FIBSin tuoreessa Yritysvastuu 2019 -tutkimuksessa tarkastellaan myös yritysvastuuammattilaisten asemaa Suomessa. Kiinnostavista tutkimustuloksista löytyy muutama selkeä trendi:
(1) Yritysvastuuammattilaisten määrä on pysynyt samana viime vuodesta: noin 60 prosentilla yrityksistä on yritysvastuusta vastaava johtaja tai päällikkö. Tulos on kiinnostava, koska epäilemättä paine yhä vaikuttavammalle vastuullisuustyölle kohdistuu jokaiseen yritykseen. Samalla yritysvastuun ala ammattimaistuu vauhdilla, ja esimerkiksi vastuulliseen liiketoimintaan keskittyneitä maisteri- ja koulutusohjelmia on tarjolla kenties enemmän kuin koskaan aiemmin.
Ala on nosteessa joka mittarilla, mutta jostain syystä tämä ei vielä näy rytinällä yritysten vastuullisuustiimeissä. Toki yritysvastuun ammattilaisia työskentelee muuallakin – tulosten mukaan esimerkiksi liiketoiminnan kehityksessä ja strategiatyössä (9 % vastaajista), operatiivisessa johdossa (9 %), hallinnossa (7 %) sekä laadunvalvonnassa ja tuotekehityksessä (6 %).
Viimeistään nyt on korkea aika tunnistaa ja tunnustaa yritysvastuuammattilaisten erityisosaaminen, jollaista jokaisella riskeistään ja tulevaisuudestaan kiinnostuneella yrityksellä kannattaa olla palkkalistoillaan. Hyvä uutinen kuitenkin on, että enemmistö sekä yritysvastuun ammattilaisista että toimitusjohtajista näkevät alan resurssoinnin kasvavan tulevaisuudessa.
(2) Neljännes yritysvastuuammattilaisista työskentelee viestinnässä, mikä on linjassa tutkimuksen toisen tuloksen kanssa: yli 60 % vastanneista yrityksistä tavoittelee vastuullisuustyöllään ennen kaikkea maine- ja brändihyötyjä. Myös alan vaativa raportointi näkyy osaltaan tässä tuloksessa.
Liiketoiminnan kehityksen ja strategian parissa työskentelevien yritysvastuuammattilaisten määrä (9 % vastaajista) on kasvanut viidellä prosentilla viime vuodesta, yhtä nopeasti kuin yritysvastuuammattilaisten määrä viestintätiimeissä.
Me FIBSissä toivotamme tämän kehityssuunnan ilolla tervetulleeksi, ja haastamme yhä useampaa yritystä ottamaan vastuullisuusasiantuntijat tiiviimmäksi osaksi muitakin liiketoiminnan funktioita, erityisesti strategia- ja tuotekehitystyöhön.
(3) Päätoimisista vastuullisuusjohtajista vain alle puolet kuuluu yrityksensä johtoryhmään. Lisäksi vain hieman yli puolet vastaajista kertoo, että heidän edustamiensa yritysten hallitukset käsittelevät vastuullisuusasioita säännöllisesti. Näistä luvuista molemmat ovat pysyneet samana tai jopa laskeneet hieman viime vuodesta.
Tulos on yllättävä erityisesti nyt, kun keskustelu muun muassa ilmastonmuutoksesta, työelämän yhdenvertaisuudesta ja globaaleista työoloista on muuttunut entistä kiireellisemmäksi, ja näitä teemoja koskevat kansainväliset sitoumukset, kansalliset lait, sijoittajien vaatimukset ja kuluttajien odotukset kehittyvät vauhdilla.
Ollakseen osa globaaleiden haasteiden ratkaisua, yritysten pitää olla sitoutuneita vastuullisuustyöhön ylhäältä alas asti. Toivomme, että nämä luvut kasvavat merkittävästi kuluvan vuoden aikana. FIBS Leader -keskustelufoorumi on yksi keino pitää ylin johto ajan tasalla yritysvastuun liiketoimintavaikutuksista ja tulevaisuuden trendeistä.
(4) Yritysvastuun ammattilaiset kokevat, että toimitusjohtajien heidän työlleen antama painoarvo on laskussa, mikä yllättää erityisesti tässä ajassa. On mahdollista, että yritysvastuun paineet kasaantuvat alan ammattilaisten niskaan, mutta eivät vielä juuri näy toimitusjohtajien pöydillä.
Sama trendi näkyy myös PwC:n tuoreimmassa toimitusjohtajatutkimuksessa, jonka mukaan globaalien suuryritysten toimitusjohtajat ovat huolissaan esimerkiksi liiallisesta lainsäädännöstä, politiikan epävarmuudesta ja osaajapulasta. Vasta listan sijalta 13 löytyy aikamme suurin haaste, ilmastonmuutos.
Näyttää siltä, että yritysten johtoportaissa vastuullisuuskysymyksiä pidetään tärkeinä, mutta ei kovin kiireellisinä. Yritysvastuualan seuraava suuri haaste onkin saada liiketoiminnan päätöksentekijät ymmärtämään globaalien haasteiden kiireellisyys, mutta myös niiden tarjoama miljardibisnes, mistä ei kannata jäädä sivuun. Edelläkävijäyritykset pienentävät oman toimintansa vastuullisuusriskejä, mutta myös kehittävät tuotteita ja palveluita, jotka vauhdittavat muutosta kohti hiilineutraalia ja yhdenvertaista maailmaa.
(5) Yritysten ja järjestöjen välinen sopimuspohjainen yhteistyö on tämän vuoden tuloksissa suurin putoaja: 20 % yritysvastaajista kertoo tekevänsä sopimuspohjaista yhteistyötä kansalaisjärjestön kanssa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 35 %.
Globaalit haasteet vaativat monialaista yhteistyötä, joten on erittäin tärkeää, että eri sektoreilla työskentelevät asiantuntijat löytävät tapoja pysyä toisilleen relevantteina kumppaneina myös jatkossa. Me FIBSissä näkisimme mielellämme, että yritysvastuutyö muuttuisi entistä enemmän verkostomaiseen suuntaan, ja kansalaisjärjestöissä työskenteleviä erityisasiantuntijoita hyödynnettäisiin useammin esimerkiksi yritysten tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.
Yritysvastuun ammattilaiset ovat yksi keskeinen kohderyhmämme, ja haluamme jatkossa seurata entistä tarkemmin tämän kasvavan ammattikunnan roolin kehittymistä yrityksissä. Tulevana vuonna julkaisemme ensimmäisen vain yritysvastuun asiantuntijoita käsittelevän tutkimuksemme – seuraa viestintäämme!
Riikka Leppänen
Asiantuntija, sosiaalinen vastuu, FIBS
riikka.leppanen@fibsry.fi
Lue myös:
- Tältä näyttää vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuus – juuri nyt!
- Blogi: Onko yritysvastuu vieläkin vain maineenkiillotusta?
- Blogi: Kenen vastuulla on megaongelmien ratkaisu?
- Yritysvastuu 2019 – Tiivistelmä
- Yritysvastuu 2019 – Tutkimusraportti (avoin FIBSin jäsenille, edellyttää käyttäjätunnusta)
- Tiedote: Yritykset todella heränneet ilmastonmuutokseen – mutta eivät vielä luonnon monimuotoisuuden suojeluun
