Muutos on ainoa varma asia maailmassa, kuten me hyvin tiedämme. Selviytyäkseen tässä jatkuvassa myllerryksessä yrityksen on seurattava sekä globaaleja trendejä että oltava perillä oman liiketoimintansa haasteista ja potentiaalista ollakseen sopeutumiskykyinen.
Arvoketjun kartoittaminen tarjoaa yritykselle erinomaisen pohjan riskien ja mahdollisuuksien arvioimiselle ja tämä kompleksinen mutta palkitseva prosessi on EU:n uuden CSRD-raportointikehikon (Corporate Sustainability Reporting Directive) ytimessä.
Syyskuussa järjestetty FIBSin Raportoinnin ajankohtaispäivä 2024 tarjosi minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana tapahtuman ydintiimissä. Tapahtuma antoi minun lisäkseni liki 600 osallistujalle erinomaisen katsauksen vastuullisuusraportoinnin nykyisiin vaatimuksiin. Alle olen koonnut mielestäni keskeisimpiä ajatuksia tilaisuuden laajasta annista.
CSRD tuo vastuullisuuden väistämättömästi yritysjohdon pöydälle.
Vastuullisuustyön rooli yrityksissä on muutoksen keskellä: raportoinnista vastuussa olevissa monenkirjavia tunteita herättävä uusi työkalu CSRD tuo vastuullisuuden väistämättömästi yritysjohdon pöydälle ja kiinnittää kestävyyskysymykset myös strategisiin kysymyksiin. Tämä pakottaa yritykset ymmärtämään ja selvittämään toimintansa hyödyt ja haitat niin itselleen kuin yhteiskunnalle.
CSRD-raportoinnin valmistelu läpäisee koko yrityksen ja sen laatiminen vaatii laajaa yhteistyötä yrityksen sisällä, sillä tietoa on kerättävä kaikilta liiketoiminnan osa-alueilta. Tämä ei ole kertaluonteinen tehtävä, vaan jatkuva prosessi, jossa datan keräämisestä ja päivittämisestä tulee osa liiketoiminnan arkea. Kuten puhujavieraanamme ollut Lamorin strategiajohtaja Johanna Grönroos totesi, datan omistajuus on keskeistä – jonkun on vastattava sen keräämisestä ja laadusta. Kun omistajuus on selkeä, vastuullisuusraportoinnin parantaminen seuraa luontevasti perässä.
On tärkeää muistaa, että CSRD-raportoinnin tulee pohjautua olemassa oleviin tekoihin ja toimintaan. CSRD tulee tehdä noudattaen huolellisuusperiaatetta (due diligence) ja täten nykymuotoiseen vastuullisuusraportointiin liittyy olennaisena osana myös yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD). Reilun kaupan kansainvälisen ihmisoikeustyön johtaja Tytti Nahi kiteytti asian omassa puoheenvuorossaan: ”CSRD määrittelee, mistä due diligence -toimista raportoidaan, ja CSDDD kertoo, miten niitä toteutetaan.” Vastuullisuusraportit eivät siis yksin muuta maailmaa – sen tekevät niihin kirjattujen toimien toteuttaminen.
Tiedonantovaatimukset asettavat myös pk-yritykset toimitusketjuissa uuden haasteen eteen.
Arvoketjun kattavat tiedonantovaatimukset asettavat myös pk-yritykset toimitusketjuissa uuden haasteen eteen. On totta, että muutos on ollut nopea ja vaatimusten kasvu hengästyttävää. Kaikessa laajuudessaan CSRD-kehikko on kuitenkin yhä kehitysvaiheessa. Vaikka ensimmäinen raportointikerta voi olla haastava, sekä CSRD mukaisesti raportoiville yrityksille että niiden toimitusketjujen pk-yrityksille, toinen kierros helpottuu huomattavasti.
Kaikkea ei tarvitse saada täydelliseksi heti alussa, kunhan prosessi ja tavoitteet on kuvattu selkeästi. Erityisesti vastuullisuustyön kirjausketju (audit trail) on olennainen osa varmentamista ja Tilintarkastajat ry:n asiantuntija, KHT- ja KRT-tilintarkastaja Tuula Minkkinen kehoittikin tilaisuudessamme ottamaan varmentajan näkökulman CSRD-prosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
CSRD on mieletön mahdollisuus muuttaa maailmaa.
CSRD:n myötä raportoinnin prosessimuutoksen lisäksi käsillä on valtaisa ajattelutavan muutos, ja yhdeltä kantilta katsottuna myös aikamoinen savotta. Mutta yhtä lailla CSRD on mieletön mahdollisuus muuttaa maailmaa, kuten FIBSin toimitusjohtaja Kimmo Lipponen ja ajankohtaispäivämme juontaja, FitCommin toimitusjohtaja Riikka Rantakari muistuttivat. Siksi raportoinnin ei tule jäädä pelkiksi numeroiksi excel-taulukoissa.
Yritysvastuun edelläkävijäyritykset hyödyntävät CSRD-raporttiin keräämäänsä dataa liiketoimintansa kehittämisessä kestävämmäksi ja voivat näin saavuttaa strategista kilpailuetua. Sitowisen varatoimitusjohtaja Minttu Vilanderin sanoin: ”Muutos ei tapahdu paperilla, vaan ihmisten välillä”. Tarvitsemme tässä työssä faktapohjaista idealismia – siis sekä faktoihin pohjautuvia suunnitelmia ja tavoitteita, että hippusen idealismia, jotta jaksamme olla tavoitteissamme tarpeeksi kunnianhimoisia ja kirittää toinen toistamme kohti kestävämpää maailmaa.
Tässä vielä muutama vinkki CSRD-raportointia aloitteleville:
- Tee kaksoisolennaisuusanalyysi ja siihen kuuluva arvoketjun määrittely huolellisesti – se on raportin ydin ja kertoo paljon hyödyllistä tietoa liiketoiminnastasi.
- Tee gap- eli kuiluanalyysi kaksoisolennaisuuden pohjalta: mitä tietoa yritykselläsi jo on ja missä muodossa?
- Viesti prosessista organisaation laajuisesti ja jaa vastuuta – nimeä kerättävälle tiedolle omistajuudet.
- Muista kirjata prosessin vaiheet – kirjausketju tarvitaan raporttisi varmentamiseksi.
- Keskity olennaisiksi määrittelemiisi asioihin, kaikkea ei tarvitse saada kerralla valmiiksi! Voit täydentää raportointia seuraavalla kierroksella.
Vilja Jyrinki
Koordinaattori, FIBS
vilja.jyrinki@fibsry.fi
Ilmoittaudu nyt loppusyksyn CSRD-tilaisuuksiimme:
- 3.10. CSRD-datatyöpaja – Datan validointi
- 31.10. Kuinka yritysten riskit ja mahdollisuudet käännetään euromääräisiksi vaikutuksiksi tilinpäätöslukuihin?
- 26.11. Näin me sen ratkoimme – kokemuksia ja oppeja ESRS-raportointiin
- 28.11. CSRD-datatyöpaja – Vastuullisuusdatan linkitys liiketoimintaan: velvoitteesta päivittäiseksi työkaluksi
Psst! Myös vuoden 2025 jäsenpalvelutarjonnassamme on luvassa laaja kattaus tietoa ja tilaisuuksia CSRD:n ja CSDDD:n teemoista. Liity postituslistallemme niin saat tuoreeltaan tietoa itseäsi kiinnostavasta tarjonnastamme suoraan sähköpostiisi.
