FIBS juhlisti toukokuussa 20-vuotista taivaltaan. Suoraa lähetystä Finlandia-talolta seurasi yli 300 FIBSin jäsenorganisaatioiden ja yhteistyökumppeneiden edustajaa yrityksistä järjestöihin.
FIBSin hallituksen puheenjohtaja Anne Larilahti nosti avaussanoissaan esiin FIBSin ainutlaatuisuuden alan toimijana. ”FIBS on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto ja täysin ainutlaatuinen toimija. Se on syntynyt halusta oppia ja parantaa omaa tekemistä mutta myös halusta jakaa ja siirtää oppimista ja parantaa myös muiden tekemistä. Tällaista ei ole tullut Suomen ulkopuolella vastaan.”
Keynote-puheenvuoron pitänyt OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kuvasi Euroopan finanssisektorin edelläkävijyyttä vastuullisuudessa. Kyseessä on melko harvinainen ja vaikuttava ilmiö: vastuullisen sijoittamisen valtavirtaistuminen on kasvattanut voimaansa juuri Euroopassa, ei Yhdysvalloissa. Ilmastonmuutosskenaarioiden vaikutus sijoitussalkkuun on kiistaton, ja tähän olemme viime vuosina heränneet, totesi Ritakallio. Vastuullisen sijoittamisen kasvuvauhti kiihtyy yhä, ja oman osansa siihen tuo myös käytäntöä seurannut sääntely. Onkin kiinnostavaa nähdä kuinka vauhdikasta kasvu tulee seuraavien 10 vuoden aikana olemaan.
FIBSin toiminnan käynnistäjä, PwC Suomen yritysvastuujohtaja Sirpa Juutinen kertoi kuinka FIBSin perustamistyö käynnistyi jo vuonna 1998 vierailulla CSR Europe -verkostoon, jonka edustajat keskustelun päätteeksi pyysivät Juutista perustamaan Suomeen kansallisen partneriorganisaation. Aluksi FIBSin toiminnassa keskityttiin sosiaaliseen vastuuseen, sillä 90-luvun lopussa ei juuri ilmastonmuutoksesta tai muista globaaleista ympäristöhaasteista vielä juurikaan keskusteltu, ja ajateltiin myös että ympäristövastuukysymyksethän ovat Suomessa jo kunnossa… Verkoston sanomaa levitettiin alkuvaiheessa FIBS-lehden kautta sekä puhujavierailuilla erilaisissa tilaisuuksissa, jotka olivat myös keino kasvattaa FIBSin jäsenmäärää.
Nesteen vastuullisuus-, yhteiskuntasuhde-, viestintä- ja brändimarkkinointijohtaja Minna Aila nosti puheessaan esiin miten valtava määrä kehitystyötä yrityksissä on tehty vastuullisuuden osalta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kehityskaaren näkee Ailan mukaan esimerkiksi vastuullisuusraportointikilpailuiden teemoja ja palkintokriteereitä katsottaessa. ”2010-luvulla vastuullisuusvaltavirtaistui”, totesi Minna Aila, se näkyi vastuullisuuden integroitumisena liiketoimintaan, vastuullisuusraportoinnin yleistymisenä, käsiteltävien vastuullisuusteemojen monipuolistuminen sekä regulaation lisääntymisenä. Aila nosti esiin myös FIBSin keskeisen roolin yritysten vastuullisuusosaamisen kasvattajana.
Valtiovallan tervehdyksen tapahtumaan toi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka korosti yritysten roolia myös seuraavina vuosikymmeninä: ilmastokriisiä ja luontokatoa ei voida ratkaista ilman yrityksiä. Vastuullisesta liiketoiminnasta on tulossa uusi normaali ja edelläkävijäyritykset ovat vauhdittamassa tätä mallia näyttämällä samalla kun kansainvälisellä ja kansallisella tasolla tehdään siirtymää mahdollistavaa työtä. Mikkonen kiitti myös FIBSiä uraauurtavasta yhteistyöstä ministeriön kanssa: FIBS on järjestänyt vuodesta 2014 alkaen yrityksille valmennusta biodiversiteetin ja luontopääoman osalta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
FIBSin toimitusjohtaja Kimmo Lipponen kävi läpi FIBSin toiminnan virstanpylväät viimeisen 20 vuoden ajalta, miten 13 jäsenen verkostosta on kasvanut Pohjois-Euroopan suurin yritysvastuuverkosto, jonka 70 tilaisuuteen vuonna 2020 osallistui kaikkiaan yli 4000 henkeä. FIBSin käsittelemät pääteemat ovat vuosien varrella peilanneet sekä yritysten muuttuvia tarpeita että yleisesti yhteiskunnassa esille nousseita olennaisia trendejä. Vaikuttavuus ratkaisee, totesi Lipponen ja ennustaa, että yritysvastuun seuraavassa aallossa esille nousee toiminnan vaikuttavuuden maksimointi – Code of Impact.
Tilaisuuden toinen keynote-puhujavieras Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti nosti esiin, kuinka laajasti rakennusala vaikuttaa yhteiskunnassa: jopa joka viides suomalainen työllistyy uuden rakentamisesta tai rakennetun ympäristön hoidosta. Rakennusalalla onkin mahdollisuus vähentää hiilipäästöjä merkittävällä tavalla. Lisäksi ala vaikuttaa monimuotoisen ihmisryhmän työllistäjänä. Suurena alana rakennusalalla tehtävillä valinnoilla on yhteiskunnallista vaikutusta. Läpinäkyvyys, tavoitteet ja niiden mittarointi, sekä yhteistyö ovat avainsanoja kestävällä tavalla luotuun menestykseen, Särkilahti korosti.
Tilaisuuden päätöspuheen piti videoyhteyden välityksellä FIBSin kansainvälisen yhteistyökumppanin WBCSD:n toimitusjohtaja Peter Bakker. WBCSD:n maaliskuussa julkaisema Vision 2050 – Time to Transform -raportti tuo systeemimuutoksen askeleen lähemmäksi liike-elämän käytäntöjä ja siten vaikutuspiiriä tarjoamalla kymmenittäin käytännön ohjeita siihen, miten muutosta voi edistää oman liiketoiminnan ja sidosryhmien kautta. Systeemimuutos tarvitseekin onnistuakseen erityisesti liike-elämän johtajia ja heidän ajattelutavan muutosta. Myös yhteiskunta odottaa nyt yritysjohtajilta entistä konkreettisempia tekoja. On siis aika todelliselle muutokselle. Bakker listasi neljä keinoa, joiden kautta myös suomalaisyritykset voisivat edelleen kehittää vastuullisuustoimintaansa ja vaikuttavuuttaan globaalisti:
- Aseta selkeät ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen sekä eriarvioistumiseen liittyvät tavoitteet
- Tue kestävyyttä innovoinnin avulla
- Huomioi ESG näkökulmat arvioitaessa yrityksen suoriutumista sekä tiedonjakoa sidosryhmille
- Edistä omalla toiminnallaan systeemitason muutosta, jonka avulla talousjärjestelmämme saadaan kestävyyttä tukevaksi
FIBS 20 vuotta -juhlaseminaarin yksittäiset puheenvuorot sekä koko tilaisuuden tallenne löytyvät täältä.
