Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi Talouselämän haastattelussa (25.9.2020), ettei voi luottaa siihen, että yritykset huolehtivat sekä ihmisistä että ympäristöstä. Viime vuonna tekemämme tutkimus kuitenkin todistaa muuta.
Yritysvastuukyselyymme vastanneista lähes 200 suuresta suomalaisyrityksestä 99 prosenttia pitää vastuullisuutta – eli muun muassa ihmisistä ja ympäristöstä huolehtimista – liiketoimintansa kannalta olennaisena asiana. Vastuullisuuteen myös panostetaan käytännön tasolla.
Valtaosalla yrityksiä (85 %) on jopa strategiassaan kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita. Lähes jokainen yritys (94 %) huolehti ihmisistä työpaikkojen luomisen lisäksi panostamalla henkilöstön yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen. 91 prosenttia huolehtii ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta panostamalla päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin. 74 prosenttia panostaa resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen, ja 70 prosenttia investoi puhtaampiin energiaratkaisuihin.
Nämä luvut ovat tulosta yritysten vuosien systemaattisesta ja tavoitteellisesta vastuullisuustyöstä, jossa regulaatio on ollut yksi ajuri kuluttajilta ja sijoittajilta tulevien vaatimusten ohessa.
Regulaatio voi tuoda tavoitteellisuutta tekemiseen niille yrityksille, joilla vastuullisuustyö ei ole vielä päätynyt strategiaan. Näemme kuitenkin, että lainsäädännöstä ei ole kirittäjäksi yritysten vastuullisuustyössä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Suuntaa ovatkin viime vuosina näyttäneet ne yritykset, jotka ovat ymmärtäneet yhteiskuntavastuun tarjoaman liiketoimintapotentiaalin, sekä sen, että puhdas luonto ja ihmisten hyvinvointi luovat parhaat edellytykset myös kannattavalle yritystoiminnalle.
Yritykset ovat nousseet globaalisti johtavaan roolin kestävän kehityksen vauhdittajina vaatimalla valtioilta tiukempia toimia ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjumiseksi, sekä ottamalla kantaa yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin, kuten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja rasismiin. Samaan aikaan yritykset ovat panostaneet muun muassa vähäpäästöisten teknologioiden sekä moninaisten työntekijöiden hyvinvointia edistävien käytäntöjen kehittämiseen.
Yritysvastuu on jatkuva prosessi
Pandemiakriisi on osoittautunut, että yritykset ovat lisäksi sekä halukkaita että kykeneviä tekemään yhteistyötä ja auttamaan paitsi toisiaan työpaikkojen säilyttämiseksi, myös tukemaan julkista sektoria esimerkiksi tarjoamalla erityisosaamistaan haastavissa hankintatilanteissa ja organisoimalla käytettyjen tietokoneiden keräyskampanjoita koululaisten hyväksi.
Yritysvastuu on jatkuva prosessi, eikä yksikään yritys ole täydellinen vastuullisuuden osalta. On tärkeää nostaa esiin yritysten vastuullisuuden kehitettäviä puolia, mutta yhtä olennaista on muistaa, että suomalaisissa yrityksissä tehdään joka päivä valtavasti työtä kestävämpien käytäntöjen ja toimenpiteiden eteen. Tämä näkyy myös kansainvälisissä vastuullisuusvertailuissa, joiden kärjessä suomalaiset yritykset ovat olleet lähes säännönmukaisesti vuodesta toiseen.
Yritykset eivät tänä päivänä voi toimia ottamatta huomioon oman toimintansa vaikutuksia ihmisiin, talouteen ja ympäristöön. Tarvitsemme kuitenkin entistä enemmän yksityisen ja julkisen sektorin aktiivista yhteistyötä ja jatkuvaa rakentavaa vuoropuhelua kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden kesken, jotta voimme säilyttää yritysten ja koko yhteiskunnan toimintaedellytykset niin kriisitilanteissa kuin normaaleinakin aikoina.
Anne Larilahti
FIBSin hallituksen puheenjohtaja
Helena Kekki
FIBSin vt. toimitusjohtaja
FIBSin Yritysvastuu 2019 -tutkimuksen laajan raportin löydät täältä (vain FIBSin jäsenille, edellyttää käyttäjätunnusta). Katso myös tulosten tiivistelmä ja tiedote.
FIBSin kommentti julkaistiin alunperin Talouselämä-lehden sivuilla
