Satuinpa junamatkalla kuulemaan kahden nuoren vilkkaan ja äänekkään keskustelun. Nuori tyttö oli ylpeä ja innoissaan saamastaan kesätyöpaikasta, koska ”ne antaa kaikki tulot hyväntekeväisyyteen”. Yhdessä noin jalomielistä yritystä hämmästeltyään kaksikko totesi, että ehkä kuitenkin osa rahoista kuluu vaikka palkkoihin. Pian kuulin tytön kysyvän pojalta: ”Missä sä oot duunissa – mitä hyvää ne tekee muille?”
Näin se vaan on – yhä useampi, etenkin nuori, haluaa löytää työlleen syvempiä merkityksiä. Yritysten maailmankuva ja arvojen toteutuminen käytännössä painavat vaakakupissa paljon jo nyt, tulevista sukupolvista puhumattakaan.
Arvomaailma todeksi
Usein yrityskin etsii merkitystä olemassaololleen ja vastauksia kysymykseen ”miksi”. Arvot voivat olla hienot, mutta ne eivät ole totta ilman tekoja. Arvoja voi ilmentää ottamalla kantaa yhteiskunnan kipupisteisiin ja tekemällä oma osuutensa ympäröivän yhteiskunnan jäsenenä.
Yrityksiä kuunnellaan ja niiden odotetaan kantavan myös yrityksen ulkopuolelle ulottuvaa sosiaalista vastuuta – puhtaat paperit taloudellisen vastuun ja ympäristövastuun kysymyksissä eivät yksin riitä. Kevyen jalanjäljen lisäksi yrityksiltä kaivataan myös empaattista kädenojennusta. Odotukset kasvavat koko ajan, mutta resurssit ja osaaminen yrityksissä eivät välttämättä riitä vastaamaan huutoon. Siksi yhteistyö samat arvot jakavan, asiantuntevan järjestön kanssa on oivallinen keino todentaa omia arvoja ja muuttaa ne konkreettisiksi, vaikuttaviksi teoiksi.
Hyvä tulos hyvää tekemällä
Voiko yritys tehdä hyvää tulosta tekemällä hyvää? Uppoavatko eurot samantien kankkulan kaivoon yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta? Satsaus hyvään on toki luottamusta ja erottautumista rakentava imagoasia ja arvokasta vastuunkantoa sellaisenaan. Vaikka hyvät teot eivät heti lisäisi yrityksen myyntiä raketin lailla, uskon vastuullisten tekojen kantavan hedelmää myös oman liiketoiminnan hyväksi. Ennemmin tai myöhemmin kaikki se työ, joka auttaa lapsia ja nuoria pärjäämään nyt ja tulevaisuudessa, edistää osaltaan myös yrityksen elinvoimaisuutta. Vaikkapa alueen lapsiperheiden hyvän elämän turvaaminen poikii tulosta hyvinvoivan työvoiman ja ostokykyisen asiakaskunnan muodossa. Kuluttaja ostaa tuotteen, joka puhuttelee hänen omia arvojaan. Ja välitön linkki hyvään asiakaspalveluun ja sitä kautta myyntituloksiin syntyy tyytyväisen henkilöstön sitoutumisen myötä. Toimimalla aktiivisesti ja pitämällä huolta ihmisistä oman todellisuutensa reunamilla yritys myös kehittää ymmärrystään ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevista ilmiöistä.
Vapaaehtoistyö saa henkilöstön hengittämään vapaammin
Samalla kun yritys parantaa maailmaa, se parantaa myös itseään. Parhaimmat vaikutukset olen havainnut yrityksissä, joissa hyvät teot läpäisevät koko yrityksen. Olisi tuhlausta unohtaa henkilöstön mahdollisuudet boostata yrityksen painottamia yhteiskuntavastuutekoja. Yrityksen taloudellinen panos järjestön kanssa tehtävään yhteistyöhön on vahva signaali henkilöstölle. Mitä enemmän yritys puhaltaa ilmaa palloon, sitä keveämpänä nousee henkilöstön into toimia vapaaehtoisena asian puolesta. Vapaaehtoistyö ja myötätuntoinen yhteinen tekeminen vahvistaa henkilöstön voimavaroja; onnellisuutta, yhteisöllisyyttä, luottamusta ja rohkeutta.
SOS-Lapsikylällä on riemukkaita kokemuksia yrityskumppaneiden henkilöstön osallisuudesta yhteistyössämme. Isoissakin yrityksissä on onnistuttu jakamaan yhteistyössä tuotettu lisäarvo ja myötätunnon synnyttämä lämpö. Onpa meillä hienoja esimerkkejä siitäkin, kuinka yksittäisten työntekijöiden empaattinen suhtautuminen ja vapaaehtoispanos lapsiperheiden auttamiseksi on saanut koko yrityksen innostumaan toimintamme tukemisesta. Pienestä sydämellisestä teosta voi läikähtää koko yrityksen sydän.
”Jos haluat tehdä muut onnelliseksi, harjoita myötätuntoa. Jos haluat tehdä itsesi onnelliseksi, harjoita myötätuntoa.” – Dalai Lama.
ANNEMI USVA-VÄNTTINEN
Yritysyhteistyöpäällikkö, SOS-Lapsikylä
Blogi on julkaistu alunperin SOS-Lapsikylän verkkosivulla 1.3.2018
