YK:n ilmastokokous on paraikaa käynnissä Madridissa. Vajaa kuukausi sitten samassa kaupungissa käsiteltiin toista tärkeää ympäristöteemaa, kun European Business and Nature Summit 2019 kokosi yhteen yritykset, järjestöt ja päättäjät keskustelemaan luonnon monimuotoisuudesta yritystoiminnassa. FIBS osallistui kokoukseen delegaation voimin. Kahden päivän kokouksen agendalla oli lukuisia teemoja yritysten sitoumuksista ja yhteistyöstä rahoitukseen.
Vuosi 2020 tulee olemaan merkittävä luonnon monimuotoisuudelle. Vuonna 2010 asetettujen Aichi-biodiversiteettitavoitteiden voimassaolokausi päättyy, ja samalla luodaan uusi kunnianhimoinen suunnitelma seuraavalle vuosikymmenelle. Suunnitelma viimeistellään Kiinan Kunmingissa lokakuussa 2020 järjestettävässä CBD COP15-huippukokouksessa, ja sen tuotokseksi ennustetaan Pariisin ilmastosopimusta vastaava, kaikkia toimijoita koskettava kokonaisuus.
Valmistautuminen tulevaan supervuoteen näkyi Madridissa. Kokouksessa korostettiin, että tulevaisuuden ja yhteisen tahtotilan luomisen kannalta yritykset ovat merkittävässä roolissa ja siksi niiden ääni on saatava kuuluviin. Kahden päivän aikana kävi selväksi, että eurooppalaiset yritykset ovat kiinnostuneita ja valmiita sitoutumaan sekä kunnianhimoisiin tavoitteisiin että aktiiviseen toimintaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta.
Tulevaisuuden ja yhteisen tahtotilan luomisen kannalta yritykset ovat merkittävässä roolissa ja siksi niiden ääni on saatava kuuluviin.
Vahvasta tahtotilasta huolimatta toiminta on kuitenkin edelleen varsin pirstaloitunutta. Haasteita tuovat yhteisten konkreettisten tavoitteiden asettamisen vaikeus, tulosten mittaamisen haasteellisuus ja työkalujen vähäisyys, kannustimien puute, sekä kysymys siitä, miten globaalille, mutta varsin paikallisesti ilmenevälle haasteelle kehitetään yleistettävissä olevia ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen termein: mikä olisi 1,5 °C asteen vastine luonnon monimuotoisuudelle, mikä hiilidioksidiekvivalentti biodiversiteettikysymyksissä ja mikä olisi päästökaupan kaltainen mekanismi, jolla ihmiskunnan ja siten myös yritysten luontovaikutuksia voidaan hallita.
Kokouksessa tarjottiin haasteisiin myös käytännön ratkaisuja. EU B@B Platformin toimesta kehitteillä on muuan muassa Biodiversity Protocol, jonka tarkoituksena on toimia kattavana työkaluna yrityksille biodiversiteettivaikutusten arvioimisessa sekä vertailtavan tiedon tuottamisessa. YK:n alainen tutkimuslaitos UNEP-WCMC kartoittaa suurta joukkoa jo olemassa olevia, mutta vähemmän kattavia työkaluja, jotka soveltuisivat yritysten luontovaikutusten arviointiin ja kategorisoi tulokset niin, että yritysten olisi helpompi valita niiden tarpeisiin sopivat työkalut.
Kahden päivän aikana nähtiin selvästi miten yritysten kiinnostus luontoa kohtaan on monin tavoin lisääntynyt. Erityisesti Business for Naturen aloitteesta on käynnistetty erilaisia yritysten ääntä vahvistavia sitoumuksia ympäri maailmaa, joista ranskalainen Act4Nature oli kokouksessa esillä malliesimerkkinä:
- YK:n Convention for Biological Diversityn (CBD) Action Agenda for Nature and People kokoaa yhteen esimerkkejä onnistuneesta liiketoiminnan ja luonnon monimuotoisuuden suojelua yhdistävästä työstä, josta kiinnostuneet yritykset voivat poimia ajatuksia omaan toimintaansa.
- Natural Capital Coalitionin tavoitteena on edelleen nostaa luonnon monimuotoisuus yhdeksi yritysten tärkeäksi pääomaksi, luontopääomaksi, muiden pääomien rinnalle.
- Luontopääoma-ajattelua valtavirtaistaa EU:n kolmivuotinen kampanja We Value Nature, joka järjestää teemaan liittyviä käytännönläheisiä tilaisuuksia.
- Luonnon monimuotoisuuden ja erityisesti luontoon perustuvien ratkaisujen, Nature Based Solutions yhteyttä kiertotalouteen korostaa kokouksen aikana julkaistu WBCSD:n CEO Guide to the Circular Bioeconomy.
Teeman ympärillä on käynnissä runsaasti toimintaa, joka vain vahvistuu ensi vuoden aikana. Edelläkävijäyritysten vahva viesti oli kuitenkin se, ettei yritysmaailman panos saa jäädä pelkästään vapaaehtoisuuden varaan, vaan muutoksen vauhdittamiseksi yritykset tarvitsevat taloudellisia kannustimia sekä yhteisiä kansainvälisiä ja kansallisia pelisääntöjä.
Täydellisten ratkaisujen odottamiseen ei ole enää aikaa.
FIBSin yritysdelegaatioon osallistunut UPM:n kestävän metsätalouden kehittämisestä vastaava Timo Lehesvirta huomauttaa, että vapaaehtoisuus toisaalta lisää luonnonsuojelun yleistä hyväksyttävyyttä. Hänen mukaan edistyksellisen biodiversiteettiä turvaavan lainsäädännön lisäksi tulee kehittää markkinamekanismeja, jotka eri tavoin luovat kannustimia yrityksille. Lisäksi tuotteiden arvoketjujen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että myös kuluttajille kehitetään aikaisempaa selkeämpiä vaihtoehtoja tukea valintoja, joilla edistetään luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Näitä onkin luvassa: asiaan on tartuttu jo rahoituspuolella. Euroopan komissiolta kuultiin, että biodiversiteettinäkökulma tulee olemaan vahvasti läsnä myös komission European Green Dealissa.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on merkittävä riski niin yrityksille kuin ihmiskunnalle jo nyt – täydellisten ratkaisujen odottamiseen ei ole enää aikaa. Myös muiden kuin edelläkävijäyritysten kannattaa ottaa luonnon monimuotoisuuden huomiointi ja edistäminen agendoilleen viimeistään nyt.
Angelina Kuokkanen
Koordinaattori, ympäristövastuu, FIBS
angelina.kuokkanen@fibsry.fi
