Vastuullisuus on noussut yritysten hallitusten agendalle pysyvästi. Vaikka vastuullisuus tarkoittaa eri yrityksille eri asioita, kaikki yritykset kohtaavat samat vastuullisuuteen liittyvät trendit ja ilmiöt. Tässä kirjoituksessa tarkastelen, millaiset ilmiöt vaikuttavat hallitustyöhön kuluvana vuonna.
1. Epävarmuuden aika jatkuu
Vuosi 2022 oli täynnä odottamattomia haasteita, jotka vaikuttivat yritysten liiketoimintaan. Samaan aikaan ilmastonmuutos, luontokato ja muut globaalit ongelmat veivät maailmaa kohti pysyvämpää epävarmuutta. Vuonna 2023 tilannetta vaikeuttavat edelleen Ukrainan sota, geopoliittiset jännitteet, jatkuvat toimitusketjuongelmat ja inflaatio, jotka eivät välttämättä ole luonteeltaan ohimeneviä.
Epävarmuus ei kuitenkaan ole vähentänyt yritysten vastuullisuutta. Ukrainan sota on vahvistanut yritysten eettisiä toimintatapoja ja sotaa seurannut energiakriisi siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Yritykset haluavat olla osa kestävää kehitystä. Samalla myös lyhyemmän tähtäimen riskeiltä suojautuminen ja kannattavuuden varmistaminen ovat osa yritysvastuuta. Taloudellinen vastuu luo perustan yritysvastuun muille ulottuvuuksille.
2. Hallituksen strateginen ote vahvistuu
Vastuullisuudesta on tullut yhä useammalle yritykselle liiketoimintaa ja strateginen kysymys, jota sijoittajat ajavat. Vuonna 2023 hallitukset jatkavat sen pohtimista, kuinka vastuullisuudella luodaan arvoa omistajille ja laajemmin sidosryhmille. Integroidaanko kestävä kehitys nykyiseen liiketoimintaan vai tehdäänkö täydellinen transformaatio? Vastauksia on yhtä monia kuin yrityksiäkin. Kaikissa yrityksissä on kysyttävä ensin, mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri meille – ja mihin me vaikutamme (ilmastonmuutos kuuluu jokaiselle). Hallitukset huolehtivat myös siitä, että vastuullisuus on tavoitteellista ja mitattavaa, ja että mittarit yhdistyvät oikealla tavalla palkitsemiseen.
3. Vastuullisuus juridisoituu
Tänä vuonna monien yritysten on valmistauduttava erityisesti kestävyysraportointidirektiiviin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja yritysvastuudirektiiviin (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD). Kiteytetysti joulukuussa hyväksytty ja asteittain sovellettavaksi tuleva kestävyysraportointidirektiivi määrittää, mitä kestävyysseikoista tulee raportoida. Yhä valmisteilla oleva yritysvastuudirektiivi puolestaan kertoo tarkemmin, miten yritysten tulee toimia, jotta haitallisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia voidaan hallita. Direktiivit kytkeytyvät yhteen ja vaikuttavat arvoketjujen kautta lähes kaikkiin yrityksiin.
Hyvä hallitus ymmärtää, miten sääntely soveltuu heidän liiketoimintaansa ja huolehtii valmistautumisesta hyvissä ajoin. Hallitus myös seuraa ja ennakoi vastuullisuuteen liittyvää uutta sääntelyä – sellaistakin, josta ei vielä tiedetä paljon. Esimerkiksi Euroopan komissiolta odotettavissa oleva, viherpesua ratkova Substantiating green claims -ehdotus herättänee monessa yrityksessä mielenkiintoa.
4. Avainsana on arvoketju
Vaikka EU:ssa ei ollakaan päästy yhteisymmärrykseen siitä, tulisiko puhua arvo-, toimitus- vai toimintaketjuista, selvää on, että monien yritysten suurimmat ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset tapahtuvat niiden sopimuskumppaneiden ja näiden kumppaneiden toiminnassa, yleensä toisessa maassa. Vuonna 2023 hallitukset pyrkivät ottamaan tätä kokonaisuutta haltuun – ennen kuin siihen velvoittaa yhä enemmän myös sääntely. Haaste on valtava. Juuri arvoketjuissa ovat kuitenkin myös vihreän siirtymän avaimet. Miten pienet ja keskisuuret yritykset, joita sääntely ei toistaiseksi koske suoraan, saadaan paitsi minimoimaan haitalliset vaikutuksensa myös tarttumaan kestävän kehityksen tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin?
5. Oikeustapausten määrä lisääntyy
Kun sääntely kiihtyy ja paineet vastuullisuuteen kasvavat, etenkin ilmastoon ja viherpesuun liittyvien oikeudenkäyntien määrä lisääntyy. Valveutuneet hallitukset seuraavat tätä kehitystä vuonna 2023 tarkasti – virheelliset vastuullisuusväittämät ovat yrityksille paitsi juridinen myös merkittävä maineriski. Kasvavalla oikeuskäytännöllä on myös tärkeä itseisarvo – se määrittää tarkemmin, miten lakeja sovelletaan.
6. Hallitus kantaa vastuun
Vastuullisuuden sääntely tuo myös hallituksen vastuun suurennuslasin alle. Kestävyystiedot on jatkossa julkaistava osana kestävyysraportoinnin piiriin kuuluvien yritysten hallitusten toimintakertomusta, ja toimintakertomuksen allekirjoittava hallitus vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tulevaan yritysvastuudirektiiviin on puolestaan ehdotettu johtoa koskevaa nimenomaista huolellisuusvelvollisuutta.
Hallituksen vastuu on jo nyt tosiasia, josta hallitusten on lähdettävä. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti hallituksen on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua, mikä voi tarkoittaa niin kestävän kehityksen asianmukaista huomioon ottamista yhtiön liiketoiminnassa kuin kestävyyssääntelyn noudattamistakin. Yleisen huolellisuusvelvoitteen vastainen toiminta saattaa johtaa hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuun syntymiseen.
7. Sidosryhmäyhteistyö hakee muotoaan
Globaalisti nouseva stakeholder governance -ajattelu vaikuttaa myös Suomessa. Sijoittajilla ja muilla sidosryhmillä on enenevässä määrin yhteiset intressit, mutta vain sijoittajilla osakkeenomistajina on mahdollisuus vaikuttaa yhtiön suuntaan yhtiökokouksessa. Vuonna 2023 hallituksilla riittää pohdittavaa siinä, miten vuorovaikutus sidosryhmien kanssa organisoidaan. Esillä on ollut myös aiheeseen liittyvä itsesääntely eli esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistyksen suositus – voisiko siitä tulla uusi koodi Hallinnointikoodin ja Ostotarjouskoodin rinnalle?
8. Kyberturvallisuus pysyy agendalla
Kyberturvallisuudesta puhutaan säännönmukaisesti suurena kysymyksenä, mutta käytännössä yritykset ovat vasta alkaneet käsitellä kyberturvallisuusasioita strategisella tasolla. Vuonna 2023 yritysten kyky reagoida kyberhyökkäyksiin ja toipua niistä on ratkaisevan tärkeää. Hallitusten on varmistettava, että heidän yrityksellään on suunnitelmat ehkäistä, reagoida ja toipua kyberhyökkäyksistä. Tämä luonnollisesti edellyttää, että yrityksessä hallitaan dataa ja teknologiaa muutenkin tehokkaasti.
9. Monimuotoisuus on myös hallituksen asia
Vuonna 2023 hallitukset – ja hallitusten nimittäjät ja valitsijat – katsovat peiliin. Monimuotoisuuden on toteuduttava myös hallituksissa, mikä asettaa uusia vaatimuksia muun muassa hallitusten kokoonpanolle. Naisten matka hallituspaikoille kiihtyy lakisääteisestikin, sillä uusi direktiivi sukupuolten välisestä tasapainosta pörssiyhtiöiden hallituksissa edellyttää suurten pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosenttia naisia kesäkuuhun 2026 mennessä.
Osa hallitusten monimuotoisuutta on laaja osaaminen. Osaamisen yhtenä elementtinä on nykyään vastuullisuusosaaminen, jota ei voi korvamerkitä vain yhdelle hallituksen jäsenelle. Kaikkien hallituksen jäsenten on kouluttauduttava vastuullisuusasioissa ja sitouduttava kestävään kehitykseen. Hallituksen kokoonpano, osaaminen ja viestintä vaikuttavat siihen, kuinka uskottavaa koko yrityksen vastuullisuustyö on.
Hanna-Mari Manninen
Partner, Head of Corporate Advisory, Compliance & Sustainability
Dittmar& Indrenius Asianajotoimisto Oy
hanna-mari.manninen@dittmar.fi
Juridisia näkökulmia vastuullisuuteen kuulet FIBSin ja Dittmar & Indreniuksen kevätkauden Pinnalla juridiikassa -webinaareissa, ilmoittaudu mukaan:
- 1.3. Pinnalla juridiikassa: Kilpailuoikeus, julkiset hankinnat ja vastuullisuus
- 25.4. Pinnalla juridiikassa: Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja yritysvastuudirektiivi (CSDDD)
Dittmar & Indrenius on FIBSin Partneri yritysvastuulainsäädännön osa-alueella.
