Ilmastonmuutos on valtavirtaistunut. Katowicen ilmastokokouksesta, hiilidioksidipäästöistä sekä IPCC:n raportista puhutaan uutisissa, ruokapöydissä ja kahviloissa. Ympäristön muutokset huolettavat kansalaisia, ja ne koetaan myös enenevissä määrin uhkana liiketoiminnalle. Ehkä vähän yllättävästi, yritykset puhuvat nyt tiukan ilmastopolitiikan puolesta ja olivat ratkaisevassa roolissa mm. Pariisin ilmastosopimuksen syntymiselle. Silti kunnianhimoisia poliittisia päätöksiä vielä odotetaan.
Katowicen ilmastokokous päättyi lauantaina, ja lopputulos oli mataliin odotuksiin nähden positiivisen puolella. Lopputuloksena saatiin kasaan kaikkia maita koskevat yhteiset pelisäännöt. Suomen osalta oleellisista toimista päätetään kuitenkin EU-tasolla, eikä Katowicen kokouksen lopputulos suoraan vaikuta suomalaisyritysten toimintaan, vaikka taustalla oleva Pariisin sopimus merkittävä suunnannäyttäjä onkin.
Poliittisia päätöksiä vahvimpia ajureita näyttää kuitenkin edelläkävijäyrityksille tällä hetkellä olevan ilmastonmuutokseen liittyvät liiketoimintariskit ja -mahdollisuudet, sijoittajien ja asiakkaiden odotukset sekä mainehyödyt edelläkävijyydestä ja vastuullisena yrityksenä toimimisesta. Yksityinen sektori nähdäänkin monelta osin suunnannäyttäjinä kun puhutaan rohkeista ilmastoteoista, ja heiltä on nähty toista kovempia aloitteita, tavoitteita ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Puhtaiden teknologioiden ja kestävien palveluiden lisäksi yrityksiltä nähdään yhä enemmän kannanottoja poliittiseen keskusteluun, sekä asennevaikuttamista että arvojohtamista. Esimerkiksi S-ryhmä kannustaa Iso- Juttu -ilmastokampanjallaan kumppaniyrityksiään vähentämään miljoonalla tonnilla kasvihuonekaasupäästöjä. Yritykset kokevat myös enenevissä määrin ilmastopolitiikan puutteellisuuden merkittäväksi riskiksi heidän liiketoiminnalleen, eteenkin Yhdysvalloissa, jossa yritykset nyt kovaan ääneen vaativat päätöksentekijöiltä toimintaa.
Vaikka yritysmaailmalta löytyy hienoja esimerkkejä ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen, on ilmastonmuutos globaali haaste, jota mikään sektori tai alue torju yksinään. Edelläkävijäyritysten aloitteet ovat myös kaukana suuren massan toiminnasta, jotka haasteen ratkaisemiseksi on saatava liikkeelle. Ilman julkisesti rahoitettua tutkimusta, poliittisia aloitteita ja päätöksiä eivät edelläkävijätkään olisi taistelemassa parhaista ilmastoratkaisuista eikä asiakkaat olisi näitä priorisoimassa.
Jotta kunnianhimon taso nousee ja suunta pysyy oikeana, tarvitaan edelleen uskoa vahvaan poliittiseen ohjaukseen sekä ilmastorahoituksen oikeinkanavoitumiseen. Yrityksillä on kuitenkin jatkossa valtavana voimana ja vaikuttajana entistäkin keskeisempi rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Nyt on aika tarttua toimeen niin oman toiminnan kuin yritysaktivismin kautta.
ANNA LEMSTRÖM
Ympäristövastuun asiantuntija, FIBS
