Jäsentaso: FIBS Perus
Jäseniltä jäsenille: akateemisten toimijoiden yritysvastuun työkalut ja ratkaisut
CFO-verkosto: Taloudellinen olennaisuus ja ESG
Syyskuussa 2024 järjestetyn CFO-verkoston tilaisuuden keskiössä oli taloudellinen olennaisuus ja ESG. Tässä talousjohtajien verkoston keskustelutilaisuudessa kuulimme muun muassa olennaisuuden huomioimisesta esim. CSRD:ssä, yritysjärjestelyissä ja rahoituksessa, sekä saimme tilaisuuden keskustella ja verkostoitua puhujien ja kollegoiden kanssa.
Puhujat:
- Tilaisuuden avasivat KPMG:n Partner Tomas Otterström ja FIBSin Yritysvastuuasiantuntija Marja Kurkela
- Martti Ala-Härkönen, CFO, Neste Oyj
- Jenni Muttonen, Manager, Sustainable Finance and Corporate Sustainability, KPMG
- Elina Kamppi, Manager, Sustainable Finance and Corporate Sustainability, KPMG
- Riikka Weber, Senior Manager, Sustainable Finance and Corporate Sustainability, KPMG
Materiaalit
Lisätietoa CFO-verkostosta
Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, FIBS
p. 040-758 7247
Partnerina yhteistyössä
Huomioi tekijänoikeudet! Esityksen sisältöä voi lainata mainitsemalla lainauksen yhteydessä esityksen tekijän. Esitystä ei saa laajamittaisesti kopioida, jakaa, myydä tai uudelleen muotoilla ilman tekijän lupaa.
Consider copyrights! The presentation content may be referenced with appropriate author citation. The presentation may not be widely reproduced, distributed, sold or edited without explicit author permission.
Raportoinnin ajankohtaispäivä 2024
Lähes jokaisen suomalaisen yrityksen keskusteluissa on viimeisen vuoden aikana ollut kestävyysraportointi. Lyhenteet kuten CSRD, ESRS, DMA, SBM, IRO, ESEF ovat ilmaantuneet usean johtajan, päällikön ja asiantuntijan työpöydälle. Uudet raportointivelvoitteet koskevat EU:ssa suoraan noin 50 000 yritystä ja arvoketjujen kautta vaikutus on moninkertainen. Harva pk-yritys voi välttää lisääntyvää tieto- ja raportointitarvetta.
Raportointi- ja muun EU:n kestävyysregulaation myötä kestävyysasiat nousevat merkittävyydessään taloudellisten näkökulmien rinnalle ja kestävyysraportointi tilinpäätösraportoinnin rinnalle. Näin vastuullisuusasiat ovat löytämässä tiensä myös yritysten hallitusten ja johdon vastuisiin sekä työlistoille. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen on vahvasti mukana jokaisen yrityksen strategiassa, tavoitteissa, liiketoimintamallissa, palkitsemisessa, päivittäisissä käytänteissä, koko arvoketjun toiminnassa sekä viestinnässä ja raportoinnissa. Raportointi tukee osaltaan vastuullisuuden systemaattista johtamista ja hallintaa.
Vuoden 2024 raportointipäivässä
- Kuultiin ajankohtaista asiaa kestävyysraportoinnista Suomessa, Euroopassa ja globaalisti.
- Pureuduttiin raportointimurrokseen, ajankohtaisiin ohjeistuksiin ja raportoinnin strategiseen rooliin.
- Katsastettiin raportointiprosessin eri vaiheita.
- Tarkasteltiin arvoketjunäkökulmaa sekä suuryrityksen että pk-yrityksen näkökulmasta
- Puhujakaarti avasi niin isoa kuvaa kuin käytännön ratkaisuja kaksoisolennaisuusanalyysista kestävyystietojen tägäämiseen ja varmennukseen.
Puhujat
- Johanna Grönroos, strategiajohtaja, Lamor
- Kaisa Jungman, vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen johtaja, Metso
- Timo Kaisanlahti, johtava asiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö
- Sanna Laakso, Sanna Laakso, Business Developer, CtrlPrint
- Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, FIBS
- Kerstin Lopatta, Vice Chair of Sustainability Reporting Board, EFRAG Professor, Chair of Accounting, Auditing and Sustainability, University of Hamburg
- Tytti Nahi, kansainvälisen ihmisoikeustyön johtaja, Reilu kauppa
- Elisa Pirisi, Report Services Manager, Global Reporting Initiative GRI
- Riikka Rantakari, toimitusjohtaja, FitComm
- Taika Sipponen, vastuullisuuspäällikkö, Transmeri Group
- Laura Sutinen, Laura Sutinen, data- ja analytiikkatoimen johtaja, BearingPoint
- Tuula Minkkinen, asiantuntija, kestävyys, KHT, KRT, Suomen Tilintarkastajat
- Marileena Mäkelä, yliopistonlehtori, tulevaisuustutkija, Jyväskylän yliopisto
- Minttu Vilander, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, Sitowise
Esitysmateriaalit
- Käytännön valmistautuminen CSRDn mukaiseen raportointiin – Johanna Grönroos, Lamor
- Raportoinnin ja arvoketjun hallinta – Kaisa Jungman, Metso
- CSRD – vastuu, valvonta ja seuraamukset – Timo Kaisanlahti, TEM
- Digitaalinen raportointi ja kestävyystiedon tägäys – Sanna Laakso, CtrlPrint
- Sustainability reporting in Europe and globally – Kerstin Lopatta, EFRAG
- CSRD ja CSDDD – Tytti Nahi, Reilu kauppa
- Double Materiality – Elisa Pirisi, GRI
- Vastuullisuustyö ja -raportointi monialakonsernissa – Taika Sipponen, Transmeri 18.9.2024
- Datanhallinta ja tekoälyn hyödyntäminen vastuullisuusraportoinnissa – Laura Sutinen, BearingPoint
- Kestävyysraportoinnin varmennus – mistä on kyse – Tuula Minkkinen, Suomen Tilintarkastajat ry
- Raportointi uudistavan liiketoiminnan mahdollistajana – Marileena Mäkelä, JYU
- Raportointi on muutostyökalu – Minttu Vilander, Sitowise
Tallenne
Chat -kysymykset
Puhujien vastaukset chatin kysymyksiin
Huomioi tekijänoikeudet! Esityksen sisältöä voi lainata mainitsemalla lainauksen yhteydessä esityksen tekijän. Esitystä ei saa laajamittaisesti kopioida, jakaa, myydä tai uudelleen muotoilla ilman tekijän lupaa.
Consider copyrights! The presentation content may be referenced with appropriate author citation. The presentation may not be widely reproduced, distributed, sold or edited without explicit author permission.
Valmennus: Miten maankäytön projektikohtaisia luontovaikutuksia voi ja kannattaa mitata?
Tässä FIBS Practice – valmennuksessa kävimme läpi:
- mitä eri työkaluja projektikohtaisten maankäytön vaikutusten mittaamiseen on olemassa
- mitkä ovat näiden työkalujen hyvät ja huonot puolet
- mitä mahdollisuuksia negatiivisten luontovaikutusten vähentämisellä ja positiivisten lisäämisellä on liiketoiminnan näkökulmasta
- mitä hyötyä yritykselle on maankäytön luontovaikutusten mittaamisesta
Rakentaminen on yksi Suomen luonnon suurimmista paineista. Luontopaineita aiheutuu taajamarakenteen laajenemisesta, liikenneväylien rakentamisesta ja ylläpidosta sekä energiantuotannon infrastruktuurista.
Rakennushankkeessa paikallisesti tehtävät valinnat vaikuttavat suoraan siihen, minkälainen luontovaikutus hankkeella on. Rakennetun ympäristön ja luonnon välillä on kuitenkin myös hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet liittyvät sekä negatiivisten luontovaikutusten vähentämiseen että positiivisten luontovaikutusten lisäämiseen erilaisten rakentamisen ja suunnittelun ratkaisujen kautta.
Jotta mahdollisuuksiin voidaan tarttua, niitä on pystyttävä vertailemaan ja arvottamaan liiketoiminnallisesti. Maankäytön luontovaikutusten mittaaminen onkin välttämätöntä projektikohtaisesti, mutta mittaamiseen ei ole vakiintunutta tapaa. Menetelmien välillä on eroja niiden tarkastelutason, näkökulmien sekä laskentamenetelmien välillä ja käyttötarkoituksesta ja projektista riippuen on perusteltua valita eri työkalu eri tilanteissa.
Tässä työpajassa kävimme läpi Biodiversity Net Gain -työkalua ja ekologisen kompensaation luontotyyppilaskentaa. Kuulimme Biodiversity Net Gain työkalusta myös Fortumin yritysesimerkin kautta.
Puhujat
- Gary Noble, Senior Environmental Consultant, Ramboll
- Elina Salo-Miilumäki, Leading Environmental Consultant, Ramboll
- Johanna Vähätalo, Biodiversity Consultant, Ramboll
- Heikki Holmén, Senior Sustainability Manager, Biodiversity, Fortum
Esitysmateriaalit
Partnerina yhteistyössä
Huomioi tekijänoikeudet! Esityksen sisältöä voi lainata mainitsemalla lainauksen yhteydessä esityksen tekijän. Esitystä ei saa laajamittaisesti kopioida, jakaa, myydä tai uudelleen muotoilla ilman tekijän lupaa.
Consider copyrights! The presentation content may be referenced with appropriate author citation. The presentation may not be widely reproduced, distributed, sold or edited without explicit author permission.
Business & Human Rights Group 2024: Meeting 3/4 – Ensuring effective grievance mechanisms and remedy
This event was a part of Business and Human Rights Group trainings and workshops, and only targeted for members of that Group.
Business and Human Rights Group aims to provide multinational Finnish companies an arena for creative dialogue, knowledge building and experience sharing in the field of business and human rights.
In the 3rd session of the year for FIBS & Enact Business and Human Rights Practice Group’s topic was ensuring effective grievance mechanisms and remedy.
UNGPs require companies to establish effective grievance mechanisms. The same is expected in CSDDD. Companies typically have their online channels for stakeholders to report on concerns and grievances, but the effectiveness of these channels and the remedy process behind remains often hazy. During this session we discussed how to make these channels more effective and how to establish other means to promote effective grievance process within the value chain. In addition, we discussed how to develop and communicate access to remedy.
In this FIBS Human Rights Group event we learnt about:
- Basic information and requirements of grievance mechanisms
- Access to remedy; what does this mean for companies in practice
Speakers
- Sandra Atler, Director of Human Rights Practice, Enact
- Greta Andersson, Corporate Responsibility Specialist, FIBS
- Tobias Kvarnung, Compliance Investigation Manager, and Group Security Coordinator, Stora Enso
- Sanna Kalliokoski, Responsible Business Conduct Advisor, Code of Conduct Company
Presentations
- Introduction – Business & Human Rights Group 3/4 – Greta Andersson
- Ensuring effective grievance mechanisms and remedy – Enact & Stora Enso
- How to changethe story of your whistleblowing channel – Sanna Kalliokoski, Code of Conduct
In partnership with
Huomioi tekijänoikeudet! Esityksen sisältöä voi lainata mainitsemalla lainauksen yhteydessä esityksen tekijän. Esitystä ei saa laajamittaisesti kopioida, jakaa, myydä tai uudelleen muotoilla ilman tekijän lupaa.
Consider copyrights! The presentation content may be referenced with appropriate author citation. The presentation may not be widely reproduced, distributed, sold or edited without explicit author permission.
Valmennus: S niin kuin Social – raportointi sosiaalisen vastuun ESRS-standardeista
Tässä FIBS Practice -tilaisuudessa tutustuimme sosiaalisen vastuun raportointivaatimusten punaiseen lankaan, saimme konkreettisia vinkkejä sekä ratkaisuja sosiaalisen vastuun raportointihaasteisiin ja opimme muiden yritysten kokemuksista pienryhmätyöskentelyssä.
ESRS:n neljässä sosiaalisen vastuun standardissa edellytetään, että yritykset raportoivat oman kaksoisolennaisuusanalyysin mukaisesti liiketoiminnastansa merkittävistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin, yhteisöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. ESRS:n sosiaaliset standardit perustuvat vahvasti kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja huolellisuusvelvoitteen toteuttamiseen käytännössä.
Valmennuksessa pohdittiin: Miten ratkaista omassa raportissaan negatiivisten vaikutusten mitigointi, vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien huolenaiheiden kuuleminen, ammattiyhdistysvapaus ja sukupuolten tasa-arvo?
Puhujat
- Anna Vainikainen, Head of Human Rights, Outokumpu
- Ulla Roiha, Tuuli Nummelin ja Karin Iseman, Enact Sustainable Strategies
- Greta Andersson, Yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Lataa tilaisuuden esitysmateriaalit tästä:
Partnerina yhteistyössä
Huomioi tekijänoikeudet! Esityksen sisältöä voi lainata mainitsemalla lainauksen yhteydessä esityksen tekijän. Esitystä ei saa laajamittaisesti kopioida, jakaa, myydä tai uudelleen muotoilla ilman tekijän lupaa.
Consider copyrights! The presentation content may be referenced with appropriate author citation. The presentation may not be widely reproduced, distributed, sold or edited without explicit author permission.
Hiilimarkkinat selkokielellä: Askeleet läpinäkyvään hiilimarkkinatoimintaan
Webinaari: Pinnalla juridiikassa: Yritysvastuudirektiivi CSDDD – Mitä tapahtuu seuraavaksi EU:ssa, Suomessa ja yrityksissä?
Tässä FIBS Webinaarissa
- opittiin yritysvastuudirektiivin perusasiat
- saattiin tietoa direktiivin toimeenpanosta Suomessa
- kuultiin komissiolta odotettavissa olevat ohjeet ja tuki soveltamisessa
- kuultiin yritysten valmistautumisesta tulevaan sääntelyyn
Yritysvastuudirektiivi on nyt hyväksytty ja julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Jäsenmaiden on huolehdittava direktiivin toimeenpanosta 26.7.2026 mennessä. Direktiiviin valmistautuminen jatkuu myös komissiossa ja yksittäisissä yrityksissä.
Yritysvastuudirektiivissä säädetään suurten yritysten huolellisuusvelvoitteesta, jonka mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Tulevalla lainsäädännöllä lisätään suurten yritysten vastuuta huolehtia mahdollisesti aiheutuvista haitallisista vaikutuksista niiden omassa sekä tytäryhtiöidensä ja liikekumppaniensa toiminnassa globaalisti. Direktiivi vaikuttaa välillisesti myös pienempien yritysten toimintaan ja kestävyysraportointiin, minkä takia sen ymmärtäminen on monissa yrityksissä tärkeää.
Tilaisuudessa kerrattiin yritysvastuudirektiivin perusasiat ja direktiiviin viime vaiheessa tulleet muutokset. Lisäksi tarkasteltiin kansallisen lainsäädännön aikataulua ja yritysten valmistautumista tulevaan sääntelyyn. Erityinen painoarvo webinaarissa annettiin komission näkökulmille sääntelyn etenemisen ja odotettavissa olevan lisäohjeistuksen osalta.
Puhujat
- Hanna-Mari Manninen, Partner, asianajaja, Dittmar & Indrenius
- Michael Ristaniemi, Legal & policy Officer, OTT, Euroopan komissio
- Greta Andersson, Yritysvastuuasiantuntija, FIBS ry
Esitysmateriaalit
Lisämateriaalit
- Komission tiedonanto – Suuntaviivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan soveltamiselle horisontaalisiin yhteistyösopimuksiin
- The SME Compass – help to develop strategies for implementing human rights due diligence
- Voluntary reporting standard for SMEs (VSME) | EFRAG
- Supply chain act – Overview | BAFA
Katso tallenne tästä
Partnerina yhteistyössä
Huomioi tekijänoikeudet! Esityksen sisältöä voi lainata mainitsemalla lainauksen yhteydessä esityksen tekijän. Esitystä ei saa laajamittaisesti kopioida, jakaa, myydä tai uudelleen muotoilla ilman tekijän lupaa.
Consider copyrights! The presentation content may be referenced with appropriate author citation. The presentation may not be widely reproduced, distributed, sold or edited without explicit author permission.
Webinaari: Vesi osana CSRD raportointia
Tässä FIBS Webinar -tilaisuudessa opimme, mitä CSRD direktiivi ja ESRS E3 standardi vaatii ja keneltä. Tilaisuudessa käytiin läpi, miten vesiraportointi E3 linkittyy muihin ESRS teemoihin sekä tarkasteltiin, miten E3 liittyy toimitusketjun vastuullisuuteen ja CSDDD:hen. Webinaarissa käsiteltiin myös, miten vesivastuullisuus ja -raportointi voi tukea liiketoiminnan kehittämistä sekä yhteistyötä koko arvoketjussa.
Puhujat:
- Tuomas Suikkanen, Consultant, Sustainability Consulting, AFRY
- Daniel Weiss, Principal Country Lead Sustainability Consulting Germany, AFRY
- Minna Pirilä, Head of Strategic Business Development, Water BU, AFRY
Esitysmateriaalit:
- Esitysmateriaali: AFRYn aloitus
- Esitysmateriaali: Water stewardship supporting reporting and business development
- Esitysmateriaali: Water in CSRD
- Esitysmateriaali: Water in the supply chain and CSDDD
Yleisön kysymykset ja vastaukset:
Katso tästä webinaarin tallenne:
Yhteistyössä
Huomioi tekijänoikeudet! Esityksen sisältöä voi lainata mainitsemalla lainauksen yhteydessä esityksen tekijän. Esitystä ei saa laajamittaisesti kopioida, jakaa, myydä tai uudelleen muotoilla ilman tekijän lupaa.
Consider copyrights! The presentation content may be referenced with appropriate author citation. The presentation may not be widely reproduced, distributed, sold or edited without explicit author permission.