FIBSin Monimuotoisuus ja inkluusio yrityksissä -tutkimuksen mukaan monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta viestiminen on haaste, johon yritykset haluavat löytää pikaisesti ratkaisuja. Tässä kirjoituksessa kerron, minkälaisia viestintätekoja Moninaisesti parempi -hankkeessa (2019–2022) ja sen rekrytointikokeilussa onnistuneesti kokeiltiin.
Kuvapankkikuvien sijaan aitoja työelämäkuvia
Kuvapankeista löytyy monenlaisia työelämäaiheisia kuvia, joita myös yritykset hyödyntävät viestinnässään. Mallikuvien ongelma on, etteivät ne useinkaan näytä todellisilta. Ongelmallista on myös kuvavalinnoissa toistuvat haitalliset normit, esimerkiksi tavat kuvata naisia ja miehiä hyvin stereotyyppisesti.
Aitojen työelämätilanteiden kuvaaminen on yksi keino edistää monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta. Moninaisesti parempi -hankkeessa päätimme kuvapankkikuvien käytön sijaan kuvata kolmea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen asiantuntijaa. Hankkeen visuaalinen ilme rakennettiin näiden kuvien pohjalta. Halusimme viestiä kuvituksellamme, että työelämän monimuotoisuus on aitoa.
Kun seuraavan kerran valitset tai suunnittelet työelämäkuvia, kiinnitä tietoisesti huomiota siihen, että kuvaat moninaisia, eri-ikäisiä ja erikokoisia ihmisiä. Ole myös kriittinen naisten ja miesten stereotyyppistä esittämistä kohtaan. Rooleja ja valta-asemia voi purkaa kiinnittämällä huomiota esimerkiksi siihen, keneen kuva on tarkentunut ja kuka on kuvassa aktiivinen tai etualalla. Pienilläkin tietoisilla valinnoilla edistää ja tehdä näkyväksi monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta.
Monikanavainen viestintä suomeksi ja englanniksi
Moninaisesti parempi -hankkeen rekrytointikokeilussa pyrimme tavoittamaan mahdollisimman laajan ja monimuotoisen hakijajoukon löytääksemme parhaat mahdolliset osaajat hankkeeseemme. Kokeilimme monikanavaista viestintää ja rekrytointi-ilmoitusten julkaisemista kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi.
Rekrytointikokeilun avoimista työpaikoista ilmoitettiin THL:n rekrytointikäytäntöjen mukaisesti valtiolle.fi-hakujärjestelmässä ja THL:n verkkosivuilla. Lisäksi viestimme aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa, niin omia kuin sidosryhmien viestintäkanavia hyödyntäen. Sosiaalisessa mediassa käytimme myös visuaalista mainoskuvaa.
Rekrytointikokeilumme onnistui tavoitteessaan: kahteen projektitutkijan tehtävään saapui yhteensä 120 työhakemusta, 95 eri hakijalta. Hakijoiden moninaisuutta kuvastaa se, että hakijajoukko puhui yhteensä 26 eri äidinkieltä. Hakijoiden pätevyydestä kertoo erittäin korkea koulutustaso: lähes neljäsosalla oli tutkijakoulutus.
Lähes kolmannes hakijoista oli saanut tiedon avoimesta paikasta Facebookin kautta, ja rekrytoinnissa käytetty visuaalinen ilme oli tuttu puolelle hakijakyselyn vastaajista. Rekrytoinnin kielitietoisuus, verkostoissa viestiminen ja harkittu visuaalinen ilme olivat keskeinen osa monimuotoisen hakijajoukon tavoittamista.
Monimuotoisuuslauseke viestii arvoista
Monimuotoisuuslausekkeen käyttäminen työpaikkailmoituksessa on yksi keino, jolla työnantaja voi pyrkiä edistämään monimuotoisuutta rekrytoinneissa. Monimuotoisuuslausekkeella työnantaja voi viestiä arvoistaan ja kannustaa vähemmistöihin kuuluvia hakemaan avoinna oleviin tehtäviin.
Moninaisesti parempi -hankkeen rekrytointikokeilussa käytimme seuraavaa monimuotoisuuslauseketta:
”THL on arvojensa mukaisesti yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjä. THL:n Moninaisesti parempi -hanke korostaa toiminnassaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja arvostaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. THL:n yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman mukaisesti valinnassa voidaan toteuttaa positiivista erityiskohtelua monipuolisen henkilöstörakenteen edistämiseksi.”
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun monimuotoisuuslauseketta käytettiin THL:n rekrytoinnissa. Monimuotoisuuslauseke muotoiltiin vastaamaan THL:n henkilöstöpoliittista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä THL:n strategisia arvoja, joihin lukeutuu olla yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjä.
Rekrytointikokeilun hakijakyselyn perusteella monimuotoisuuslausekkeella oli myönteinen vaikutus hakijoiden näkemyksiin työnantajasta. Monimuotoisuuslausekkeen koettiin myös madaltavan kynnystä hakea avoimiin tehtäviin.
Viestiminen kieli keskellä suuta: verkkokoulutukset avuksi
Monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta viestimiseen tuntuu liittyvän erityisiä jännitteitä ja jännityksiä – niin yritys- kuin yksilötasolla. On pelkoa väärien käsitteiden käyttämisestä ja tahattomasta loukkaamisesta. Uuden oppiminen on kuitenkin prosessi, johon sisältyy yrityksiä ja erehdyksiä, ja joka vaatii harjoittelua.
Monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta kannattaa siis viestiä rohkeasti. Tässä auttaa psykologisesti turvallinen työyhteisö, jossa voi yrittää ja erehtyä ilman pelkoa, että tulee häpäistyksi. Samaan aikaan on hyvä varoa paljon puhetta tyhjästä. Monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta viestiminen jää performatiiviseksi, jos viestinnän tavoitteena on markkinointi, ilman yhdenvertaisuutta edistäviä tekoja. Ratkaisevaa on, onko tavoitteena parantaa vain omaa mainetta tai olla erottumatta joukosta vai aidosti edistää muutosta yhdenvertaisuuden puolesta.
Yritystasolla monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta edistävät teot kannattaa kirjata selkeinä toimenpiteinä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Moninaisesti parempi -hankkeessa tuotettu Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa -opas tarjoaa tietoa ja konkreettisia vinkkejä organisaatioiden johdolle ja esihenkilöille sekä organisaatioiden kehittämisestä vastaaville ja HR-rooleissa toimiville.
Yksilötasolla omaa osaamista monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta voi kasvattaa muun muassa THL:n verkkokoulutusten avulla. Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille tarjoaa laadukkaan ja kattavan tietopaketin rasismin vastaiseen työhön. Sukupuolella väliä mediassa -koulutus puolestaan tukee viestinnän ammattilaisia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä.
Tärkeimpänä viestinä monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden puolesta: tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö hyödyttää meitä kaikkia.
Shadia Rask
Filosofian tohtori, opintovapaalla oleva THL:n tutkimuspäällikkö
