Rahaa virtaa juuri nyt vastuullisuuden edistämiseen ennennäkemättömään tahtiin. Tuoreen HS Vision mukaan vastuullisuuteen pohjautuvien eli ns. ESG-rahastojen pääomat kasvoivat viime vuonna jo 1600 miljardiin dollariin. Kasvun vauhti on viime aikoina vain kiihtynyt.
Vaikka vastuullisen sijoittamisen rahavirrat kasvavat vauhdilla, yksityinen tai institutionaalinen sijoittaja ei voi vielä varmuudella tietää, että raha ohjautuu yhteiskunnallisesti kaikkein vaikuttavimpiin ratkaisuihin. Tämä johtuu yhteismitallisuuden ja läpinäkyvyyden puutteesta. Erilaisten raportointistandardien takia moni yritys joutuu ratkomaan, minkä standardin tai periaatteiden mukaan kannattaisi raportoida, jotta vastaisi rahoittajien ja muiden sidosryhmien odotuksiin.
Vastuulliset sijoittajat haastavat yrityksiä tavoittelemaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kehittämään sen arviointia.
EU-tason lainsäätäjät ovat jo heränneet ongelmaan ja parhaillaan kansainvälistä kestävän rahoituksen sääntelyä sovelletaan myös Suomeen. Sääntelyn käyttöönotto tulee lisäämään markkinatiedon määrää ja laatua sekä alentamaan viherpesun riskiä. Uskon, että kaikille yhteiset vähimmäisvaatimukset kirittävät myös edelläkävijöitä kehittämään uusia vastuullisen sijoittamisen ja sen kehittyneemmän version vaikuttavuussijoittamisen käytäntöjä.
Vastuulliset sijoittajat haastavat yrityksiä tavoittelemaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kehittämään sen arviointia. Myös vaikuttavuuden aikajänne muuttaa ajattelua: kun todellista vaikuttavuutta tavoitellaan, aikajänteet ovat paljon pidempiä kuin perinteiset strategiakaudet. Siksi tarvitsemme matkan varrelle väliaikatarkistuksia sekä mittareita ja indikaattoreita kuvaamaan suuntaa.
Harvardin professori George Serafeim tutkimustiimeineen ja kumppaneineen on yhdistänyt vaikuttavuuden tilinpidon malleihin helpottamaan päätöksentekoa ja vaikuttavuuden arviointia. Menetelmän vapaa käännös on ’vaikuttavuuspainotettu tilinpito’ (impact weighted accounts).
Serafeim on perustellut kansainvälisesti hyväksytyn taloudellisen tilinpäätösmallin käyttämistä analogiana ja ohjenuorana läpinäkyvyydellä ja tietojen vertailtavuudella. Lähestymistapa helpottaa myös talouden valjastamista yhteiskunnan ja ympäristön tilan parantamiseen sekä varmistaa mallin skaalautuvuuden ja kustannustehokkuuden.
Analogia on houkutteleva ja perustelut vahvat. Ennen vaikuttavuuden muuntamista euroiksi tai dollareiksi, monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita ratkovan liiketoiminnan vaikuttavuuden arviointi edellyttää kuitenkin poikkitieteellistä tutkimusta ja analytiikkaa. Kun vaikuttavuusketjut on huolella todennettu, universaali ja kansainvälisiin standardeihin perustuva vaikuttavuus-euro -’valuuttakurssi’ tulee yksinkertaistamaan erilaisten tuotteiden, palveluiden ja yritysten vertailua.
Datan viisaalla käytöllä niukoillakin resursseilla voi saada aikaan poikkeuksellista vaikuttavuutta.
Euro ei ole kuitenkaan yksiselitteinen yhteiskunnallisen arvon mitta. Esimerkiksi urheilussa joukkueiden suorituskykyä ja menestymisoletuksia on jo jonkin aikaa mitattu euroilla, pelaajien palkkapussien suuruudella. Vaikuttavuustermein pelaajabudjettia on käytetty menestyksen sijaismittarina (proxy). Ymmärrettävästi se on oikean suuntainen indikaattori, mutta se antaa silti vain rajallisen käsityksen joukkueen todellisesta potentiaalista; motivaatiota, intohimoa ja pelaajaprofiilien yhteensopivuutta ei suoraan palkkapussista näe.
Pelaajabudjettien käytön ennakoidun menestyksen mittarina haastoi 2000-luvun alussa näkyvimmin Michael Lewisin menestyskirjasta ja myöhemmin samannimisestä Moneyball-elokuvasta tuttu baseball-manageri Billy Beane. Beane pystyi kyseenalaistamaan pelaajien arvon vallitsevat valuaatiot ja lajin perinteiset johtamismallit uudenlaisella datan hyödyntämisellä ja tiedolla johtamisella.
Sama logiikka pätee vastuullisessa sijoittamisessa ja sen vaikuttavuudessa. Ratkaisuhakuisille yrityksille on luotava vertailukelpoisia mittareita, kasvavat pääomat on suunnattava mahdollisimman vaikuttavasti ja uusille innovaatioille on oltava tilaa. Datan viisaalla käytöllä niukoillakin resursseilla voi saada aikaan poikkeuksellista vaikuttavuutta. Siksi standardoitujenkin järjestelmien tulee olla joustavia ja hyödyntää lisääntyvää tietoa. Uuden tiedon pohjalta päivittyvät vastuullisuuden valuuttakurssit antavat parhaan mahdollisen vertailupohjan myös vaikuttavimpia sijoituskohteita etsiville.
Kimmo Lipponen
Kirjoittaja on FIBSin toimitusjohtaja ja Vaikuttavuusinvestoimisen kansallisen ohjausryhmän jäsen
kimmo.lipponen@fibsry.fi
