Luontokato on yksi vakavimmista ympäristöhaasteistamme, ja yrityksillä on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja ennallistamisessa.
Yritysten luontotyön tueksi on kehitetty erilaisia viitekehyksiä. Näistä yksi merkittävimmistä on Science Based Targets for Nature (SBTN, suomeksi tieteeseen perustuvat luontotavoitteet), joka auttaa yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvia tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi.
SBTN-työn tulokset antavat yritykselle selkeän kuvan siitä, missä kohteissa luontokadon hillitseminen on kiireellisintä ja vaikuttavinta. Lisäksi yritys voi hyödyntää työn tuloksia myös muussa luontotyössä.
Tässä Swecon Veera Leinosen ja Piia Pessalan blogissa kerrotaan SBTN-viitekehyksestä ja sen merkityksestä yritysten strategiselle luontotyölle. Järjestimme aiheesta FIBSin jäsenille työpajan toukokuussa 2025, ja FIBSin jäsenet voivat tutustua sen materiaaleihin täällä: Luontotyö kuntoon.
Biodiversiteetin perusteisiin voit pureutua FIBSin ja Swecon helmikuussa 2025 järjestämän webinaarin tallenteesta tai käy lukemassa blogi Swecon verkkosivulta: Mitä biodiversiteetti tarkoittaa?
SBTN tukee CSRD-raportointia
SBTN-viitekehys tarjoaa menetelmän ja lähtötiedot yrityksen toimintojen ja arvoketjujen biodiversiteettivaikutusten arviointiin, jotka ovat keskeinen osa CSRD:n vaatimuksia.
Lisäksi SBTN:n mukainen tavoitteen asetanta on yhdenmukainen CSRD:n ympäristöstandardien kanssa, erityisesti saastumisen (E2), veden (E3), resurssien käytön (E4) ja biodiversiteetin (E5) vaatimusten osalta.
Luontoriskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen
SBTN-työ luo vahvan perustan myös laajemmalle strategiselle luontotyölle. Kerättyä dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi luontoriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen sekä strategisen luontotyön pohjana.
SBTN luo myös vahvan perustan yrityksen luontoriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiselle sekä strategisten tavoitteiden, prosessien ja resurssien määrittelylle Taskforce on Nature-related Financial Disclosure (TNFD) -viitekehyksen mukaisesti.
Miten SBTN-viitekehys etenee
Viitekehys rakentuu viidestä vaiheesta:
- Vaikutusten kartoitus
- Tulkinta & priorisointi
- Mittaus ja tavoitteet
- Toimenpiteet
- Seuranta
Uusin versio ohjeistuksesta (v.1.1) julkaistiin heinäkuussa 2024, lisäksi huhtikuussa 2025 julkaistiin lista helpotuksia, joiden avulla työn voi aloittaa kevyemmin.
Tällä hetkellä ohjeistus kattaa kolme ensimmäistä vaihetta, kun taas toimenpiteitä ja seurantaa koskevat osiot ovat vielä työn alla. On myös hyvä huomioida, ettei viitekehys ainakaan tällä hetkellä sovellu sellaisenaan finanssi- tai konsulttialan yrityksille.
1. Vaikutusten kartoitus
Viitekehyksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan yrityksen omat toiminnot ja arvoketjut sekä toteutetaan olennaisuusanalyysi työn pohjaksi. Viitekehyksen perusperiaatteena toimii suppilointiajatus, jossa jokaisen toteutettavan vaiheen tarkoituksena on auttaa yritystä rajaamaan toimintojaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kriittisimpiin kohteisiin.
Olennaisuusanalyysi toteutetaan mahdollisimman kattavalle laajuudelle toimintoja ja tavoitteena on tehdä ylätason tunnistus yrityksen toimintojen mahdollisista luontopaineista.
Olennaiseksi tunnistetuille toiminnoille kerätään vaiheen yksi seuraavassa kohdassa painetiedot sekä luonnon ja biodiversiteetin tilaa kuvaavat indikaattorit. Tämä vaihe on varmasti yksi viitekehyksen työläimpiä kohtia ja vaatii paljon dataa sekä useiden eri työkalujen hyödyntämistä kuvaavien indikaattorien löytämiseksi.
Koska luonnontila on hyvin paikkasidonnainen, tulisi kerätyn datan olla myös mahdollisimman tarkasti kyseiseltä alueelta, jossa paine luontoon kohdistuu. Puute datan saatavuudessa nousee useimmilla yrityksillä esiin varsinkin arvoketjujen kohdalla.
2. Tulkinta & priorisointi
SBTN-viitekehyksen vaihe 2 tarjoaa metodologian kohteiden järjestämiseen sen perusteella, kuinka kiireellisesti niissä tulee tehdä toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Näin resurssit voidaan kohdistaa alueisiin, joissa yrityksen toiminnasta luontoon kohdistuvat paineet ovat suurimmat sekä alueisiin, jotka ovat luonnonmonimuotoisuuden kannalta kriittisimpiä.
Lisäksi järjestämistä täydennetään priorisoinnissa ottamalla huomioon myös muita kuin ympäristön kannalta olennaisia tekijöitä, kuten sidosryhmien osallistuminen, ihmisoikeudet tai liiketoiminnan riippuvuudet ekosysteemipalveluista.
Lisätietoa vaiheista 1 ja 2 löydät FIBSin ja Swecon järjestämän työpajan materiaaleista: Luontotyö kuntoon: Science Based Targets for Nature -klinikka vaiheille 1 ja 2
3. Tavoitteiden asettaminen
Vaiheessa 3 yritys asettaa tavoitteet, jotka tähtäävät yrityksen toimintojen aiheuttamien luontopaineiden vähentämiseen sekä luonnontilan parantamiseen paineen alla olevissa kohteissa. Tavoitteita voidaan tällä hetkellä asettaa maaperän, makean veden, meren, ilmaston (SBTi) ja biodiversiteetin (välillisesti muiden alueiden kautta) alueilta.
Makeaan vettä koskevat tavoitteet keskittyvät kahteen pääongelmaan: pinta- ja pohjavesien käyttöön sekä makean veden saastumiseen typpi- ja fosforikuormituksen seurauksena.
Maaperän osalta painopisteitä ovat maankäytönmuutoksen hillitseminen, viljelykäytössä olevien maa-alueiden aiheuttamien haittojen pienentäminen sekä sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen maaperään tilan parantamiseksi. Uusi versio ohjeistuksesta on parhaillaan valmisteilla, ja sen on määrä astua voimaan vuoden 2026 aikana. Uusi ohjeistus lisäisi esimerkiksi tavoitteiden asetannan kattavuutta ja tarkkuutta.
Meren osalta tavoitteiden asettaminen on ollut mahdollista maaliskuusta 2025. Tällä hetkellä ne keskittyvät merenelävien hankintaan liittyvään toimintaan.
4. Toimenpiteet ja seuranta
Toimenpiteitä ja seurantaa koskevat vaiheet 4 ja 5 ovat vielä kehitysvaiheessa. Nykyiset makean veden ja maaperän menetelmät tarjoavat joitain esimerkkejä siitä, miten asetettuja tavoitteita voidaan toteuttaa. SBTN tavoittelee toimenpideohjeistuksen julkaisua vuoden 2025 aikana.
Tehtävät toimenpiteet, tulisi kuitenkin kohdistaa niille alueille, joissa luontoon kohdistuva paine on suurinta, eikä ainoastaan siirtää toimintoja vähemmän herkkiin kohteisiin. Selkeä toimintasuunnitelma alueittain auttaa vaikuttavuuden saavuttamisessa.
Seuranta tulee keskittymään toimintojen mittaamiseen, raportointiin ja verifiointiin. Aikataulua ohjeistuksen valmistumiselle ei ole vielä julkaistu.
SBTN-työn aloittamista kevennetty
Viitekehyksen vaiheiden toteuttaminen voi olla yrityksille haastavaa, mutta tärkeintä on kuitenkin aloittaa systemaattinen luontotyö. Myös SBTN on tunnistanut aloitusvaiheen haasteet ja tarjoaa siksi joustoa työn käynnistämiseen.
Suurimmat tunnistetut haasteet työn tekemisessä liittyvät usein datan saatavuuteen, hankintaketjujen jäljitettävyyteen sekä rajallisiin resursseihin. Nämä onkin otettu huomioon esitetyissä helpotuksissa, joiden tarkoituksena on parantaa työn toteutettavuutta.
Ohjeistuksesta poiketen työn voi aloittaa esimerkiksi toteuttamalla vain vaiheet 1 ja 2, keskittymällä tiettyihin liiketoimintayksiköihin, priorisoimalla suurimmat vaikutukset, aloittaa tavoitteiden asetanta niiltä osa-alueilta, joilta dataa on saatavilla, tai kohdentamalla työ tietyille ongelma-alueille.
Veera Leinonen, vastuullisuuskonsultti, Sweco, veera.leinonen@sweco.fi
Piia Pessala, Executive Director, Sweco, piia.pessala@sweco.fi
Sweco on FIBSin partneri yritysten luontotyöhön liittyvien teemojen osalta.
