiinassa olemme järjestäneet tavarantoimittajille vastuullisuuskoulutuksia”, Kalervo sanoi.
Hänen mukaansa kaupalle on elinehto, että asiakkaat voivat luottaa aina tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen. Kalatiskillä pidetään jo itsestään selvänä, ettei myynnissä ole uhanalaisia lajeja.
”Myös yritysasiakkaamme edellyttävät meiltä vastuullisuuden kokonaishallintaa. Sitä kysyvät myös sijoittajat, jotka ottavat nämä asiat huomioon tehdessään riskiarviointeja ja sijoituspäätöksiä”, Kalervo mainitsi.
Mainetta ei ole varaa tahrata
Fazer ja sen tuotteet ovat Suomen tunnetuimpia brändejä. Mainetta ei ole varaa tahrata vastuuttomilla hankinnoilla.
”Kuluttajabisneksessä vastuulliset hankinnat vaikuttavat valtavasti yrityksen maineeseen. Jos toimitaan vastuuttomasti, ihmisten usko yritykseen päättyy, ja bisnes kärsii”, Fazerin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa sanoi.
Fazerilla materiaalien ja raaka-aineiden laatua alkuperää ja hankintaketjun vastuullisuutta valvotaan mahdollisimman tarkasti. Suurin haaste on kaakao, josta suurin osa tuotetaan Afrikassa.
”Olemme päässeet tavoitteeseemme, jonka mukaan sata prosenttia kaakaosta on vastuullista ja jäljitettävissä”, Elomaa totesi.
Fazer kehittää alan muiden toimijoiden kanssa arvoketjua entistä vastuullisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Tässä työkaluja ovat suorat viljelijäohjelmat Nigeriassa ja Norsunluurannikolla sekä sertifiointijärjestelmät.
”Jopa 80 prosenttia kaakaonviljelijöistä ei ole minkään sertifiointijärjestelmän piirissä. Haluamme kehittää vastuullista kaakaonviljelyä myös näiden viljelijöiden kanssa ja parantaa heidän elinolojaan”, Elomaa huomautti.
Raaka-aineiden turvallisuus ja jäljitettävyys ovat oleellisen tärkeitä myös Valiolle. Periaatteena on ostaa paikallisia raaka-aineita aina kun niiden laatu, kilpailukyky ja saatavuus täyttävät kriteerit.
”Suomessa hankintojen kotimaisuusaste on 96 prosenttia, jos laskemme mukaan myös maidon”, Valion hankintajohtaja Kirsti Rautio sanoi.
Tarkat toimintaohjeet alihankkijoille
Rakennusyhtiö Skanskan riskienhallintapäällikkö Antti Puustinen lähti liikkeelle yhtiönsä vastuullisuusteemoista, jotka ohjaavat kaikkea toimintaa. Työturvallisuuden, ympäristövastuun ja eettisten toimintaperiaatteiden noudattaminen on itsestään selvää yhtiön omalle väelle, mutta sitä edellytetään myös alihankkijoilta.
”Hankinnoissa on oltava koko ajan varpaillaan. Toimittajille on laadittu oma toimintaohjeensa. Edellytämme, että kaikki kumppanit sitoutuvat näihin periaatteisiin”, Puustinen sanoi.
Asia on Skanskalle tärkeä, sillä aliurakoitsijat tekevät yli puolet Skanskan työmailla tapahtuvasta rakennustyöstä. Puustisen mukaan uuden kumppanin on aina läpäistävä esivalintaprosessi ennen yhteistyön aloittamista. Tarkoituksena on varmistaa, että aliurakoitsija pystyy ja haluaa noudattaa lakisääteisiä vaatimuksia ja Skanskan toimintaperiaatteita.
Iso toimija voi näyttää esimerkkiä vastuullisuudessa myös muille hankintoja tekeville organisaatiolle. Tätä korosti Hanselin kehityspäällikkö Liisa Lehtomäki.
Hansel tekee valtion virastoille, laitoksille ja yliopistoille hankintoja 1,3 miljardilla eurolla vuosittain. Ensi vuoden alusta se alkaa hoitaa myös kuntien ja seurakuntien hankintoja.
”Toimintaamme ohjaa hankintalain ohella valtioneuvoston ohjeistukset, joissa linjataan vastuullisuuteen liittyviä asioita ja vaatimuksia”, Lehtomäki huomautti.
Hänen mukaansa kaikissa Hanselin hankinnoissa on mukana ympäristönäkökulma, jos se on suinkin määritettävissä. Sosiaalisen vastuun kysymyksissä pyritään tunnistamaan riskialttiit toimialat ja ottamaan tämä huomioon esimerkiksi riskimaista tehtävissä hankinnoissa.
Riskimaat työllistävät kohtuuttomasti
Yhteiskunnallisesti epävakaat riskimaat nousivat esille myös muissa puheenvuoroissa. Keskolla näiden maiden osuus hankinnoista on vain 1,2 prosenttia, mutta Matti Kalervon mukaan ne teettävät ylivoimaisesti eniten työtä.
”Riskimaista tehtävien hankintojen vastuullisuus kiinnostaa huomattavassa määrin myös sidosryhmiä, etenkin kansalaisjärjestöjä ja mediaa”, Kalervo totesi.
Valion raaka-aineista riskimaista tulee vain 0,08 prosenttia. Niistä hankitaan esimerkiksi ananasmehua ja eksoottisista hedelmistä tehtyjä soseita.
”Tällaiset hankinnat työllistävät välillä määräänsä nähden kohtuuttomasti, mutta tämän kanssa on vain elettävä”, Kirsti Rautio sanoi.
Lisätietoja: Siru Sihvonen, johtava asiantuntija, FIBS, siru.sihvonen@fibsry.fi, 0408446827
