Voivatko yritykset johtaa maailman tarvitsemaa muutosta?

11 tammikuuta 2023

Arvostettu The Economist julisti viime vuonna, että ‘ESG ei pelasta maailmaa’. Väite oli provokatiivinen ja siinä on pointtinsa; ei maailmaa akronyymeillä muuteta.

Maailma on kuitenkin muuttumassa ennennäkemättömällä vauhdilla, talousjärjestelmät ja yritykset vihreine siirtymineen ovat tuon muutoksen ytimessä. Kun yritykset ratkovat oman liiketoimintansa haasteiden lisäksi, ja avulla, myös maailman suurimpia kestävyyshaasteita, uudenlainen pelikirja on yritysten johdolle enemmän kuin tarpeen.

Tässä uudessa maailmassa oikeaa ja väärää ei eroteta samalla tavalla ja samoin mittarein kuin aiemmin, joten yrityksen omien arvojen ja toiminnan tarkoituksen rooli korostuu. Varmaa on se, että yrityksillä on ja tulee olemaan aivan keskeinen rooli nykyistä kestävämmän maailman rakentamisessa.

Vauhditamme vastuullisuuden tekijöitä kohti kestävämpää maailmaa

Vuoden alun trendi- ja megatrendikoosteet viitoittavat tuttuun tapaan, mihin kiinnitämme huomiota tulevina kuukausina. Ne antavat arvokasta näkymää liiketoimintaympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista. Ratkaisut siitä, mitä ne tarkoittavat oman toiminnan kannalta, tehdään jokaisen organisaation sisällä peilaten tarkoitukseen ja arvoihin. Sen mekin teimme. Käänsimme katseemme FIBSin tarkoitukseen ja arvoihin ja pohdimme, miten ne ohjaavat meitä arjessa.

FIBSin olemassaolon tarkoituksena on vauhdittaa vastuullisuuden tekijöitä kohti kestävämpää maailmaa. Autamme jäseniämme löytämään ratkaisuja kolmeen aikamme merkittävimpään globaaliin haasteeseen; ilmastohätätilaan, luontokatoon ja kasvavaan eriarvoisuuteen. Uskomme, että tämä tapahtuu yritysten johtamisen ja yritysvastuun ammattilaisuuden jatkuvan uudistumisen ja organisaatioiden kyvykkyyksien kasvattamisen kautta.

Kun asiantuntijapartnereidemme ja jäsentemme muodostaman aktiivisen verkoston oppeja, käytäntöjä ja ratkaisuja viedään eteenpäin jäsenyrityksissä, syntyy aitoa muutosta kohti kestävämpää maailmaa.

Yli 400 jäsenen yritysvastuuverkostomme on monimuotoinen, Suomen suurimmista yrityksistä yhden hengen asiantuntijayrityksiin ja vastuullisuustyön edelläkävijöistä aiheen kanssa vasta aloitteleviin. Kaikille jäsenillemme keskeinen kysymys aidon vaikuttavuuden aikaan saamisen kannalta on se, miten liiketoiminta ja vastuullisuus yhdistetään kannattavasti ja kaikkein vaikuttavimmin sekä mihin ja miten rajalliset resurssit käytetään.

Kestävyystiedot ovat jo nyt, ja tulevat olemaan yhä useammin päätöksenteon kriteerinä sijoituspäätöksissä, luotonannossa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa. Raportointiin kerättävä data on erittäin arvokasta tietoa johtamisen tueksi ja tulevaisuuteen varautumiseksi.

Yritysvastuu on kuitenkin paljon muutakin kuin raportointia, ja pää kannattaa pitää kylmänä raportointihälyn ja kirjainyhdistelmien keskellä, kuten FIBSin Heidi Melkas kirjoittaa blogissaan: ”Jos vastuullisuustekemisen raportointi on yhtään tuttua, pätevät edelleen vanhat, hyvät konstit: tärkeää on yrityksen toiminnan, vaikutusten ja sidosryhmien kannalta olennaisiin seikkoihin keskittyminen, strateginen lähestymistapa, tavoitteiden asettaminen ja kehityksen systemaattinen seuraaminen, sekä hyvään hallintotapaan pohjaaminen.”

Arvojen tehtävä on auttaa tunnistamaan valintoja, jotka edistävät meille tärkeitä asioita.

Yhä kompleksisemmaksi muuttuvassa maailmassa ja koko talousjärjestelmän perusteiden järkkyessä on sellaisia epävarmuustekijöitä, joihin yritykset eivät voi reagoida pelkästään vanhoin konstein. Tällaisessa tilanteessa jo todennettujen toimintojen faktapohjainen managerointi vaatii tuekseen uudenlaisen, ja osin ennakoimattoman tulevaisuuden, kokonaisuuden arvopohjaista johtamista.

Kun selkeitä vastauksia ja ohjenuoria kaikkiin vastuullisuuskysymyksiin ei vielä ole, arvojen tehtävä on auttaa johtamisen kriittisissä valinnoissa ja arjessa tunnistamaan teemmekö sellaisia valintoja, jotka edistävät meille tärkeitä asioita.

Me FIBSissä näemme, että verkostomme yhteiset arvot, edelläkävijyys, yhteistyö ja vaikuttavuus, auttavat meitä viemään liiketoimintaa kohti konkretiaa ja kestävämpää maailmaa.

Edelläkävijyys on suunnan ja esimerkin näyttämistä

Uskomme, että kestävämmän maailman rakentamisessa edelläkävijöille lankeaa kunnian lisäksi myös vastuuta. Edelläkävijä näkee jotain, mitä muut eivät vielä ole tunnistaneet. Maalimme on kaikille yhteinen – inhimillisen toiminnan sopeuttaminen tieteen tunnistamiin planetaarisiin rajoihin. Edelläkävijöillä on mahdollisuus jakaa tietoaan ja auttaa muita samaan maaliin tähtäämisessä.

Jokaisella jäsenellämme on tässä uuden, yhteisen tiedon ja osaamisen luomisessa myös roolinsa kaikissa keskusteluissa ja dialogeissa, joita tilaisuuksissamme käydään.

Yritysvastuun substanssikysymysten lisäksi tänä vuonna on mitä luontevinta puhua myös siitä, miten asioita yhdessä tehdään. Vaikuttavimman muutoksen aikaansaamiseksi meidän on tärkeää luoda kestävyyttä tukevaa yrityskulttuuria. Edelläkävijät sitä jo tekevät.

Yhteisen ymmärryksen luomiseen siitä, mikä juuri meille on olennaista ja miten konkreettisesti edistämme kestävyyttä jokainen työpäivissämme, kannattaa käyttää aikaa. Me ihmiset osallistumme ja annamme osaamispääomaamme vain sellaiseen, jonka koemme koskettavan meitä. Esimerkiksi raportoinnin ja sääntelyn lisääntymisen myötä vastuullisuuskysymykset laskeutuvat yhä useamman ihmisen työpöydälle ja toiminnon agendalle. Se on ihmisten johtamisen näkökulmasta merkittävä muutos.

Tarvitsemme entistä vahvemmin tunnetta siitä, että olemme ratkomassa globaaleja haasteita yhdessä.

Huomiota on siis hyvä suunnata uusien vaatimusten opettelun ohessa myös siihen, millaista tunnelmaa me asiantuntijoina, esimiehinä tai johtajina omalla arjen toiminnallamme luomme? Välittyykö kasvavan työmäärän lisäksi myös vastuullisuustyön merkityksellisyys? Miten yrityksemme käytännöt tukevat uusien, monimutkaisten kestävyysteemojen mukaan tuloa arkeen? Onko se tunnistettu ja osaammeko puhua siitä hektisessä arjessa?

Jokainen voi tässä toimia, omasta tittelistä riippumatta, ainakin tunnelman johtajana – ehkä jopa tunnelmaedelläkävijänä. Tarvitsemme kaikki entistä vahvemmin tunnetta siitä, että olemme ratkomassa globaaleja haasteita yhdessä, niitä on mahdollista ratkaista ja kaikilla on siinä roolinsa. Työhyvinvoinnin ja työn merkityksellisyyden kysymykset ovat oleellinen osa yritysten vastuullisuuden ja kestävyyden johtamista.

Yhteistyö tuo erilaiset toimijat yhteen

FIBSissä yhteistyö on konkreettisesti meidän jokaisen pöydällä jokaisena työpäivänä. Yhteistyötä tehdään niin jäsenorganisaatioiden kuin muiden vastuullisuuskentän toimijoidenkin kanssa. Myös valtiolliset toimijat ja erilaiset yhteisöt kuuluvat yhteistyötahoihimme. Pidämme kynnyksen dialogille matalana, ja myös yhdistämme eri toimijoita mielellään keskenään.

Vastuullisuuskentässä organisaatioiden välinen yhteistyö on toki ollut jo pitkään keskeinen toimintatapa. Taakse ovat jääneet ajat, jolloin yritykset ja kansalaisjärjestöt pälyilivät toisiaan yhteistyömahdollisuuksia ehkä epäluuloisestikin tunnustellen. Käytännön tasolla viimeistään Agenda 2030 pakotti eri toimijat esille siiloistaan ja linjaamaan resurssit yhteisten tavoitteiden taakse.

Nyt suuryritykset linjautuvat joukolla isoihin, globaaleihin vastuullisuusrintamiin, kuten World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) verkostoon. Tämän kansainvälisen vastuullisuusverkoston eri toimialojen kestävyyspolkuja viitoittavassa Visio 2025: Muutoksen aika raportissa painotetaan, että yritykset voivat johtaa muutosta globaalien kriisien ratkomiseksi. Mutta niiden on edistettävä tätä systeemistä muutosta yhteistyössä tutkimusyhteisöjen, poliittisten päättäjien, rahoituslaitosten, sijoittajien ja kuluttajien kanssa.

Moniammatillinen yhteistyö korostuu

Vastuullisuuden kokonaisuus moniammatillistuu ja yritysten sisäisen yhteistyön merkitys kasvaa merkittävästi lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi raportoinnin ja sääntelyn lisääntymisen myötä kestävyys- ja vastuullisuuskysymykset laskeutuvat uusien ihmisten työpöydille. Vastuullisuustyöhön tarvitaan mukaan entistä systemaattisemmin laki- ja talousosaajien ja datan sekä järjestelmien osaajien lisäksi yrityskulttuurimuotoilijat, henkilöstön kehittäjät sekä työyhteisöviestijät ja tietysti organisaation ylin johto. Edelläkävijöillä nämä moniammatilliset tiimit ovat jo täydessä työn touhussa varmistamassa vastuullisuustoimien samanaikaisen vaikuttavuuden ja vaatimustenmukaisuuden.

Edelläkävijäyrityksissä vastuullisuusosaajat, talouden ammattilaiset, juristit ja ylin johto muodostavat monialaisen työryhmän.

Marraskuussa 2022 kokoontuneessa YK:n ihmisoikeusfoorumissa todettiin etenkin juristien ja vastuullisuusasiantuntijoiden toimintakenttien yhteensovittamisen olevan ensiarvoisen tärkeää. Siinä missä yritysten vastuullisuusasiantuntijat ovat tottuneet toimimaan jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä epävarmuustekijöiden keskellä, juristeilla on tarve saavuttaa selkeys ja siten turvata yrityksen selustaa. Näiden lähestymistapojen yhteensovittamisella vastuullisuusteemat eivät typisty takaisin vastuullisuustyön alkuajoille tyypillisiksi rasti-ruutuun-harjoituksiksi ja vastuullisuustyö täyttää varmasti kiristyvän sääntelyn vaatimukset.

Edelläkävijäyrityksissä vastuullisuusosaajat, talouden ammattilaiset, juristit ja ylin johto muodostavat monialaisen työryhmän. Tavoitteisiin pääsyn varmistaa vastuullisuusteemojen nostaminen ylimmän johdon suorituskykymittareihin. Tämäkin mahdollisuus on vielä valtaosalla yrityksistä käyttämättä.

Vaikuttavuuden arvioinnin haaste

Vaikuttavuutemme syntyy yhdessä aikaan saadusta, tavoitteellisesta ja todennetusta muutoksesta. Vaikuttavuuden arviointi on monella vielä alkuvaiheessa. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä myös itse, kirittäen sekä oman toimintamme, että jäsenistömme toiminnan vaikuttavuuden todentamista.

Erilaisten toimijoiden vastuullisuustyön eritahtisuus kannustavat muodostamaan ennakkoluulottomia yhteistyöverkostoja.

Oman toimintamme ja jäsenistömme kokonaisvaikuttavuuden laskeminen on tänä keväänä ensi kertaa käsillä uuden partnerimme Upright’in mahdollistamana. Tulokset julkaistaan toukokuussa ja ne antavat erinomaisen pohjan paitsi nettovaikuttavuuden arvioinnille myös metodologian kriittiselle tarkastelulle ja jatkokehitykselle.

Erilaisten ja erikokoisten toimijoiden vastuullisuustyön eritahtisuus ja erilaiset mittakaavat kannustavat parhaimmillaan muodostamaan ennakkoluulottomia yhteistyöverkostoja. Maailmanlaajuisesti yli 90 % yrityksistä on pk-yrityksiä. Pk-sektori on merkittävä osa myös globaalien yritysten toimitusketjuja. Siksi näidenkin yritysten saaminen mukaan vastuullisuustyöhön on kaikkien etu ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tae. Harvalla pk-yrityksellä on kuitenkaan mahdollisuutta resursoida erillisiä vastuullisuustoimintoja, joten avun ja tuen tarve on erityisen tärkeä.

Jäsenistömme asiantuntija- ja konsulttiyrityksissä on valtavasti osaamista ja halukkuutta auttaa. Yhdessä 4FRONTin kanssa kehittämämme Yritysvastuun itsearviointityökalu tarjoaa konkretiaa niin aloittelijoille kuin jo pidemmälle ehtineille.

Muutos lähtee kuitenkin aina yksilöstä ja hänen halustaan toimia toisin. Yksittäisen vastuullisuusasiantuntijan, -päällikön tai johtajan voimin muutosta ei tapahdu tai se on liian hidasta. Ihmiset yhdessä tekevät muutoksen ja saavat aikaan vaikuttavuuden – niin täällä FIBSin toimistolla kuin jäsenyrityksissämmekin. Siksi kollegiaaliseen tukeen kurkottaminen, henkilökohtaiseen vastuullisuussparraukseen hakeutuminen, mentorointiohjelmat tai vaikka oman vertaisverkoston rakentaminen ovat investointeja, jotka kantavat pitkälle. Vastuullisuudessa olemme kaikki koko ajan keskeneräisiä, mutta kehitymme yhdessä, yhteistyöllä.

Tulevaisuuden edelläkävijät liikuttavat muitakin kohti kestävyyttä

Kaikkien ei tarvitse tähdätä heti edelläkävijöiksi, mutta kaikkien on tärkeää olla mukana. Edelläkävijyys on tulevaisuudessa arvonluontia kaikille, sekä yritykselle itselleen että ympäröivälle yhteiskunnalle. Se edellyttää vahvaa ja hierarkioista vapaata yhteistyötä, tiedolla johtamista sekä muutoksen teorian ja vaikuttavuusketjujen ymmärrystä.

Me väitämme, että edelläkävijät johtavat kestävyys- ja vastuullisuustoimia tiedon lisäksi sydämellä ja vahvalla, dialogiin perustuvalla yhteistyöllä. Vain niin saamme kaikki mukaan ja nykyistä kestävämmän maailman. Olemme verkostona tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen sekä valmiita että erittäin motivoituneita.

Kirjoittajat:

Greta Andersson, yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Angelina Kuokkanen, yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Marja Kurkela, yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, FIBS
Heidi Melkas, yritysvastuuasiantuntija, FIBS

Lue & tutustu myös:

FIBSin toiminta
close