Kauppa on ruokaketjun viimeinen lenkki ennen tuotteen päätymistä kuluttajalle. Lidlin valikoimassa tuotteita on pari tuhatta, ja niiden toimitusketjuissa voi olla satoja tuhansia erilaisia toimijoita. Vaikka kauppa on joidenkin tuotteiden osalta hyvin kaukana raaka-aineiden alkulähteistä, kaupan toimitusketjujen ympäristövaikutuksista suurin osa syntyy juuri siellä: pellolla.
Kauppa ei voi tehdä päätöksiä tuotantotavoista, mutta hankintalinjauksillaan se voi määrittää, mitä se odottaa tavarantoimittajiltaan. Erityisesti omien merkkien tuotteiden osalta kauppa pystyy asettamaan vastuullisten raaka-aineiden käyttöön liittyviä kriteerejä.
Vastuullisuutta edistettäessä on valittava mistä aloittaa
Haasteen aiheuttaa tietenkin raaka-aineiden määrä ja toimitusketjujen monimutkaisuus. Toimitusketjun vastuullisuutta kehitettäessä on valittava mistä aloittaa. Riippumattoman tahon myöntämä sertifikaatti ja auditoinnit ovat tällä hetkellä paras tae tuotantotapojen vastuullisuudesta. Niidenkin osalta suurimmat panostukset kannattaa kohdistaa sinne missä vaikutukset ovat suurimmat. Kun panostukset keskitetään niihin raaka-aineisiin, joiden tuotantoon liittyy vakavia ympäristöriskejä ja joita käytetään paljon, voidaan saada aikaan merkittäviä positiivia vaikutuksia.
Lidl on asettanut tavoitteet kuuden raaka-aineen sertifioinnille omien merkkien tuotantoketjuissa. Raaka- ainelinjaukset koskevat Lidlin tuotteissa käytettävää palmuöljyä, kahvia, kaakaota, teetä, kaloja – ja uusimpana tuotantoeläinten rehuna käytettyä soijaa. Kaikki linjauksiin valitut raaka-aineet liittyvät varsin arkisiin suomalaisten kuluttamiin elintarvikkeisiin. Ympäristölle näiden raaka-aineiden tuotantomenetelmät voivat tuottaa vakavaa haittaa esimerkiksi metsäkadon, monimuotoisuuden vähenemisen tai eroosion muodossa. Siksi on tärkeää, että kauppa pyrkii vaikuttamaan toimintatapoihin tuotantoketjuissa. Näin kauppa voi tarjota asiakkaille vastuullisia tuotteita, jotka ovat asiakkaille houkuttelevia myös hinnan ja laadun osalta.
Energiatehokkuuden parantaminen ja hävikintorjunta ovat kaupan arkipäivää
Vaikka suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät kaupan toimitusketjun alkupäässä, pitää myös omassa toiminnassa pyrkiä jatkuvasti parempaan. Energiatehokkuuden parantaminen on luonnollinen tapa pyrkiä vähentämään kaupan omia ympäristövaikutuksia. Ensi vuodenvaihteen tienoilla toimintansa aloittavan Lidlin Järvenpään jakelukeskuksen rakentamisessa ympäristöasiat on otettu huomioon energiatehokkuutta laajemmin. Energiatehokkuuden ja kysyntäjoustojen lisäksi paikallinen luonto huomioidaan hyönteishotellien, lepakko- ja linnunpönttöjen sekä luonnonkasvien istutusten avulla. Näin voidaan tarjota paikalliselle lajistolle toimivia ja mieluisia elinympäristöjä suuren rakennushankkeen jälkeen.
Kaupan arjessa suuri merkitys on päivittäisellä työllä hävikintorjunnan eteen. Kaikkia ruuantuotannon ympäristövaikutuksia ei koskaan voida poistaa, mutta voidaan pyrkiä hyödyntämään tuotettu ruoka niin tehokkaasti kuin mahdollista. Tässä avainasemassa on ammattitaitoinen henkilöstö – kun kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen, tuotteita toimitetaan kauppaan oikea määrä oikeaan aikaan ja asiakas saa aina ruokansa tuoreena ja vielä hyvän aikaa käyttökelpoisena. Silloin hävikkiä on helpompi torjua myös kotona.
Lisätietoja
Maija Järvinen, vastuullisuusasiantuntija, Lidl Suomi
Yhteydenotot: Lidl viestintä, media@lidl.fi
Kirjoitus on kolmas FIBSin Luontopääomatarinat-juttusarjaan kuuluvista tarinoista, lue myös:
- Luonto ja ekosysteemipalvelut mahdollistavat Valion toiminnan
- Otavalle luonto on sidosryhmä muiden joukossa
Luontopääomatarinat-juttusarjassa FIBSin vuoden 2017 Luontopääomavalmennukseen osallistuneet 10 yritystä kertovat omin sanoin koulutuksen aikana saamistaan oivalluksistaan sekä uusista luontopääomakäytännöistään ja -ratkaisuistaan.
FIBS on järjestänyt ympäristöministeriön tuella jäsenyrityksilleen valmennusta luontopääoman aihepiireistä vuodesta 2014 alkaen. Valmennus on aiemmin tunnettu nimellä Yritykset ja biodiversiteetti Master Class. Valmennuksen on suorittanut jo kaikkiaan 39 merkittävää suomalaisyritystä, ja sen laaja vaikuttavuus on huomioitu myös kansainvälisesti.
