Miten rakennetaan yksi Euroopan parhaista työnantajista? Skanskan henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntär näkee onnistumisen taustalla välittämisen kulttuurin, psykologisen turvallisuuden ja yhteistyön. Hän kertoo, miksi rakennusalan kestävyyssiirtymä edellyttää yhteisiä ratkaisuja, miksi työurien pitäisi joustaa elämäntilanteiden mukana ja miten työperäinen hyväksikäyttö on aina ihmisoikeuskysymys.
Skanska on sijoittunut Financial Timesin ja Statistan vertailussa Euroopan parhaiden työnantajien kärkeen. Mitkä kolme konkreettista tekoa tai mittaria ovat ansainneet työntekijöiden luottamuksen, ja mikä niistä on ollut hankalin toteuttaa?
Työ tämän tavoitteen eteen ei perustu yksittäisiin tekoihin, vaan pitkäjänteiseen ja systemaattiseen työhön kulttuurin kehittämiseksi. Yksi strategisesta tavoitteestamme on tarjota paras työnantaja- ja kumppanikokemus.
Rakennusalalla työturvallisuus ja sen kehittäminen nousee tärkeimmäksi konkreettiseksi teoksi. Jokaisella meistä on oikeus päästä työpäivän päätteeksi terveenä kotiin. Vuonna 2017 aloitimme työturvallisuuden kehittämiseksi LIFE – Minä välitän -ohjelman, joka perustui siihen, että lait ja säännöt auttavat meitä pitkälle, mutta jos haluamme luoda aidosti turvallisen työmaan, täytyy meidän muuttaa myös asennettamme ja huolehtia aidosti omasta, mutta myös työkaverin turvallisuudesta.
LIFE on sittemmin kasvanut fyysisestä turvallisuudesta psykologiseen turvallisuuteen ja sieltä pikkuhiljaa laajemmin välittämisen kulttuuriksi, joka näkyy myös siinä, miten vaalimme ympäristöarvoja kuin miten teemme asiakastyötä. Välittämisen kulttuuri on syvällä tavassamme toimia ja kulkee jokaisen skanskalaisen mukana päivästä päivään.
Uskon, että välittämisen kulttuurilla on iso vaikutus kokemukseen Skanskasta työnantajana ja yrityksenä. Tästä kertoo myös laaja vuosittainen henkilöstötutkimuksemme. Olemme onnistuneet erinomaisesti myös ulkoisilla mittareilla arvioitaessa. Tuoreita tunnustuksia vuodelta 2026 ovat Rakennusalan ihannetyönantaja sekä RALA-laatupalkinto
Rakennusalalla eletään suurta murrosta. Mikä on sellainen ajattelumalli tai toimintatapa, josta alan pitäisi luopua, jotta kestävyyssiirtymä todella onnistuu? Anna esimerkki myös Skanskan omasta toiminnasta.
Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin kolmanneksen maailman CO₂-päästöistä. Nettonollatavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan yhteistyötä koko alalla. Rakennusalalla olemme tottuneita yhteisiin työpaikkoihin, sillä rakennustyömailla työskentelee usein yhdessä lukuisia yrityksiä. Vastaus menetykselliseen kestävyyssiirtymään löytyy näkemykseni mukaan siis yhteistyöstä. Kun eri toimijan tuovat pöytään parhaan osaamisensa ja lähtevät rohkeasti yhdessä innovoimaan kestävämpiä ratkaisuja, saavutamme merkittäviä tuloksia.
Skanskan toiminnassa omien ajoneuvojen ja työmaiden polttoaineiden päästöt sekä päästöt ostetun energian tuotannosta, kuten sähköstä, lämmöstä ja jäähdytyksestä ovat jo erittäin pienet (scope 1 & 2). Valitettavasti näiden vaikutus kokonaispäästöihin on kuitenkin hyvin rajallinen. Vaikutusta saadaan aikaan, kun työmaiden ja lopputuotteiden energiatehokkuudesta siirrytään kohti materiaalien päästövaikutuksia, jossa betonin ja teräksen merkitys on suuri.
Tarvitaan ratkaisuja, joilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita, kuten materiaalien uudelleenkäyttö. Yhteistyöhön tarvitaan mukaan laajasti alan toimijat, myös tilaajien erityisesti julkisissa hankinnoissa huomio tulisi kiinnittää vahvemmin vähähiilisiin ratkaisuihin.
Olet pitänyt esillä käsitettä monihuippuinen työura. Mikä on ollut vaikeinta sen viemisessä käytäntöön, ja miten rakennetaan yrityskulttuuri, jossa uralla eteneminen ei tarkoita kaikille samaa asiaa?
Itse olen aina ajatellut, että hyvä arki muodostuu erilaisista osa-alueista, jotka saadaan merkityksellisellä tavalla sopimaan elämän kokonaisuuteen. Ei ole itsestään selvää, että työn merkityksen elämässä pitäisi nousta lineaarisesti työelämän edetessä. Valitettavasti tämä on jollakin tavalla olemassa oleva käsitys. Kuitenkin ihmisen elämään mahtuu työn lisäksi paljon asioita: ystäviä, rakkautta, lapsia, vanhenevia vanhempia, sairautta ja vaikkapa harrastuksia. Näihin tarvittava aika ei mitenkään ole vakio, ja jos työn ulkopuoliset sitoumukset tai elementit lisääntyvät, työnkin pitäisi voida joustaa, jotta käytössämme olevat voimavarat riittävät hyvään elämään.
Toivoisin, että voisimme rakentaa kulttuuria, jossa työura voisi polveilla entistä enemmän heijastaen niitä vastuita, joita meillä on elämässämme. Uskon, että tämä olisi avain entistä onnellisempaan elämään.
Työelämän kuormituksesta puhutaan paljon yleisellä tasolla. Mikä hyvinvointihaaste Skanskan henkilöstössä on suurin, vaikka siitä ei puhuta paljon? Mitä se on opettanut sinulle johtamisesta?
Skanskassa on terve työkulttuuri ja uskonkin, että täällä on jokaisen lähtökohtaisesti hyvä tehdä työtä. Aika ajoin saattaa kuitenkin tulla hetkiä, jolloin energiaa ei riitä työpäivän jälkeen itselleen tärkeiden asioiden tekemiseen. Jos tämä tilanne jatkuu pitkään, kuormitusta on varmasti liikaa. Työmailla aikataulut saattavat olla tiukkoja ja paine voi aika ajoin tuntua raskaalta. Tärkeintä olisi silloinkin pyrkiä säilyttämään hallinnan tunne omassa tekemisessä.
Johtamisessa tärkeää on varmistaa jatkuva dialogi ja mahdollistaa jousto myös resurssien suhteen. Tämä tarkoittaa proaktiivisuutta ja riittävää suunnittelua. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä voidaan puhua myös haastavista asioista ilman pelkoa siitä, että oma työkyky kyseenalaistetaan.
Jos saisit haastaa suomalaiset yritysjohtajat pohtimaan yhtä sosiaaliseen vastuun kysymystä, josta edelleen puhutaan liian vähän, niin mikä se olisi ja miksi?
Toivoisin, että Suomi nähtäisiin maana, jossa jokainen, taustastaan riippumatta, voisi tehdä työtään luottaen, että omat työehdot ovat vähintään lakien ja sopimusten mukaiset. Toivoisin, että meillä ei olisi työperäistä hyväksikäyttöä, joka on aina ihmisoikeuskysymys. Oikeudenmukaiset työehdot myös osaltaan varmistaisivat reilun kilpailun yritysten kesken. Uskon, että tämä olisi hyvä tavoite ihan jokaiselle yritykselle, joka pyrkii toimimaan oikein.
Vastuullisuudesta puhutaan usein kustannuksena tai velvollisuutena. Voitko antaa esimerkin hankkeesta, jossa vastuulliset ratkaisut ovat luoneet Skanskalle konkreettista kilpailuetua, liiketoiminta-arvoa ja hyötyä asiakkaalle?
Vastuullisuus ei enää ole ylimääräinen kustannus tai velvoite vaan se on vahvasti osa liiketoimintaamme Skanskassa. Vastuullisuuden edistäminen näkyy kaikilla hankkeillamme ja se on jo myös vahvasti osa Skanskan brändiä.
Asiakkaiden kanssa käydään aina keskustelu siitä, miten ilmastovaikutuksia voidaan vähentää vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Skanskalla on edistyksellisiä asiakkaita, joista monet ovat valinnollaan auttaneet myös meitä kehittämään toimintaamme kestävämmäksi. Tämä, kuten niin moni muukin asia aidossa vastuullisuudessa, on yhteistyötä ja parhaimmillaan vie koko alaa eteenpäin.
Yksi esimerkki liiketoimiminnallisesta lisäarvosta ovat hankkeillemme myönnettävät luokitukset. Skanska rakentaa parhaillaan Pasilaan Firdoa eli toimistorakennusta, johon myös Skanska Suomen pääkonttorin väki muuttaa ensi keväänä. Firdoon tavoitellaan globaalin LEED-ympäristöluokitusjärjestelmän korkeinta Platinum-tasoa sekä A-energialuokkaa. Hankkeen suunnittelussa on haettu ratkaisuja hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Digitalisaatio ja työn murros edellyttävät muuntojoustavia työtiloja, jotka tukevat erilaisia työtehtäviä ja työhyvinvointia. Monitilatoimisto kasvattaa sekä työtyytyväisyyttä että työn tuottavuutta. Tehokkaat, tyytyväiset ja tuottavat työntekijät taas tuovat yritykselle selvää taloudellista hyötyä. Firdon suunnittelua ohjaa WELL Building Standard™ -sertifiointijärjestelmä.
Haastattelija: Katja Wesander, viestinnän koordinaattori, FIBS, katja.wesander@fibsry.fi
FIBSin Muutoksen kirittäjät –haastattelusarjassa nostetaan esiin eri alojen suunnannäyttäjien näkemyksiä, visioita ja käytännön ideoita kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi liiketoiminnassa.
Lue myös aiemmat Muutoksen kirittäjä-haastattelut
- Asko Siintola:Pankit tarvitsevat entistä enemmän luotettavaa kestävyystietoa
- Juha Laurio: Tekstiilien elinkaaren pidentäminen on kannattavaa liiketoimintaa
- Annamaria Väli-Klemelä: Johtajan tehtävä ei ole olla aina oikeassa
- Tomi Ruusunen: Asiakassiirtymä ekologisiin pakkauksiin tulee olemaan nopea
- Hanna Kivelä: Tekoälyn tehtävä on tuottaa nettopositiivista vaikutusta yrityksille
