PwC julkaisi viime viikolla tilivuotta 2017 koskevan yritysvastuubarometrinsa, jossa arvioidaan raportoinnin ja viestinnän kautta suomalaisyritysten vastuullisuuden johtamista. Barometri on vakiintunut osa suomalaisen yritysvastuun tasoa mittaavaa infrastruktuuria ja käsitti nyt 165 yrityksen vastuullisuusraportointia. FIBS on vuodesta 2013 lähtien toteuttanut vuosittain noin 200 yritysjohtajaa kattavan laajan kyselytutkimuksen, jossa mitataan yritysvastuun tilaa haastattelumuotoisen kyselytutkimuksen muodossa; fokuksena ovat vahvasti yritysvastuun liiketoimintahyödyt, haasteet ja mahdollisuudet. Miten dokumenttianalyysin ja haastattelututkimuksen antamat kuvat eroavat toisistaan, vai eroavatko ne?
Lisää raportoijia?
Vaikka käytössä on vain suppea tiivistelmä barometrin erittäin laajasti aineistosta, on kiinnostavaa tehdä vertailua. Ensinnäkin kirjanpitolain muutos on laajentanut ja formalisoinut yritysvastuuraportointia. Vuonna 2017 raportoivien yritysten määrä kasvoi noin 10% 165:een. Onko se paljon vai vähän? Suomessa on noin 500 yritystä, joiden liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa. Olisiko kasvua ollut ilman lainsäädäntöäkin? On poliittinen päätös, mikäli raportoivien yritysten määrää halutaan kasvattaa satoihin Ruotsin ja Tanskan tyyliin laskemalla pakollisen raportoinnin alarajaa.
Kasvihuonepäästöjä raportoi jo 75% yrityksistä, mikä ei ole yllätys, mutta teemasta yrityksille koituvasta taloudellisesta vaikutuksista kuten taloudellisista riskeistä raportoi tarkemmin vain alle kolmannes, tämä on toki teknisesti vaikeampaa. Veroista raportoivien yritysten määrässä oli kasvuloikkaus (8-prosenttiyksikköä) 55%:iin kaikista, valtion omistajaohjauksen ohjeistus lienee tässä taustalla. Tämä on linjassa FIBSin vuoden 2018 Yritysvastuututkimuksen lukujen kanssa (63% suurista ja 27% pienistä on avannut veronmaksujälkeään).
Ihmisoikeudet ja työelämä
Ihmisoikeusasioista raportointi on samoin kasvanut lain johdosta, tärkeimpinä asioina sitoutuminen kunnioittamisperiaatteisiin (75%) ja riskien ja toimenpiteiden (36%) kuvaus. FIBSin kevään 2018 tutkimuksessa 37% yrityksistä ilmoitti samoin harjoittavansa ihmisoikeuksia koskevaa riskianalyysia tai due diligenceä eli raportoinnin kuvaus on linjassa haastattelulausuntojen kanssa.
Vastuullisuuden käyttö johdon ja henkilöstön palkitsemismittarina jatkoi raportoinnissa alle 20%:n tasolla; FIBSin tutkimuksessa tämä oli merkittävästi suurempi, johdon osalta 44% suurista ja 27% pienistä yrityksistä teki tätä. Henkilöstön osalta FIBS-luku oli vielä korkeampi, suurilla 50% ja pienillä 29%. Tämä on merkittävä näyttö siitä, että yritysvastuuindikaattorit näkyvät viimeinkin yhä enemmän ihmisten päivittäisessä työssä.
SDG-tavoitteet mukaan myös pienemmissä yrityksissä
YK:n kestävän kehityksen SDG-tavoitteita on raporteissa käsitellyt 38% yrityksistä, edellisenä vuonna 31%, joten tässä on ilahduttavasti nousua. FIBSin tutkimuksessa pienemmistä (alle 200 miljonan euron liikevaihto) yrityksistä 34% kertoi huomioivansa SDG-tavoitteet liiketoiminnassa, mutta suurista yrityksistä peräti 47%.
Osana johtamista
Yritysten arvonluonti on ollut eräs nouseva raportointitrendi, erityisesti sijoittajien ja ilmastonmuutoksen ajamana. Mistä muista asioista olisi kiinnostavaa kuulla? Asioita, joihin itse aiomme edelleen paneutua, ovat yritysvastuutyön arviointi myös ylimmän johdon näkökulmasta, organisointikysymykset, keskeiset hyödyt ja haasteet sekä mm. toimitusketjun hallinta.
Yritysvastuun raportointikilpailu uudistunut
Raportointiin liittyen, monet alan harjoittajat ovat kysyneet mitä kuuluu pidetylle raportointikilpailulle. Hyviä uutisia ovat se, että se on uudistunut, ja että vahvan järjestäjäryhmän arvioitavana uudistettujen speksien on parhaillaan mukaan ilmoittautuneiden kymmenien yritysten raportit. Palaamme tähän asiaan syksyn mittaan.
Suomen yritysvastuun iso kuva
Syksyisin julkistettava barometri ja keväällä tehtävä FIBS-tutkimus täydentävät ajallisesti ja teemallisesti hyvin toisiaan; näitä täydentävät kuluttajien näkemystä yritysten ja niiden tuotteiden vastuullisuudesta koskevat markkinatutkimukset. Sekä barometria, että FIBS-tutkimusta käytetään taustamateriaalina mm. valtion politiikka-ja lainsäädäntötyössä. Molemmat kertovat siitä, että paljon tehdään, mutta tekemistä riittää sekä ulkoisten vaatimusten, että yritysten oman kilpailukyvyn vuoksi. Odotamme innolla raportointikilpailun tuloksia, PwC-barometrin lisäanalyysiä sekä FIBSin kevään 2019 kyselytutkimuksen tuloksia.
MIKKO ROUTTI
Toimitusjohtaja, FIBS
