Toimittaja Pekka Seppänen herätteli kolumnissaan keskustelua yritysten vastuullisuudesta, miten oikeastaan pitäisi määritellä milloin yritys on vastuullinen, ja toteaa, että vastuullisinta olisi lopettaa vastuullisuudesta puhuminen.
Seppänen osaa talousviestinnän sisäpiiriläisenä arvioida vastuullisuus-teemaa kiinnostavasti sekä yritysten, valtion, että kuluttajan näkökulmasta. Hänen keskeisiä väittämiään ovat, että yritykset itse määrittelevät vastuullisuutensa, ja että vastuullisina pidetyillä yrityksilläkin on toimintoja, joita ei voi mitenkään pitää ympäristövastuullisina tai eettisinä.
Toisin kuin Seppälä kolumnissaan toteaa, yritykset eivät itse määrittele vastuullisuuttaan, vaan omistajat, sijoittajat, työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Yritykset hyödyntävät vastuullisuustyössään myös kansainvälisiä viitekehyksiä, jotka tähtäävät objektiiviseen arviointiin, sekä kattavasti toimintansa vastuullisuutta konkreettisesti mittaavaa dataa.
Ratkaisuksi määrittelyongelmaan Seppänen tarjoaa tuttua ja turvallista lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia.
Monessa asioissa, kuten minimityöoloissa, näitä pitääkin olla. Valitettavasti kuitenkin esimerkiksi ympäristöasioissa on vaikeaa saada aikaan nopeaa konsensusta edes Suomessa saati sitten EU-tasolla tai globaalisti. Valtion tehtävänä on luoda yritysvastuulle reunaehdot ja tarjota ohjausta, mutta kaikkea ei voi jättää valtion ohjauksen varaan.
On tehokkaampaa, että yritykset ottavat tutkijoiden ja kansainvälisten sopimusten suositukset käyttöön suoraan omassa toiminnassaan. Asian ydin on kuitenkin siinä, että tasapainoilussa luonnon kantokyvyn, työntekijöiden elannon ja Suomen tulevaisuuden kesken ei ole helppoja vaihtoehtoja.
Olemme FIBSissä viimeisen lähes 20 toimintavuotemme aikana nähneet läheltä, että suomalaisyrityksissä on tehty viimeisten vuosikymmenten aikana todella paljon töitä liiketoiminnan vastuullisuuden kehittämisen eteen. Näin ennen kaikkea siksi, että yritykset voivat varmistaa toimintaedellytyksensä myös tulevaisuudessa muun muassa parhaiden osaajien sekä kestävien raaka-aineiden saatavuuden osalta. Samoilla markkinoilla toimiviin kansainvälisiin yrityksiin verrattuna monet suomalaisfirmat ovat useilla mittareilla parantaneet toimintansa ympäristö- ja muuta kestävyyttään.
Yksikään yritys ei ole täydellinen tai valmis näissä kysymyksissä, mutta yksi asia on varma: käytettiin mitä termiä hyvänsä, yritysten vastuullisuudesta ja kestävästä liiketoiminnasta täytyy keskustella jatkossa entistäkin enemmän.
Mikko Routti
Toimitusjohtaja, FIBS
mikko.routti@fibsry.fi
