Vastuullisuudessa korostuu nyt yrityksen hallituksen rooli. Hallitus vastaa yrityksen strategiasta, johon vastuullisuus tulisi integroida, jos liiketoiminnan halutaan olevan aidosti kestävää. Hallituksiin kohdistuu siis syystäkin paljon odotuksia.
Odotuksiin nähden käsillä olevat FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksen tulokset ovat pettymys. Vain alle puolet yritysten hallituksista käsittelee vastuullisuutta säännöllisesti. Vaikka kehitystä on tapahtunut, tilannekuva ei ole kehuttava. Voisiko tuloksista kuitenkin päätellä jotakin enemmän?
Tuloksiin vaikuttaa ensinnäkin se, miten vastuullisuus yrityksessä määritellään. Kaikkea vastuullisuuteen liittyvää päätöksentekoa ei aina edes mielletä vastuullisuudeksi. Esimerkiksi henkilöstökysymyksiä on korona-aikana käsitelty monissa hallituksissa entistä enemmän – sekin kertoo jotakin, joskaan ei strategisesta vastuullisuudesta.
Voi myös olla, etteivät tutkimustulokset täysin heijasta todellisuutta. Kehitys on ollut nopeaa, ja hallituksen tahtotila ei ehkä vielä näy toteutuksessa. Etenkin johdon ulkopuolisen henkilön voi olla vaikea nähdä, kuinka paljon vastuullisuutta hallituksessa käsitellään. Asiasta tulisikin kysyä hallituksen jäseniltä itseltään. Toisaalta tietämättömyys kertoo itsessään vastuullisuuden tilasta. Hallituksen on katsottava peiliin, jos ”tone from the top” ei kuulu. Kun vastuullisuus on koko yritykselle tärkeää, hallituksen sitoutuminen on kaikille selvää.
Käsittelymäärää merkittävämpää on se, miten hallitus vastuullisuutta käsittelee.
Käsittelymäärää merkittävämpää on se, miten hallitus vastuullisuutta käsittelee. Jos vastuullisuus on vain hallituksen teemakokouksen aihe tai yksi kohta esityslistalla, suhteellisen säännöllinenkään käsittely ei vastaa sitä, että vastuullisuus liitetään kaikkeen päätöksentekoon, ja hallitus haastaa johtoa myös vastuullisuusjohtajaa laajemmin. Olennaista on vastuullisuuden yhteys yrityksen liiketoimintaan.
Tutkimustuloksissa hämmentää myös se, että vain vähän yli puolessa yrityksistä ainakin joku hallituksen jäsenistä hallitsee vastuullisuuden. Miten tilanne korjataan? Tarvitaanko raportoinnin ja sääntelyn asiantuntijoita, vai ennemminkin vastuullisuuskysymykset sisäistäneitä liiketoiminnan ammattilaisia? Entä kuinka monimuotoisuus otetaan huomioon? Selvää on, että vastauksia – ja edistystä – tarvitaan myös nimitystoimikunnilta ja suorahakukonsulteilta.
Huomiota tulisi kiinnittää hallituksen kokoonpanon lisäksi hallituksen koulutukseen.
Pitkällä tähtäimellä koko hallituksen on ymmärrettävä vastuullisuutta. Huomiota tulisikin kiinnittää hallituksen kokoonpanon lisäksi hallituksen koulutukseen. Avainasemassa on hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyö. Hallituksen vastuullisuusvaliokunta voi osaltaan tarjota mahdollisuuden syventyä aiheeseen. On kuitenkin varottava, ettei vastuullisuus jää valiokuntaan – hallitus vastaa vastuullisuudestakin lähtökohtaisesti yhdessä.
Yksi keino edistää vastuullisuutta hallitustasolla on yksinkertainen – se on keskustelu ja tilannearvion tekeminen. Esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä voi päästä alkuun:
- Onko hallitukselle selvää, mitä vastuullisuus juuri tässä yhtiössä tarkoittaa?
- Onko vastuullisuus yhtiön strategiaa ja integroitu kaikkeen toimintaan?
- Onko hallitus asettanut vastuullisuudelle tavoitteet, mittarit ja kannustimet?
- Saako hallitus olennaiset tiedot yhtiön kannalta relevanteista kysymyksistä?
- Miten hallitus seuraa – ja ennakoi – vastuullisuuden kehitystä?
- Viestiikö hallitus vastuullisuudesta selkeästi?
- Miten hallitus lähestyy eri sidosryhmiä?
- Onko hallituksella itsellään riittävä osaaminen ja toteutuuko monimuotoisuus?
Hanna-Mari Manninen
Partner, Head of Corporate Advisory, Compliance & Sustainability
Dittmar & Indrenius
Kirjoitus on osa FIBSin Yritysvastuu 2021: Vastuullisuus hallituksen ja ylimmän johdon agendalla -teemajulkaisua. FIBSin jäsenet voivat ladata julkaisun käyttöönsä täältä (luo käyttäjätunnus täällä.)
Dittmar & Indrenius on FIBS Partneri
