Joka viides vuosi Euroopan ympäristökeskus, EEA, julkaisee merkittävän raportin, joka kertoo mihin suuntaan ympäristön tila on kehittymässä eri puolilla Eurooppaa. SOER 2020 on Euroopan ympäristökeskuksen kattavin tähän mennessä tehty integroitu arvio, joka tarjoaa ikkunan eri maiden ympäristöntilan tarkasteluun. Raportissa käsitellään Euroopan maiden ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä sekä selvitetään vaadittavia ratkaisuja ja toimenpiteitä.
Ympäristöhaasteet maailmanlaajuisia
Viimeisten 18 kuukauden aikana julkaistut tärkeimmät ilmastonmuutosta (IPCC), biodiversiteettiä (IPBES) ja luonnonvaroja (IRP) käsittelevät globaalit raportit näyttävät kaikki, että nykyiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät sekä elintavat ovat kestävän kehityksen vastaisia.
Vuoteen 2050 mennessä maailman väestön on odotettu kasvavan 10 miljardiin johtaen mm. veden kysynnän kasvuun 55 prosentilla, resurssien käytön jopa kaksinkertaistumiseen (2060 mennessä) ja energian kysynnän lisääntymiseen 30 prosentilla (2040 mennessä). Ympäristön pilaantumiseen liittyvät sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat ovat jo kolme kertaa tavallisempia kuin esim. AIDS ja malaria. Nämä uhat voivat kuitenkin moninkertaistua, mikäli paineet johtavat tärkeiden ekosysteemien, kuten arktisten alueiden, koralliriuttojen ja Amazonin sademetsien romahtamiseen. Yhteiskuntamme ovat maailmanlaajuisesti riippuvaisia tällaisista ekosysteemeistä. Kehityskulun kääntäminen edellyttää radikaaleja muutoksia ja toimenpiteitä tämän vuosikymmenen aikana, jotta voimme säilyttää ihmisille, eläimille ja luonnolle suotuisat elinolosuhteet.
SOER 2020 raportti
SOER 2020 -raportti keskittyy järjestelmätason haasteisiin ja muutoksiin, jotka EU:n ja sen jäsenmaiden on ratkaistava. EU:n vuoden 2050 vision saavuttaminen edellyttää muutoksia valtioiden, yritysten ja kansalaisten toimintaan ja vaikuttavuuteen.
Raportti koostuu neljästä pääsääntöisestä osasta. Osat 1–3 korostavat Euroopan kohtaamien ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä. Osa 4 keskittyy sellaisten ratkaisujen ja toimenpiteiden selvittämiseen, jotka voisivat johtaa tavoitteiden saavuttamiseen.
Euroopan ympäristön tila ja tulevaisuus
Eurooppa kuluttaa tällä hetkellä enemmän resursseja ja heikentää maailman ympäristön tilaa enemmän kuin suuri osa muista alueista maailmassa. Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan vaatii nopeaa ja laajaa ympäristön kuormittamisen vähentämistä. Euroopaan kansalaisilla on edessä ympäristöön liittyviä ongelmia enenemissä määrin, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, resurssien liikakäyttö, ilmaston lämpeneminen ja ympäristöstä johtuvia terveys- ja hyvinvointiriskejä.
EU on viime vuosien aikana työstänyt useita strategisia toimintakehyksiä, jotka keskittyvät EU:n talouden ja järjestelmien, kuten liikkumisen ja energiatehokkuuden, kehittämiseen, luonnon ja talouden tasapainon saavuttamiseksi. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tukevat ja täydentävät EU:n tavoitteita asettaen maailmanlaajuisia kehyksiä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Joulukuussa 2019 Euroopan komission hyväksymä vihreän kehityksen ohjelma tiukensi EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen.
EU:n ympäristöpolitiikkaa ohjaa tällä hetkellä seitsemännen EAP:n (Environment Action Programme 2020) kolme poliittista prioriteettia:
- EU:n luontopääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen
EU:n alueen muuttaminen vihreäksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi - EU:n kansalaisten suojelu ympäristöön liittyviltä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvilta riskeiltä
- Eurooppa on edistynyt hyvin resurssitehokkuuden ja kiertotalouden suhteen. Materiaalien kulutus on vähentynyt ja resurssien tehokas käyttö parantunut. Tällä on ollut positiivisia vaikutuksia myös bruttokansantuotteen kasvuun. (Ympäristötiedon foorumi)
Euroopan luontopääoma
SOER 2020 -raportin mukaan Euroopan luontopääomaa ei tähän mennessä ole onnistuttu turvaamaan 7. EAP:n tavoitteiden mukaisesti.
Vaikka Eurooppa on saavuttanut tavoitteensa suojeltujen maa- ja merialueiden osoittamisessa, muiden lajien osalta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ei näytä olevan saavutettavissa vuoden 2020 aikana. Luonnon monimuotoisuuden vähentämistä aiheuttavia haitallisia päästöjä on saatava vähennettyä merkittävästi tulevien vuosien aikana.
Ainoastaan pienellä osalla suojelluista lajeista (23%) ja elinympäristöistä (16%) suojelun taso on suotuisa. 62% Euroopan ekosysteemeistä altistuu liiallisille typpipitoisuuksille, mikä johtaa rehevöitymiseen ja elinympäristöjen muuttumiseen. Ihmisille ja luonnolle tärkeät hyönteiset ja pölyttäjät ovat vähentyneet huomattavasti. Esimerkiksi perhoset ovat vähentyneet 39% vuodesta 1990. Suomessa 12% eliölajeista ja 48% luontotyypeistä ovat tällä hetkellä uhanalaisia. Itämeri on yhä Euroopan saastunein merialue, jonka vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. (Ympäristötiedon foorumi, SOER 2020 )
Luonnon turvaamiseksi EU:lla on työn alla aloite vuoteen 2030 ulottuvasta biodiversiteettistrategia. Aloitteessa esitetään, että EU sitoutuu pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen ja säilyttämään ja ennallistamaan ekosysteeminsä. Aloitteesta on mahdollista antaa palautetta 20.1.2020 asti.
Mitä seuraavaksi?
Kestävän kehityksen tavoitteiden ja luonnon ja yhteiskuntien tasapainon saavuttamiseksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tehokkaampi täytäntöönpano on välttämätöntä. Eurooppa ei kuitenkaan voi saavuttaa kestävyystavoitteitaan eristyksissä muusta maailmasta. Kehityskulun muuttaminen riippuu ratkaisevasti ympäristölainsäädännön kunnianhimoisuudesta sekä uusista innovaatioista, jotka johtavat uudenalaisiin ajattelu- ja elintapoihin. Tämä edellyttää, että yhteiskunnat ja yritykset tunnistavat mahdolliset riskit ja vaikutukset sekä suunnittelevat keinoja niihin varautumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Euroopalla on ainutlaatuinen tilaisuus näyttää maailmanlaajuisesti, miten kestävyystavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Caisa Lindblom
Markkinointisuunnittelija, Ecobio Oy, caisa.lindblom@ecobio.fi
Inka Voutilainen
Ympäristökonsultti, Ecobio Oy, inka.voutilainen@ecobio.fi
Blogitekstin pääasiallisena lähteenä on käytetty SEOR 2020 raporttia ja sen suomenkielistä tiivistelmää
Blogi on alunperin julkaistu Ecobion verkkosivuilla 15.2.2020
Ecobio on yksi FIBS Partnereista
