FIBSin kyselyn mukaan muihin maihin verrattuna Suomessa selvästi harvempi yritys näkee YK-tavoitteet liiketoimintamahdollisuutena, joihin panostamalla voi kasvattaa liikevaihtoa ja laajentaa toimintaa uusille markkinoille.
86 % suomalaisyrityksistä pitää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita erittäin tai melko olennaisina liiketoimintansa kannalta. Suuri osa myös uskoo, että oman yrityksen toimet YK-tavoitteiden edistämiseksi ovat riittäviä. Kuitenkin muihin maihin verrattuna Suomessa selvästi harvempi näkee tavoitteet liiketoimintamahdollisuutena, joihin panostamalla voi kasvattaa liikevaihtoa ja laajentaa toimintaa uusille markkinoille sekä saada mainehyötyjä.
Tämä käy ilmi FIBSin tekemästä Suomen ensimmäisestä yrityksille suunnatusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevästä kyselystä, johon vastasi 125 Suomessa toimivan yrityksen edustajaa. Kysely perustuu vastaavaan GlobeScanin ja SustainAbilityn alkuvuonna 2017 tekemään kansainväliseen tutkimukseen, johon vastasi yli 500 alan asiantuntijaa ympäri maailman.
YK:n jäsenvaltioiden vuonna 2015 sopiman 17:n kestävän kehityksen tavoitteen (Sustainable Development Goals, SDG) tarkoituksena on edistää ihmisten hyvinvointia ja suojella ympäristöä kaikkialla maailmassa. Tavoitteet on päätetty saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Vain joka neljäs yritys uskoo YK-tavoitteiden tarjoavan liiketoimintamahdollisuuksia
Suomessa YK-tavoitteisiin panostetaan ennen kaikkea siksi, että niitä pidetään globaalisti tärkeinä ja ajankohtaisina (59 % vastaajista).
Muualla maailmassa tärkein syy on, että ydinliiketoiminta halutaan linjata vastaamaan yhteiskunnan tarpeita. Yrityksistä joka kolmas sanoo, että tavoitteisiin panostamalla voi kasvattaa liikevaihtoa ja laajentaa toimintaa uusille markkinoille. Suomessa näin uskoo vain joka neljäs kyselyyn vastanneista.
”YK-tavoitteiden osalta näyttää olevan hieman sama tilanne kuin yhteiskuntavastuun osalta yleisestikin Suomessa: asiaa pidetään kyllä tärkeänä, mutta vielä ei ihan täysin uskota, että luomalla ratkaisuja globaaleihin ongelmiin voisi oikeasti tehdä hyvää bisnestä”, toteaa FIBSin päällikkö Ulla Roiha.
Syytä Roihan mukaan kuitenkin olisi, sillä kyseessä on keppi-porkkana-tilanne.
”Maamme yrityskentässä on eittämättä jo nyt lukuisia innovatiivisia, maailmaa muuttavia yrityksiä, joiden toimet todella ovat merkittäviä kestävän kehityksen edistämisessä. Koko yrityskentällä on kuitenkin yhä skarpattavaa, jos haluamme saavuttaa globaalit tavoitteet ja varmistaa liiketoiminnan kasvuedellytykset myös vuoden 2030 jälkeen.”
”Toisaalta yritysten kannattaisi myös huomioida, että YK-tavoitteet ohjaavat tulevina vuosina vahvasti globaalien haasteiden ratkaisuun keskittyviä julkisia ja yksityisiä sijoitusvirtoja. Näillä apajilla kannattaisi kaikkien toimialojen yritysten kalastella.”
Ilmastoteot keskeisin toimenpide – koulutus, puhdas vesi sekä vesi- ja maa-alueiden suojelu toimenpidelistan häntäpäässä
17:stä eri YK-tavoitteesta suomalaisyritykset panostavat etenkin ilmastotekoihin (46 % vastaajista), kestävään teollisuuteen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin (37 %) sekä vastuulliseen kuluttamiseen (31 %). Tavoitteita edistävistä käytännön toimenpiteistä Suomessa kärjessä ovat tuotteiden ja palveluiden kehittäminen (72 % vastaajista), muualla maailmassa näihin panostaa vain joka toinen yritys.
Selkeä ero muihin maihin verrattuna ovat teknologiaan ja dataan liittyvät ratkaisut, joita Suomessa tuottaa joka kolmas yritys, muualla maailmassa vajaa neljännes.
Vähiten Suomessa panostetaan tällä hetkellä kestävän kehityksen ”perustavoitteisiin” eli nälän (1 % vastaajista) ja äärimmäisen köyhyyden (3 %) poistamiseen sekä rauhaa ja oikeudenmukaisuutta tukevaan toimintaan (2 %).
Hieman yllättäen myös Suomen erityisvahvuuksiin lukeutuvat teemat eli koulutuksen, puhtaan veden ja sanitaation sekä vesi- ja maa-alueiden suojelun edistäminen ovat yritysten toimenpidelistan häntäpäässä.
”Olisi toivottavaa, että meilläkin yritykset kehittäisivät nykyistä enemmän ratkaisuja elämän perusedellytysten edistämiseksi, ei vain inhimillisistä syistä, vaan myös siksi, että se on riskienhallintaa parhaimmillaan: perustavoitteet mahdollistavat toteutuessaan taloudellisesti ja sosiaalisesti vakaat olosuhteet, maksukykyiset asiakkaat kaikilla markkina-alueilla, koulutetun työväestön ja yhteiskuntarauhan”, Roiha muistuttaa.
Yritykset ovat aikanaan osallistuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden laadintaan, ja niitä kaikkia pidetään liiketoiminnan kannalta olennaisia. Päävastuu tavoitteiden toteutumisesta on valtioilla, mutta ilman yritysten taloudellisia ja teknologia panostuksia tavoitteita ei saavuteta.
Yrityksille YK-tavoitteet ovat tilaisuus kehittää ja kasvattaa liiketoimintaa: tavoitteet tarjoavat ideoita uusien tuotteiden, palveluiden ja käytäntöjen innovointiin, pääsyn maailman miljardimarkkinoille sekä mahdollisuuden rakentaa mainetta vastuullisena toimijana, erottua kilpailijoista ja tehostaa riskienhallintaa.
FIBSin verkkokysely yrityksille YK:n kestävän kehityksen tavoitteista liiketoiminnassa tehtiin 4.5-9.6.2017. Kysely lähetettiin sähköpostitse noin 2000 FIBSin postituslistalla olevalle yritysten edustajalle, kyselyyn saatiin 125 vastausta. Kyselyyn osallistui sekä suurten että pk-yritysten edustajia, suuri osa (36 %) vastaajista työskentelee yli 500 euron liikevaihdon yrityksissä, neljännes kaikista vastaajista työskentelee teollisuusalan yrityksissä. Kysely toteutettiin valtioneuvoston kanslian tuella.
Kyselyn yhteenvetoraportin voi ladata täältä (avoin FIBSin jäsenille, edellyttää käyttäjätunnusta)
Lisätietoja:
fibs@fibsry.fi
